STM:n kehittämisen painopisteet ovat jatkossa 1. ennaltaehkäisy, 2. integraatio, saatavuus, jatkuvuus, 3. palvelujärjestelmän selkeytys, 4. vaikuttavuus. STM:n Markku Heinäsenaho totesi kolmoskohdasta, että kansallinen visio puuttuu. Tietojärjestelmien kehittäminen on irrallista samoin kuin kantajärjestelmänkin. Ministeriön työryhmä yrittää saada tähän ryhtiä. Aikataulukin on tiukka ja tuloksia pitäisi olla jo alkusyksystä. Tietojärjestelmien sisältämän tietomassan hyödyntäminenkin on alimittaista. No näin se on ollut kymmeniä vuosia. Tekoälyn käyttö on tietenkin uusi (no aika uusi) lääke kaikkeen.
Aihekokonaisuuden käsittely jatkui sessiossa 7 keskiviikkona. Löysin 5 keskeistä kohtaa.
1.Positiivinen huomioni kiinnittyi esitykseen lääkejatkumosta ja lääkelistasta. Toiveet ovat korkealla, koska lääkkeiden määrääminen ja käyttö eivät ole tällä hetkellä oikein kenenkään hallinnassa. Tavoitteena on lopputulos, jossa jokaisen potilaan tai siis lääkkeiden käyttäjän osalta on yksi lääkelista ja se on ajantasalla. Päällekkäisyydet on karsittu - Niin uudistuksessa ajatellaan. Samalla yritetaan vaikuttaa siihen, että me kansalaisen myös käytämme eli syömme niitä määrättyjä lääkkeitä asianmukaisesti. Lääkelista ei tuo tähän varmaa ratkaisua. Lääkelista-ajatusta kehitetään ensin avopalveluissa. Osastohoidon vuoro on myöhemmin.
2. Toinen positiivinen huomioni oli sydänfilmien digitalisointi, jonka tuloksena tieto kulkee asianosaisille paperin sijasta digitaalisesti. Tulevaisuudessa tästä syntyy tietovaranto, jota voidaan käyttää alueesta ja paikasta riippumatta.
3. Jokohan vihdoin saadaan käyttöön uusi diagnoosiluokitus ICD 11. Tätä on suunniteltu jo joitakin vuosikymmeniä. Ideana on, että luokitus olisi käyttötavaltaan paljon laajempi kuin ICD 10. Se olisi heti vain digitaalisessa muodossa toimiva ja kieliversiotkin saataisiin tuota pikaa mukaan. Kieltä voitaisiin ratkaisussa vaihtaa lennossa vaikkapa Suomessa suomenkielestä ruotsinkieleen. Ei olisi enää eri kieliversioitakaan, vaan ruotsinkielen versio olisi sama meillä ja Ruotsissa. ICD 11 ei olisi pelkkä terveydenhuollon koodisto vaan laajempi moniammatillinen avustaja. Snomed CT:n tavoin luokitus sisältäisi myös terminologiaa kuitenkin suppeammin kuin tämä Snomed -termipankki. Neljässä vuodessa homma pitäisi saada valmiiksi ja käyttöön ympäri Suomea. On se kova urakka.
4. ERP. Oma innostukseni kasvoi, kun kuuntelin jatkosessiota keskiviikkona ennen ruokailua. Poimin alustusten ja paneelin pohjalta esille merkittävän huomion. Nykyiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät eivät ole toiminnanohjausjärjestelmiä. On se kova väite. Voisi kysyä, mitä ne sitten ovat? Keskustelusta voitaisiin tiivistää, että nykyjärjestelmät ovat organisaatiokeskeisiä ammattihenkilöitä auttavia palvelujen kirjaamisen ja seurannan järjestelmiä. Sotessa toiminnanohjausjärjestelmään kuuluisi keskeisenä osana asiakas/potilasnäkökulma. Kaivoin esille, mitä toiminnanohjausjärjestelmä tarkoittaa:
- Yrityksen toiminnanohjausjärjestelmä (ERP) on ohjelmistoratkaisu, joka yhdistää eri liiketoimintatoiminnot ja prosessit yhdeksi järjestelmäksi. Näin yritys voi hallita ja automatisoida monia ydintoimintojaan, mukaan lukien kirjanpito, hankinnat, projektinhallinta ja toimitusketjun hallinta. ERP-järjestelmä sisältää tyypillisesti moduuleja muun muassa talouden, henkilöstöresurssien, myynnin ja markkinoinnin sekä valmistuksen hallintaan. ERP-järjestelmän tavoitteena on tarjota keskitetty tietolähde, joka on kaikkien yrityksen yksiköiden ja työntekijöiden käytettävissä, mikä mahdollistaa tehokkaamman ja toimivamman työskentelyn.(1)
No joo, eivät nykyiset APTJ:t todellakaan ole tällaisia yllä mainitut ominaisuudet sisältäviä järjestelmiä. Onpa kova pala purtavana, jos tällainen sotesovellus saataisiin aikaan lähimmän 5-10-vuoden sisällä. Yksittäisiä järjestelmiä on toki, mutta niiden älykäs yhteentoimivuus puuttuu. Samoin puuttuu tuo asiakasnäkökulman nostaminen keskiöön kaikin tavoin. Tarvetta olisi. Sosiaalihuollon osalta nostettiin esille asiakkaiden osallistaminen. Esimerkiksi vammaispalvelupäätösten päättymisestä pitäisi olla varhainen hälytys niin asiakkaalle kuin päätöksen tekijällekin. Asioiden kirjaamiskulttuuria pitäisi kehittää koko sotessa samoin kuin tietojärjestelmien käytettävyyttä. Ja kyllä se tekoälyn mahdollisuus auttaa asiaa, todettiin monessa alustuksessa ja paneelissa.
Ja lopuksi. Täytyy nostaa jälleen esille erittäin tärkeä osa päiviä, nimittäin verkostoituminen. Siinä täytyy olla kestävyyttä ja sitkeyttä. Oma verkostoitumiseni onnistui mainiosti. Löysin niin uusia tuttavuuksia kuin vanhoja sellaisia.
Viitteet
(1) https://www.itewiki.fi/opas/mita-toiminnanohjausjarjestelma-erp-tekee/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti