 | |||||
| Hyvinvointi- ja terveyshyödyn prosessimalli, Nylander 2020, 2021 (s. 118) | |
Sote-ekosysteemin ajatuksen nosti esille Kaisa-Liisa Harjapää HS:n mielipidekirjoituksessaan "Soten tietojärjestelmät tulee rakentaa kotimaisin voimin"18.7.2021. (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008125670.html). Hän on Esko Systems oy:n toimitusjohtaja ja edustaa siis yhtä IT-palvelujen tuottajaa asiakas- ja potilasjärjestelmien uudistamisessa. En lähde nyt sisälle eri tuotteiden maailmaan, enkä lähde myöskään markkinoimaan mitään erityistä ratkaisua. Sen sijaan arvioin, olisiko tällä sote-ekosysteemin ajatuksella sijaa suomalaisessa sote-IT-järjestelmien kehitys- ja käyttöönottopolussa.
Kaisa-Liisa Harjapään kirjoituksen ydinsanomat ovat mielestäni seuraavat:
- osaajia tarvitaan sekä toiminnan- että tekniikan osaajia,
- muutos maksaa ja rahoitus tulee pääsääntöisesti kansalaisten kukkarosta,
- osaaminenkin on pääsääntöisesti huippuluokkaa ja ollaan monessa digitalisaation edelläkävijöitä,
- teknologian vientiäkin voitaisiin harjoittaa
- Yhdistämällä voimamme meillä on tuhannen taalan paikka rakentaa kansallinen sote-ekosysteemi, josta hyötyvät Suomessa kaikki - niin sote-palveluita käyttävät kansalaiset, soteammattilaiset, suomalaiset tietojärjestelmätoimittajat sekä opetus-a tutkimustyö.
https://www.sitra.fi/artikkelit/unohtakaa-yksin-yrittaminen-uusi-kasvu-syntyy-ekosysteemeissa/):
- innovaatioekosysteemi keskittyy uuden tiedon ja keksintöjen luomiseen. Näihin verkostoihin kuuluu yleensä yliopistoja, tutkimuslaitoksia sekä yrityksiä. (Esimerkkinä Meilahden terveydenhuollon ekosysteemi.)
- Startup-ekosysteemit syntyvät innovatiivisten yritysten, yrittäjien ja sijoittajien yhteisöistä (esim. Espoon Otaniemi).
- Kasvuekosysteemi syntyy, kun tietynlaiseen liiketoimintaan erikoistunut verkosto lähtee nopeaan kasvuun (esim. pelialan ekosysteemi Suomessa).
- Liiketoimintaekosysteemeistä puhuttaessa tarkoitetaan jo vakiintuneen liiketoiminnan verkostoa, jota hallitsee jokin suuryritys (esim. Apple).
Sote-ekosysteemin rakentamisessa pitäisi ehdottomasti tunnistaa ja tiedostaa, että kyse on SO - TE-sta eikä pelkästään terveydenhuollosta. Merkittävät kustannukset, kustannussäästöt ja toiminnalliset uudistukset voisivat lähteä so-ten integraatiosta ja sen tunnistamisesta, missä so ja te ovat kovin eri maata. Tietojärjestelmien rakentamisessa ja ylläpidossa ovat tärkeätä mielestäni seuraavat asiat:
- Datan-informaation-tiedon laatu perustuu luotettavaan kirjaamiskäytäntöön eikä se saa muuttaa merkitystään siirtyessään asiakkuuspolussa eteenpäin. Data voidaan myös varastoida monin tavoin ja sekin lisää riskiä merkityksen muuttumiseen. Tähän olisi eräs "lääke" tuo Kaisa-Liisan peräänkuuluttama sote-ekosysteemi. Myös yhteinen kansallinen meta-ajattelu auttaisi yhteistä ymmärrystä (metadata, metainformaatio, metatieto).
- Datan-informaation-tiedon kattavuus on toinen keskeinen tekijä. Kattavuuteen liittyy myös vertailukelpoisuus. Tämä haaste koskee kansalaisten omaa (MyData) kirjaamista, mutta myös palveluntuottajien kirjaamiskäytäntöjä. MyData tarkoittaa myös sitä, että kansalainen omistaa tuon datan. Yhteiset periaatteet tässäkin auttaisivat, mutta myös yhteinen sote-ekosysteemi.
- Kolmas haaste ovat asiakas- ja potilastietojärjestelmien erilaisuudet, mikä ilmiö tulee jatkumaan tulevaisuudessakin. Terveydenhuollossa potilastietojärjestelmät ovat merkittävästi akuuttihoito- ja erikoissairaanhoitoperusteisia. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmät ovat enemmän luonteeltaan asiajärjelmiä kuin asiakasjärjestelmiä. Kansainvälinen sertifiointijärjestelmä HIMSS on ennen muuta erikoissairaanhoitolähtöinen. Suomessa ei ole vielä tietämäni mukaan yhtäkään esh-järjestelmää, jotka olisivat tasolla 7 (luokitus 0-7). Yhteisiä standardeja tarvitaan.
- Neljäs haaste on asiakkaiden ja potilaiden oma asiointi, joka ei noudata mitään organisaatiokeskeistä ratkaisua. Tunnetusti kalliimmat asiakkaat ovat monien asiakaspolkujen ja palveluiden käyttäjiä, monet suurkäyttäjiä. Sosiaalihuolto on yhtäläisesti tässä osapuoli terveyden huollon kanssa, mutta jopa myös työvoimahallintokin. Data, informaatio, tieto ei kulje automaattisesti eri osapuolten välillä (jopa lainsäädännöllisten esteiden vuoksi) puhumattakaan siitä, miten yhteismitallista se voisikaan olla. Oleellista on tasapainon saavuttaminen yksityisyyden suojan palvelujen tarjontaa tukevien tietojen välillä. Sote-ekosysteemiä tarvitaan.
- hankintalainsäädäntöön sekä itsenäisiin hallinnollisiin toimijoihin (hyvinvointialueet) perustuva IT-rakentaminen ei luonnollista tietä tuota sote-ekosysteemiä
- terveydenhuoltokeskeinen sote unohtaa sosiaalihuollon - niin myös Kaisa-Liisa Harjapään mielipidekirjoitus
- markkinat
on jaettu jo osittain ja jaetaan näköjään jatkossakin terveydenhuolto
edellä - se on pitkälti standardeiltaan kansainvälinen ja näin auki
kansainväliselle kilpailulle; sosiaalihuolto on puolestaan ennen muuta kansallinen järjestelmä kansallisine standardeineen
- moni toimija ja kv-yritys ovat jo löytäneet toisensa - markkinat keskittyvät uudella tapaa eikä siinä ole kyse sote-ekosysteemistä
- sosiaalihuolto olisi yhdistävä tekijä kansallisesti - nyt jo suuret kv-yritykset ovat tekemässä /tehneet "skrätsistä" terveydenhuollon rinnalle sosiaalihuollon ratkaisuja - ovat huomanneet, että erot toiminnoissa ja prosesseissa ovat melkoiset - terveydenhuollon ratkaisuja ei voi suoraan siirtää sosiaalihuoltoon
- yhteentoimivuus on sote-ekosysteemin ehdoton rakenteellinen lähtökohta. https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/02/asiakkaan-asialla-yhteentoimivuus-ja.html
Olisiko sote-ekosysteemi sitten mikä näistä neljästä ekosysteemivaihtoehdosta:
- innovaatioekosysteemi: ehkä se innovaatio olisi eri järjestelmien ja nimenomaan kansalaisen, asiakkaan, potilaan hyvinvointi- ja terveyshyödyn mahdollistaja
- startup-ekosysteemi: ehkä sote-ekosysteemin sisällä pitäisi olla mahdollista rakentaa startup-ekosysteemejä, jotka olisivat yhteensopivia arkkitehtuurin ison kuvan kanssa
- kasvuekosysteemi: jos sijoitettavaa julkista rahoitusta voitaisiin pitää kasvun moottorina, niin onhan se mahdollista ottaa sote-ekosysteemin kannustavaksi voimaksi
- liiketoimintaekosysteemi: tällaisia yrityksen hallitsemia ekosysteemejä on jo olemassa (esim. Apotti tai nyt tuoreempana sovelluksena TietoEvryn kansallinen sovellus); openEHR-ratkaisumalli voisi olla myös luonteeltaan liiketoimintaekosysteemi (nyt keskeinen toimija UNA-yhteisö, joka on luomassa eri osapuolten kanssa ekosysteemiä HL-7-yhdistyksen alle).
Ehkä paras olisi modernin termin mukaan "hybridimalli" eli siinä olisi ominaisuuksia kaikista neljästä mallista. Mistä sitten ekosysteemi saisi alkunsa, on toisen tarinan aihe. Eräs mahdollisuus voisi olla tämä UNAn herättelemä HL-7:n alainen ekosysteemi?
Päivitys 2.8.2021: Monoliitti vs. modulaari. IT-maailmassa on koko sote-it:n muutoksen aikana keskusteltu ahkerasti aiheesta monoliittinen vs. modulaarinen. Ääripäässä on kyse siitä, rakennetaanko asiakas- ja potilasjärjestelmä yhden toimijan sen edustaman, hallinnoiman, omistaman ytimen varaan. Vai rakennetaanko IT-järjestelmä monien toimijoiden parhaiksi koetuista moduleista. Käytännössä tilanne ei ole näin kaksijakoinen. Siksi myös monoliittisten järjestelmien edustajat haluavat puhua ekosysteemistä. On siis mahdollista tuoda monoliittiinkin moduleja tai monoliitti on osittain jo moduleja sisältävä kokonaisuus. Ja toisin päin modulaarinenkin järjestelmä vaatii kokonaisuuden hallinnan eli jokin hallitseva, yhdistävä tekijä pitää olla olemassa. Viimeisin vastaan tullut uutinen on, että Siun Sote on pohtimassa vielä liittymistään Aster-kokonaisuuteen, jonka keskeisin toimija on Keski-Suomen sairaanhoitopiiri. https://www.asteraptj.fi/. Kysymys on myös tietysti rahasta. Ks. seuraavat linkit Siun soten osalta heinäkuun 2021 alusta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti