tiistai 27. heinäkuuta 2021

Uutta normaalisuomea oppimassa, päivitys 2.8.2021

Kalevauva.fi

Ollin oppivuodet vain jatkuvat. Kihveli-festarit 2021 sekä sen vuoksi lukematta jääneet lehdet toivot vastaan uusia sanoja, käsitteitä, joita pitää ymmärtää. Muuten joutuu harhapoluille. Tässä ajankohtainen lista uusista tai melkoisen uusista käsitteistä: resilienssi, influensseri, ekosysteemi, hybridi, taa, my. Ja tietysti uusi normaali.

MY. Aloitetaan käsitteestä "my". Postissa tuli jälleen Stockmanin asiakaslehti "MY STOCKMANN". Olen ollut asiakkaana vuosikymmeniä ja nähnyt Stokkan eri vaiheet. Hämmentävä tämä asiakaslehden nimi. Stokka on ollut aina kaksikielinen kauppa, koska omistajuus ja historia on ruotsinkielisellä pääomalla keskeistä. Voitetaanko meidät vanhat ja uudet asiakkaat puolelleen englannilla? "My" on sanakirjojen mukaan suomeksi "minun". Miksi ei voisi olla minun Stockmann? Kuulostaisi kotoisalta. 

No "my" liittyy myös leipälajiini tietojohtamiseen. On "mydataa" ja muuta dataa. My-etuliite viittaa siihen, että omistan sen datan ja vain minun luvallani joku muu voi sitä käyttää.Tämä juontaa tietysti sanaan "data".  Suomeksi data on määritelty "tiedoksi" tai "dataksi". Suomen kieli ei ole tässä suhteessa riittävän rikas. Tarvitaan uusia sanoja. Tietohierarkia koostuu datasta, informaatiosta, tiedosta ja viisaudesta. Hierarkian asteiden mukaan raakadata jalostuu matkalla ja lopuksi tuo raakadata jo irtautuu omaksi viisaudekseen ihmisten toimissa ja ajattelussa. Mydata on sitä itse keräämääni raakadataa, josta voin joko itse tai muiden avulla jalostaa informaatiota. Tulkintani ovat jo tietoa ja johtopäätökset viisautta (no voivat olla tyhmyyttäkin). Eräs blogikommentoijani kiinnitti huomiota esittämääni Sitran kuvaan, jossa oli myös käsite tietämys. Minulle riittää, että tuota käsitettä ei sotketa tietohierarkiaan.

TAA.Taa on sellainen kummallinen puhekielen termi, joka lienee tarttunut myös englannin kielestä. Se on puolestaan laajempi merkittävä kielen uudistajavoima eli keino, millä johtavan vieraan kielen sanoja, käsitteitä ja jopa lauseita työnnetään suomen kieleen. Ruotsissa vastaava voima on tuonut ruotsin kieleen runsaasti sanoja, käsitteitä eli modernin kielen. Uusiosanat ovat muunnelmia vastaavista englanninkielen sanoista. Ruotsalaiset pitävät jopa hauskana suomalaisten ruotsia, koska se on niin vanhaa kieltä. No "taa" liittyy siihen, että suomen kielessä on paljon sanoja, jossa keskeisenä vokaalina on ä.  Taa on siis muunnelma sanasta "tää" eli "tämä".  Kuuntelin radiota tässä eräänä aamuna ja luin samalla rästiin jääneitä Helsingin Sanomia. Haastateltava kertoi häneltä kysytystä aiheesta muutaman minuutin ja "taa"-sana oli johtava teema. Ei ole tietenkään uutta tämä Ä:n korvaaminen A:lla. Moni tuore laulajakin ja vähän vanhempikin on hylännyt lähes kokonaan Ä:n. Eikä sähköinen osoitekaan salli ä-kirjaimia. Onko Ä syrjitty kirjain?

HYBRIDI. Niin hybridi tuli vastaan, kun pääsin kaverin uuden auton kyydissä Kihveli Soikoon - tapahtumaan 22.7.21. Juteltiin kuskin kanssa "hybridi"-sanasta ja sen taustasta.  Kaikki tietävä Wikipedia luettelee runsaalla kädellä selityksiä sanaan hybridi. Kaksi ensimmäistä tulkintaa ovat nämä: Eliömaailmassa hybridi on kahden eri lajin risteymä. Esimerkiksi muulin vanhempina on hevonen ja aasi. Kun jalostuksessa käytetään menetelmää, jossa kaksi puhdasta linjaa risteytetään puhutaan hybridijalostuksessa. Onko hybridi-auto analogisesti hevosen ja aasin yhdistelmä. Ei se nyt niin tietenkään ole: Hybridiajoneuvo tarkoittaa kahden tai useamman eri voimanlähteen yhdistelmää käyttävää ajoneuvoa, esimerkiksi polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmää. Olen jotenkin koukussa tähän uudissanaan. Ehkä käytän sitä jotenkin oikein, jossa oleellista on kahden toiminnan / asian / koneen / laitteen yhdistelmä. Jopa Venäjän valtajärjestelmää kutsutaan Neuvostoliiton ja länsi-demokratian hybridiksi. Suomen hallituksen koronastrategia on nimetty myös hybridistrategiaksi. Samaan aikaan torjutaan koronaa ja pidetään yhteiskunta avoimena. Minulle tuore juttu on etätyö ja työ työpaikalla. Nyt ollaan koronatilanteen jälkipohdintoja jo virittelemässä. Usea yritys aikoo HS:n jutun mukaan luoda ohjeet hybridiratkaisuksi. Menen tällä viikolla loman jälkeen töihin. Onkohan meilläkin jatkossa hybridityöympäristö - välillä ollaan kotitöissä ja välillä työpaikalla.

EKOSYSTEEMI. "Taa" ekosysteemi on jo monessa yhteydessä käännetty ties mihin uudiskäyttöön. Ja jälleen tukeudun Wikipediaan: Ekosysteemi tarkoittaa luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. Ihminen eroaa kahdella tavalla muista lajeista suhteessaan ekosysteemeihin. Hän pystyy halutessaan tuhoamaan ekosysteemejä sekä myös hallitsemaan niitä tekniikallaan. Ihminen on koko historiansa ajan pyrkinyt hankkimaan riittävästi ravintoa ja muita tarvittavia voimavaroja, jotta se on pystynyt elämään erilaisissa ekosysteemeissä. Ongelmana on aina ollut säilyttää ihmisten omien tarpeiden ja ekosysteemien tasapaino. Olen tätä ekosysteemin käsitettä avannut kirjoituksissani, viimeksi heinäkuun 2021 kirjoituksessani: "Auttaisiko sote-ekosysteemi tietojärjestelmien uudistamisessa?" https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/07/auttaisiko-sote-ekosysteemi.html. Mielestäni moni käyttää termiä väärin. Kaikkien pitää hyötyä ekosysteemissä ja kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua ekosysteemiin. Ekosysteemi voi olla myös ankara heikkoja kohtaan.

INFLUENSSERI. Oletan, että kyse on influenssaa potevasta henkilöstä tai influenssan levittäjästä. Googlasin sanan. Ei sillä nyt ollutkaan mitään tekemistä influenssan kanssa. Influensseri on somevaikuttaja. YLEn aamutelevision 21.7. jälkidigissä avattiin tätä käsitettä, joten en nyt varsinaisesti luullut olevan influenssasta kyse. Somevaikuttajasta puhuttiin aamun jälkidigissä markkinahenkiseen tyyliin. Ihmisten pitää opetella viestinnän ja markkinoinnin keinoja, joilla sitten somessa omia juttuja voi mainostaa ja hankkia rahaa. Yritystä oli myös kertoa, mihin halutaan vaikuttaa tai mitä halutaan edistää. Ponnen keskustelijat saivat Tampereen ammattikorkeakoulun alkavasta somevaikuttajien koulutuksesta - Influencers Academy. Tammikuussa 2022 joukko nykyisiä ja tulevia kansainvälisiä vaikuttajia aloittaa opintonsa TAMKin Proakatemialla Edunationin uudessa Influencers Academy -ohjelmassa. Kyseessä on räätälöity yrittäjyyden ja tiimijohtamisen AMK-tutkinto, jossa vaikuttajat voivat opiskella samalla, kun jatkavat oman uransa edistämistä. Näyttää siltä, että kyse on tuote- ja palvelumarkkinoinnista ja myynnistä. Yleisemmin kyse on vaikuttajamarkkinoinnista. Vaikutetaan siis potentiaalisiin ostajiin. Vaikuttajamarkkinoinnista löysin Googlaten selitykset:

  • Oikeita vaikuttajia hyödyntämällä saavutetaan tutkitusti parempia tuloksia kuin monilla muilla markkinoinnin keinoilla. Oleellista on osata hyödyntää tarinoita ja niiden kertojia yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä. Tärkeää on luoda sisältöä, joka oikeasti kiinnostaa kohderyhmääsi ja tuo lisäarvoa asiakkaittesi elämään. Vaikuttajamarkkinoinnin on oltava osa yrityksen markkinointistrategiaa, sille tulee määrittää selkeät, mitattavat tavoitteet ja polku, jolla vaikuttajamarkkinoinnin oletetaan vaikuttavan liiketoimintaan. Vaikuttajamarkkinointi on erityisen tehokasta puhuttaessa vaikeasti hahmotettavista ja mielipiteitä herättävistä asioista. Tutkimuksemme mukaan somevaikuttajilla on valtaa erityisesti nuorten käyttäytymiseen paitsi arjen valinnoissa myös esimerkiksi ilmastonmuutokseen, opiskeluun ja ammatinvalintaan sekä vaaleihin liittyvissä kysymyksissä.

Sopisiko inflensserin käsite Olliin. Näyttää siltä, että vaikutuksen, vaikuttavuuden aikaansaaminen on muutakin kuin pelkkää myyntiä ja markkinointia. Täytyisi minunkin kääntää julkaisuni "Hyvinvointi- ja terveyshyöty" myynnin ja markkinoinnin kielelle vaikka siinäkin on kyse vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Olen kyllä influensserin tapaista ajattelua hieman viljellyt. Kirjani olen pyrkinyt kohdistamaan sellaisille henkilöille ja henkilöryhmille, joiden oletan saavan niistä hyötyä. Okei, markkinoin kyllä kirjaani tahoille, joiden oletan hyötyvän sen sisällöstä. Blogikirjoituksieni tarkoituksena on ollut avata asioita laajempiin kuvioihin, ehkä tuoden uusia näkökulmia. En ole yhden tuotteen, palvelun tai asian tyrkyttäjä. Vaikuttajamarkkinoinnissa todetaan, että tavoitteena on WIN-WIN-WIN-tilanne. Yhteistyötä tehdään vaikuttajan ehdoilla, yrityksen tavoittella ja yleisöä palvellen. En kyllä itse allekirjoita lähtökohtaa omalta osaltani. Itsenäisenä vaikuttajana en pyri toimimaan omilla ehdoillani, vaan nostamaan eri näkökulmat esille eli korostamalla myös muiden osapuolten roolia ja lähtökohtia. Jos pyrkisin toimimaan omilla ehdoillani, haluaisin tiedostaen tai tiedostamatta vahvistaa vain omia näkemyksiäni (ovat ne sitten hyviä, toivottavia, oikeita tai vääriä). 

RESILIENSSI. Tätä pohdin heinäkuun alun 2021 blogikirjoituksessani "Resilienssi - mikä ihmeen käsite?"  https://ollintuumailut.blogspot.com/2021/07/resilienssi-mika-ihmeen-kasite.html. Päädyin siihen, että resilienssi on ennen muuta sietokykyä ja suomalaisittain sisua positiivisessa mielessä. Jos sietokyky on se varsinainen substantiivi, niin attribuutti on ominaisuus. Sietokykyä voidaan siis kuvata monin ominaisuuksin vaikkapa joustavuus ja ennakointikyky.

Kihveli Soikoon. "Taa" resilienssini oli koetuksella aika ajoin Kihveli Soikoon -festareilla. Penkit olivat kovat. Joskus en saanut selvää laulujen sanoista. Onneksi ympärilläni oli influenssereita, jotka auttoivat minua selviytymisessäni. Muodostimme itse asiassa pienen aikaan sidotun ekosysteemin keskenämme. Itse asiassa olimme kaikki voittajia tässä pienessä festariporukassa. "Taa" hybridi nosti päätään, kun yhdistimme erilaiset teknologiat sekä viisautemme hyödyntää sitä. Itse asiassa syntyi analogisen ja digitaalisen tiedonvälityksen hybridimalli.(x)

Oliko kaikesta tästä tulossa "UUSI NORMAALI". Ymmärrän käsitteen niin, että ajassa tapahtuu kertakaikkinen muutos. Vanha normaali korvataan uudella. Kihveli-festareilla esiintyi duo Kalevauva.fi. Laulujen sanat olivat suoraan somesta. https://www.kalevauva.fi/2020  Kalevauvan kaverit irvailevat somen puheilla ja käytetyillä uusilla sanoilla ja käsitteillä. Huumori kukki oikein kunnolla ja samalla muistuttaa meille vakavistakin asioista. Olen toisaalta elämäni aikana nähnyt, miten jokin muotisana tulee ja menee. Se ei tartu pysyväksi osaksi kieltämme. Vanha normaali palautuu helposti, koska se on iskostunut lukuisien toistojen avulla aivojemme pysyvään muistikerrokseen. Näin myös väittävät muistitutkijat. 

Suosittelen Kalevauvan kappaleiden kuuntelemista. Onko siellä tarjolla uutta normaalisuomea? Oheinen kuva on poikien nettisivuilta.

(x) Ja vielä lisäselitykset:

Analogia (kreikan sanasta analogos, järjenmukainen, yhtäpitävä) tarkoittaa yhdenmukaisuutta, samankaltaisuutta, vastaavuutta, verrattavuutta. ... Analogia, yhdenmukaisuus, on termi tavalle selittää asioiden yhdenmukaisuutta, verrattavuutta tai vastaavuutta. Digitaalisuus on datan syöttämisessä, käsittelyssä, siirrossa, tallennuksessa ja esittämisessä käytettävä menetelmä, jossa data esitetään täsmällisinä arvoina, joita on rajallinen määrä. Tavallisin digitaalinen järjestelmä on binäärijärjestelmä, jossa käytetään vain kahta numeroa, 0 ja 1.Analogisessa tiedonsiirrossa signaali vastaa arvoiltaan suoraan sitä dataa, joka siirretään. Digitaalisessa tiedonsiirrossa tehdään ensin analoginen-digitaalinen (eli AD) -muunnos ja varsinainen signaali koostuu dataa kuvaavista numeerisista arvoista.

Päivitys 2.8.2021. Keskusteluissa niin somessa kuin yksityisestikin tuli esille monia muitakin aikaan sidottuja käsitteitä. En avaa niitä. Sen sijaan näyttää tämä HYBRIDI olevan todella suosittu käsite. Työelämässä keskustellaan ja tutkitaan etätyön ja lähityön suhdetta. Yhdessä nämä kaksi työn muotoa ovat hybridi. Tietotyössä kannatetaan edelleen melkoisesti etätyötä, mutta osa haikailee lähityöhön. Katsotaan, mihin tilanne ajautuu näinä vielä jatkuvina korona-aikoina. "Tää on niin tätä" on suosittu sanonta, joka haastaa voimakkaasti aikaisemmin esittämäni teorian käsitteestä "taa". 1.8. radiossa tuli vastaan Roman Schaltzin haastettelu. Hän on tehnyt aiheesta upean kappaleen: Tää on niin tätä - Tango Alakulo Ensemble".  Se on suomi-alakulon loistava laulelma. https://www.youtube.com/watch?v=2QBqv3ukdew

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti