COVAX globaalin koronapirulaisen selättäjä?

Kuva: Lancet 13.3.2021

Mikä on COVAX?

• Kyse on 190 maan yhteisestä ohjelmasta, joka pyrkii tehostamaan COVID-19-rokotteiden ja muun muassa testien tuotantoa ja oikeudenmukaista jakelua.
• COVAX tähtää siihen, että sen kautta jaetaan tänä vuonna kaksi miljardia koronarokotetta, josta 1,3 miljoonaa köyhimpiin 92 maahan. Kaikissa maissa tähdätään vähintään 20 prosentin rokotusasteeseen vuoden aikana.
• COVAXia johtaa kolme järjestöä: YK:n alainen Maailman terveysjärjestö. CEPI, joka on valtioilta ja yksityisiltä lahjoittajilta varoja keräävä säätiö. Kolmas mukana oleva taho on GAVI-rokoteliittoutuma. Kyseinen vuonna 2000 perustettu liittoutuma yhdistää yksityisiä ja julkisia tahoja, jotka avustavat köyhien maiden rokoteohjelmia. Siinä on valtioiden ohella mukana YK:n alaisia järjestöjä sekä yksityisiä lahjoittajia. https://yle.fi/uutiset/3-11768070; https://www.who.int/initiatives/act-accelerator/covax

 

 

COVAX-ohjelman vaikeudet. Lancetin 13.3.2021 numerossa käydään läpi COVAX-ohjelmaa kriittisellä silmällä. Maaliskuun 9 päivään mennessä on toimitettu 12 miljoonaa annosta 29 maahan. Kuitenkin Lancet kritisoi maailmanlaajuista poliittisten tahojen matalaa profiilia. Tarvittaisiin korkean tason poliittinen henkilö tai ryhmä, jonka avulla ohjelma saisi kunnon uskottavuutta maailmanmitassa. Niin Lancet hämmästelee maiden välistä solidaarisuuden puutetta. No kysymyshän on ikivanhasta ongelmasta eli osaoptimoinnista. Kukin maa pyrkii luonnollisesti optimoimaan oman pandemiatilanteen hallintansa kaikin keinoin. Samaan aikaan kaikki tietävät, että koronapirulaisesta ei päästä eroon ennen kuin se on on saatu hallintaan maailman mitassa. Tilanne on maailmanmitassa hälyttävä. Kymmenet maat eivät ole vielä antaneet edes yhtä annosta, kun taas toiset ovat jo immunisoineet suurta osaa väestöstään. Kyse on myös kilpailutilanteesta rahoituksen lisäksi. COVAX on jatkuvassa kilpailutilanteessa suhteessa suuriin kehittyneisiin maihin, joilla on rahaa ja poliittista valtaa. Nyt on myös syntynyt vaikeasti hallittavissa oleva toimijoiden kokonaisuus (tilkkutäkki). Mukana tässä sopassa ovat maailman valtiot, erilaiset yhteistyöorganisaatiot (WHO, GAVI ja monet muut), yksityiset yritykset. Maittain kattavuustavoitteetkin vaihtelevat 20%:sta ylöspäin. Onpa mukana esimerkiksi Tansania, jonka johto kieltäytyy koko rokotusohjelmasta. Tai sitten on maiden johtoa, joka vähättelee koko ongelmaa. Lisäksi on kansanliikkeitä, jotka ylipäätänsä vastustavat rokotusohjelmia. Jotkut maat ja maailman kauppajärjestö vaativat, että luovuttaisiin COVID-19-lääkkeiden ja rokotteiden immateriaalioikeuksien suojaamisesta. Tämä mahdollistaisi tuotannon lisäämisen. Toiset maat puolestaan ovat samaan aikaan estäneet rokotteiden vientiä. Uudet virusvariantit ja vaikeudet estää niiden leviämistä lisäävät vain paineita globaaliin johtajuuteen. (1)

 

Lancetin toisessa artikkelissa 13.3.2021 tehdään ehdotuksia COVAX-ohjelman vahvistamista. Olisi taattava riittävä rahoituspohja ohjelmalle vuodeksi 2021. Mukana pitäisi olla keskeisesti kehitysmaiden rokotevalmistajat. Lääkkeiden jakelulle ja rokottamiselle pitäisi hyväksyä hätäpoikkeusmenettely. Pitäisi myös ratkaista kiireellisesti köyhimpien maiden rahoitusongelmat suhteessa kaikkiin pandemiasta johtuviin sosiaalisiin vaikutuksiin. Tässä tehtävässä pitäisi maailmanpankin olla aktiivinen toimija. Ongelma on lopulta makrotaloudellinen, jonka hallinta on suuri haaste. Edelleen pitäisi panostaa monenkeskiseen yhteistyöhön. Nythän tilanne on pikemminkin jännitteinen eri osapuolten kesken kuin yhteistyöhakuinen. Yhteistyöverkoston pitäisi myös levittää hyviä käytäntöjä, miten Covid-riskejä voidaan vähentää paikallisesti. (2)

 

Pohdin tätä koronapirulaisen ongelmaa aiemmin blogissani. Otsikon käsite "koronapirulainen" on peräisin Presidentin pohdinnoista. Mutta käsite on hyvin yhteensopiva ongelmaluokittelun kanssa - korona on ongelmana pirullinen. Kirjoitin blogissani seuraavaa tästä pirulaisesta (27.5.2020 päivitetty versio):

• Korona on vielä monenlaisten tutkimusten alla ja vaikutuspiirissä oleva ongelmavyyhti, jonka vaikutusmekanismia ei kaikilta osin tunneta. Koronan ongelmat kytkeytyvät yksilöön, yhteisöön, kansallisiin ja globaaleihin yhteyksiin. Koska vaikutusketjut eivät ole selkeät, voidaan myös tehdä oikeita ja vääriä ratkaisuja. Ratkaisut näkyvät vasta tulevaisuudessa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, koska on olemassa useita rinnakkaisia selityksiä niin viruksen esiintymiseen ja ilmaantumiseen kuin sen taltuttamiseen.  Ongelmat muodostavat ketjun tai oikeastaan verkoston, jossa jokainen vaikuttaa jokaiseen – kuten bayesilainen neuroverkko. Näin myös päätöksenteon perustana oleva strategia horjuu jatkuvasti epävarmuuden päällä. Toistaiseksi tieteellisetkään menetelmät eivät anna ratkaisua ongelmaan – pikemminkin useita vaihtoehtoisia teitä. Ongelman osapuolena olemme me kaikki, jolloin myös hallittavuus muodostuu suureksi ongelmaksi. (3)

Koronapirulaisen luonnehdinta on edelleen relevantti, vaikka kirjoituksestani on jo kulunut 9 kuukautta.

 

Viitteet 

(1) Editorial| Volume 397, ISSUE 10278, P941, March 13, 2021; Access to COVID-19 vaccines: looking beyond COVAX;

The LancetPublished:March 13, 2021; https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00617-6/fulltext?dgcid=raven_jbs_etoc_email

 

(2) Comment| Volume 397, ISSUE 10278, P947-950, March 13, 2021Priorities for the COVID-19 pandemic at the start of 2021: statement of the Lancet COVID-19 Commission; https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(21)00388-3/fulltext?dgcid=raven_jbs_etoc_email

 

(3) Koronapirulaisen taltuttaminen tiedon johtamisen keinoin 27.5.2020;  Ollin tuumailut: Koronapirulaisen taltuttaminen tiedon johtamisen keinoin - uudistettu versio 27.5.2020