perjantai 15. toukokuuta 2020

Koronapirulaisen taltuttaminen tiedon johtamisen keinoin - uudistettu versio 27.5.2020


Kuva 1: Tiedonkäsitysmalli, Nylander 2017 (viite 1)

Päivitys 18.5.2020: Korona­pandemia paljasti asioita, jotka olisi pitänyt ymmärtää muutenkin, sanoo professori: Tieto on lopulta aina kiistanalaista

Uudenlainen, tuntematon vitsaus paljastaa Palosen mukaan asioita, jotka pitäisi ymmärtää muutoinkin. Esimerkiksi sen, että tieto – myös vakiintunut sellainen – on lopulta aina kiistanalaista. ”Luonnontieteilijät ovat erimielisiä siinä missä me yhteiskuntatieteilijätkin. Eikä se ole mikään vika. ”Politiikan pelikentiltä kiistely pysyi pandemian alkuvaiheessa poissa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan huhtikuisessa asennetutkimuksessa 90 prosenttia vastaajista antoi täyden tukensa hallituksen toimille kriisin keskellä. Kansa on kokoontunut lipun ympärille. Yksituumaisuuden keskellä politiikkaa pitäisi kyetä etsimään erityisesti sieltä, missä sitä ei näytä olevan, Palonen katsoo. Päätökset lopulta poliittisia. Esimerkkinä Palonen mainitsee hallituksen suositukset yli 70-vuotiaille, jotka rajoittavat heidän vapauksiaan. ”Tällaiset tilanteet ovat tietenkin mielenkiintoisia siinä mielessä, että niissä joudutaan tekemään tällaista rankijärjestystä erilaisten toivottavien välillä ja erilaisten epätoivottavien välillä keskenään. Se on tietysti äärimmäisen poliittista, ja toisaalta on äärimmäisen tärkeää, miten se tehdään.”

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006510695.html

Päivitys 15.5.2020: Pääministerin tiedotustilaisuus avasi valtiovallan näkemykset aiheesta koronavirus ja tiedolla johtaminen. Tässä tiivistetysti asia:

  • hybridistrategia: testaa, jäljitä, eristä, hoida; ei haluta viruksen leviävän; terveydenhuollon kantokyky varmistettava; riskiryhmiä suojeltava; otettava huomioon myös vaikutukset ihmiseen, talouteen ja yleensä yhteiskuntaan; strategiaa päivitetään tilannekuvan ja uuden tieteellisen tutkimuksen edellyttämien muutosten pohjalta.
  • tilannemittarit ja ennusteet: todetut tartunnat (nyt 6228), parantuneet (nyt 5000), sairaalahoidossa, tehohoidossa, tehohoitokapasiteetti, ilmaantuvuus (111/100000as; uudet tapaukset 10/100000as), esiintyvyys (tarkka tieto puuttuu), tartuttavuus (R-arvo), kuolleisuus (287),  testaukset (testattuja näytteitä 137000) ja testauskapasiteetti (8000).
  • muut mittarit: tiedotustilaisuudessa todettiin vain, että muita mittareita on paljon ja niitä hyödynnetään kokonaistilanteen arvioinnissa.  (THL:n aineistossa ei muita mittareita mainittu.)

Tilannetiedot julkaistaan säännöllisesti THL:n sivustossa osoitteessa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

Presidentti Sauli Niinistö nimitti koronan 17.4.2020 pitämässään puheessaan "pirulaiseksi". Esitän tässä, miten tämä pirulainen voitaisiin taltuttaa tietojohtamisen keinoin ja mitä haasteita siihen liittyy.

Tiedonkäsityksen suhteellisuus on keskeinen lähtökohta tiedonkäsitysmallissani, jonka kehitin vuonna 2017 julkaistussa kirjassani ”Tietojohtaminen ja tapaus Sote” (1). Kyse on jatkuvasti kriittisestä tiedon kasvuprosessista, jossa ylitetään epäilyt ja ennakkokäsitykset. Tiedonkäsitys voidaan nähdä myös kahdella toisistaan poikkeavalla tavalla. Ns. faktakäsitys edustaa usein vallitsevaa koulukuntaa. "Faktoille on nyt suurempi tarve kuin koskaan"- toteaa maan suurin päivälehti Helsingin Sanomat koko sivun ilmoituksissaan. (HS 4.2020). Filosofi Antti Hautamäki tutkimuksessaan ”Näkökulmarelativismi” (2) kumoaa tiedosta pelkkänä faktakäsityksenä seuraavilla teeseillään (s.243):

·"Ei ole näkökulmariippumatonta tapaa tarkastella maailmaa.

· Näkökulmat ovat suhteellisia, mutta ne voidaan objektivoida.

· Samoja asioita voidaan tarkastella useasta näkökulmasta.

· Ei ole absoluuttista, etuoikeutettua tai universaalia näkökulmaa.

· Näkökulmia voidaan kehittää, muuttaa ja vaihtaa.

· Näkökulmia voidaan vertailla erilaisilla kriteereillä."

Todellisuus voidaan tiedon avulla kuvata kolmella tavalla totena, todennäköisenä, valeena. Tosi on siis kuva todellisuudesta, jota ei ole vielä kyetty kiistämään. Todennäköisyys on valittujen menetelmien avulla laskettu oletettu tila todellisuudesta. Vale on tarkoituksellinen vääristymä todennäköisyydestä tai todesta. Näin olemme tämänkin surullisen asian voineet todeta mediassa, erityisesti monen muun maan koronan uutisoinnissa. (3)

Datasta tie viisauteen. (4) Koronavirus tarjoaa hyvän esimerkin näkökulmarelativismille. Tällä hetkellä viruksen ”tosiolemus” on jatkuvan tutkimuksen ja kilvoittelevan tutkimuksen kohteena. Kaikki esiin nostetut ”faktat” ovat näkökulmasidonnaisia. Näin myös koronaviruksen johdannaiset epidemiologian puolella ja yhteiskuntatieteissä ovat monien kilvoittelevien näkökulmien varassa. Näin koronaan liittyvä tiedon kasvuprosessissakin näkyy mitä ilmeisimmin tuo näkökulmaisuus. Kehitimme kollegani Mikko Nenosen kanssa tiedon hierarkiakäsityksen 2000-luvun alussa. Idea rakentuu tutun tiedon hierarkian varaan: data – informaatio – tieto (tietämys) – viisaus. Kaikilla hierarkia portailla on oma metaosionsa (tausta, näkökulma), jonka avaaminen tekee myös koko hierarkian avoimeksi. Kun puhutaan avoimesta datasta, me kollegani kanssa puhumme sen lisäksi avoimesta informaatiosta, tiedosta, viisaudesta ja vielä hierarkkisesti toisiinsa nivoutuen.

Korona-data on viruksena niin alkeisvaiheessa, että se sai ICD-10 tautiluokituskoodinsakin vasta tänä vuonna: U07.2 on luokitteleva ”faktakoodi”, jonka taustatieto on laboratoriovarmistettu infektio. (5) Toinen, metatiedon perusteella heikompi ”fakta” on todennus ilman laboratoriovarmistusta. Kolmas vielä julkilausumaton metatieto perustuu kuolinsyyn ensisijaiseen arvioon, jossa käytetään tätä kevyempää metatietoa. Näin saadaan informaatiotasolla useita lukumäärätietoja koronasta ja sen vaikutuksista. On vahvemmin tai heikommin taustatiedoin todennettuja koronatapauksia. Esimerkiksi vanhainkoti- ja palvelukotien ikääntyneiden ihmisten kuolemat ovat näitä heikkojen taustatietojen ”faktoja”, koska kuolemansyyt voivat olla monien tekijöiden yhteisvaikutusta. Korona ongelmana on kuvattu, mutta sen taustakuvaus on edelleen erittäin komplisoitu kokonaisuus. Koronaan liittyvät faktat ovat monin tavoin näkökulmasidonnaisia eikä tieteessäkään ole vielä yhtä selkeää kiistämätöntä tulkintaa asiasta. Itse asiassa koronan taustatiedot voitaisiin kuvata bayesilaisen todennäköisyysajattelun avulla. Kaikki tieto ei ole yhtä todennäköistä, vaan riippuu ennakkotodennäköisyyksistä. Koronan tapauksessa ennakkotodennäköisyyksien kirjo on monenlainen ja siksi on vaikeuksia löytää kestävää tietoperustaa.

Tiedon epävarmuus heijastuu myös ennustamiseen, ennakointiin. Koronan osalta on esitetty monenlaisia ennusteita koronan leviämisestä mutta myös sen taltuttamisesta. Tieto koronasta on luonteeltaan epävarmaa ja sisältää paljon todennäköisyyksiä. Syy-seuraussuhteetkin joudutaan monin tavoin kuvaamaan. Eri tieteenalojen tutkimustuloksilla on oleellinen osuus koronan tietoperustassa. Eräs vallitseva selitys on, että korona on virus, joka viihtyy lepakon kanssa. Lepakoilla on erityisen ärhäkkä immuunipuolustus, joka tekee mahdolliseksi elää miljoonien lepakoiden yhteisössä. Siellä koronaviruskin on osana luonnon tasapainoa. Ihmisen immuunipuolustus elää vielä metsästäjä- keräilijöiden aikaa, eikä mahdollista suurkaupunkien kaltaisia ihmiskeskittymiä. Luonnon tasapainoa on järkytetty, jolloin virus on aktivoitunut ihmisen kanssa taisteluun. Ihmisen immuunipuolustus on pettänyt ja virus on aktivoitunut leviämään pisaratartuntana ihmisestä toisiin ihmisiin. THL ja Duodecimin terveyskirjasto ovat julkaisseet metatiedot viruksen ilmiasusta.(6)

Ennustaminen on periaatteessa pyhitetty tutkijoille ja monesti ajatellaan ennusteiden perustuvat ”faktoihin”, joita ei sovi asettaa kyseenalaisiksi. Kuinka ollakaan nyt korona-aikana on ryhdytty kysymään taustatietojen perään -mihin ennusteet perustuvat. Kun puhuttiin aikanaan kestävyysvajeesta, se sai tosifaktan leiman otsaansa. Tätäkin alettiin kuitenkin arvioimaan ja vaatimaan taustoja esille. Amerikkalainen journalisti ja tutkija Nate Silver kirjoitti vuonna 2012 kirjan ”Signaali ja kohina” (7) selvittämällä mm. ennustamisen mustiakin, likaisia taustoja. Silverin mukaan taustat on tuotava avoimesti esille, koska ennustamisen epävarmuutta tuovat alkuehtojen epävarmuus, tapahtumaketjujen epävarmuus ja rakenteellinen epävarmuus. Koronassa ilmaantuvuuden ja esiintyvyyden ennustaminen on haasteellista. Kuitenkin tauti leviää eksponentiaalisesti. Ilmaantuvuuden ennustaminen perustuu tartuntaketjuihin ja niiden "ketjukirjemäiseen" leviämiseen. Yksi henkilö tartuttaa vähintään yhden henkilön, enintään useita, jopa useita kymmeniä. Tästä on rakennettu myös ns. tarttuvuusmittari, jonka tavoitearvo on enintään 1. Taustana on erilaisia oletuksia leviämisen määrästä ja nopeudesta. Ilmaantuvuuden perustana ovat oireiden pohjalta tehdyt testit (tai poikkeuksellisesti koko väestöön kohdistuvat kattavat testit). Esiintyvyyden perustana on ilmaantuvuus ja erilaiset taustaoletukset siitä, kuinka paljon on piileviä tapauksia (10-kertainen, 100-kertainen tms. määrä vs. ilmaantuminen). Ennustaminen perustuu tällä hetkellä kolmeen taustaoletukseen: 1. väestö saavuttaa tietyn ajan kuluessa immuniteetin eli virus tarttuu vähin eri jokaiseen meistä, 2. kansallisesti ja paikallisesti kyetään tukahduttamaan epidemia saamalla kiinni kaikki tartuntaketjut, 3. maailmalla keksitään rokote ja/tai lääke koronaan. Toistaiseksi ei ole näyttöä koronalääkkeestä, rokotetutkimuksia ja rokotteen esiasteita on jo olemassa. (8) Ennustaminen liittyy myös hoidon tarpeen ennustamiseen (kuten tehohoidon kapasiteetti) - tältä osin ennustamisen rinnalla käytetään simulointia, jossa erilaisten sairaalahoidon tarvevaihtoehtojen simuloidaan hoitoresurssien tarvetta eri alueilla ja sairaaloissa.

Tiedon hyödyntäminen toiminnassa on tietojohtamisen toinen kivijalka. Tietojohtamisen välineistöä käytetään toimintaympäristön kuvaamiseen, tilannekuvan rakentamiseen, tavoitteiden asettamiseen ja niiden seurantaan, ennusteiden tekoon epävarmuuksien ja riskien vähentämiseksi päätöksenteossa. Mittarit (indikaattorit) ovat ilmiasuja tietojohtamiseen liittyvästä mittaamisesta. Kokonaisarkkitehtuuri on tämän kokonaisuuden apuväline, joka turvaa tiedon oikeellisuuden, luotettavuuden, vertailukelpoisuuden ja ajankohtaisuuden. Ja itse tietojohtaminenkin tarvitsee johtajuutta ja hallinnointia. Lisäksi tiedon syntyä ja varastointia sekä jalostamistakin pitää johtaa. Toimintaympäristöstä muodostetaan tilannekuva, joka joudutaan rakentamaan epävarmojen lähtökohtaolettamusten perusteella. Tilannekuvaa tulkitaan kolmesta toisiinsa kietoutuvasta näkökulmasta – ihminen, talous ja hyvinvointiyhteiskunta. Ennustaminen tapahtuu epävarmuudessa aikaisemmin mainituista kolmesta lähtökohdasta: 1. ei tunneta lähtökohtatilannetta (piilevät ja ilmaantuneet tartunnat), 2. tapahtumaketjut tiedetään tilastollisesti eli miten tartunnat etenevät, mutta lopputulokset ovat epävarmoja (minkälainen on sairaus luonteeltaan: näkymätön, huomaamaton, lievä, vakava, kuoleman aiheuttava). Päätökset perustuvat tilannekuvaan ja oletettuihin vaikutusmahdollisuuksiin. Tilannekuva koskee myös tartunnan saaneita sairastuneita henkilöitä, jotka joutuvat sairaalahoitoon. Tilannekuvan perusteella tehdään strategia, tavoitteet sekä toimenpiteet. Oleellisia toimenpiteitä ovat tartunnan ehkäisevät toimenpiteet ottamalla huomioon erityisesti riskiryhmät - joko suositus tai määräys. Sen seurauksena on erilaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka ovat yksilön ja yhteiskunnan kannalta joko toivottavia tai kielteisiä.

Korona-pirulainen. Periaatteessa ongelmia on neljää sorttia: 1. yksinkertainen ongelma on syy-seuraussuhteiltaan sellainen, että se voidaan ratkaista ketjulla tunne-määrittele-ratkaise, 2. sekava suhde on hiukan vaikeampi tuntea ja määritellä, mutta siihen voidaan löytää ratkaisu, 3. monimutkainen ongelma voidaan ratkaista kokeilujen kautta ja todeta jälkikäteen, onko onnistuttu, 4. pirullinen ongelma ei ole ratkaistavissa tai se on vaikeasta ratkaistavissa. Ryan Hubbard (9) on määritellyt viheliäisen johtamisen olemuksen, jonka olemus sopii koronaan. Korona on vielä monenlaisten tutkimusten alla ja vaikutuspiirissä oleva ongelmavyyhti, jonka vaikutusmekanismia ei kaikilta osin tunneta. Koronan ongelmat kytkeytyvät yksilöön, yhteisöön, kansallisiin ja globaaleihin yhteyksiin. Koska vaikutusketjut eivät ole selkeät, voidaan myös tehdä oikeita ja vääriä ratkaisuja. Ratkaisut näkyvät vasta tulevaisuudessa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, koska on olemassa useita rinnakkaisia selityksiä niin viruksen esiintymiseen ja ilmaantumiseen kuin sen taltuttamiseen.  Ongelmat muodostavat ketjun tai oikeastaan verkoston, jossa jokainen vaikuttaa jokaiseen – kuten bayesilainen neuroverkko. Näin myös päätöksenteon perustana oleva strategia horjuu jatkuvasti epävarmuuden päällä. Toistaiseksi tieteellisetkään menetelmät eivät anna ratkaisua ongelmaan – pikemminkin useita vaihtoehtoisia teitä. Ongelman osapuolena olemme me kaikki, jolloin myös hallittavuus muodostuu suureksi ongelmaksi.

Päätöksenteko tietojohtamisessa perustuu luotettavaan, ajantasaiseen tietoon. Päätöksenteko pandemiatilanteessa keskittyy ja toisaalta päätösten toteutus hajautuu viime kädessä kansalaisille, yrityksille, kunnille jne. Päätösten vienti toteutukseen on myös pirullinen ongelma. Tilannekuvasta on voitava ja osattava tehdä strategisia päätöksiä ja niille seurantamittarit. Mikäli strategiaksi valitaan suositukset ja ohjeistukset, luotetaan niiden noudattamiseen. Mikäli strategiaksi valitaan käskyt, ongelmaksi muodostuu käskyjen noudattamisen valvonta. Valvonta voi johtaa yksilön tietosuojan murtamiseen ja/tai yksilön perusoikeuksien rajoittamiseen. Viime kädessä meidän kansalaisten tasolla ohjeiden ja myös käskyjen noudattaminen riippuu meistä itsestämme. Noudattamista voidaan edistää käyttäytymistaloustieteen keinoin. (10) Tuuppauksessa (nudging) on ensin määriteltävä haluttu lopputulos, toiseksi ymmärrettävä asiayhteys, kolmanneksi on määriteltävä käyttäytymisen sisältö ja neljänneksi on toimintatapa testattava, opeteltava ja muokattava käyttökelpoiseksi tuuppaukseksi. 17.4.2020 julkistettu Presidentin ja hallituksen Suomi toimii -kampanja edustaa positiivista tuuppausta, jolla on tarkoitus lujittaa suomalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja kannustaa ihmisiä tekemään hyviä tekoja. Tuuppaukseen on myös sisään leivottu omat ongelmansa. Sosiaalipsykologi, apulaisprofessori Nelli Hankonen näkee liudan ongelmia. (11) Käytettävissä oleva tieto voi olla riittämätöntä. Viestit eivät vetoa kansaan. Kansalaisilla voi olla optimistisia harhakäsityksiä. Kun vastuu jakaantuu, kunkin yksilön vastuun kokeminen vähenee. Ongelman vakavuutta ei ymmärretä tai ymmärretään eri tavoin. Mittakaava voidaan kokea niin suureksi, että yksilö kokee vaikutusmahdollisuutensa olemattomiksi. Sosiaalisen ympäristön paineet voivat asettaa toisistaan poikkeavia normeja. Yksi hyvä teko voi vapauttaa ihmisen uusilta hyviltä teoilta.

Pirulaisen taltuttaminen tietojohtamisen keinoin on ristiriitainen tehtävä. Kovimmat mittarit ovat kuolleisuus ja BKT:n muutokset, joista seuraa ristikkäisiä toimenpidevaatimuksia. Toisaalta yhteiskunnallinen tilanne vaikuttaa lopputulokseen. Hyvinvointivaltio jo sinänsä toimii ennaltaehkäisevänä tekijänä, kollektiivisena turvaverkkona. Myös valtiojohdon valitsema strategia vaikuttaa lopputulokseen, mutta vaikutuksen tuloksesta ei ole varmuutta. Oheinen ongelmanratkaisumalli pyrkii systematisoimaan asian. (kuva 2).  

 

 

Kuva 2: Ongelmanratkaisumalli (12)


Joka päivä uutiset alkavat koronatilastoilla. Tietoja verrataan alueellisesti ja maailman laajuisesti. On myös löydetty keskeiset mittarit. On myös käyty keskustelua tietojen luotettavuudesta koko pandemian ajan. Mittareiden ja ennusteiden taustoja ei aina ole selkeästi nostettu esille. Tilannekuva on jakaantunut kolmeen osaan: epidemiologia, talous, seuraukset hyvinvointivaltiolle. Kokonaistilannekuva on jätetty "katsojan" pääteltäväksi tai ministerien lausumiksi medialle.  

Korona ongelma on kaikille vielä tuntematon ja se generoi moneen suuntaan muita ongelmia kansalaisille, yrityksille ja yhteiskunnalle. Ongelma on haastava ja sotkuinen, pirullinen. Ongelmaa voidaan luonnehtia ilmiöksi, jolla on useita ilmenemismuotoa yhteiskunnassa. Ilmiö pitää yrittää kuvata ja ottaa haltuun tilanteen jatkuvalla kartoituksella ja arvioinnille tilannehuoneessa periaatteella datasta viisautta. Tilannehuoneena voitaisiin pitää valtioneuvoston kansliaa sekä valtioneuvoston kokouksia. Valitaan strategia tilannearvion pohjalta ja tehdään päätöksiä ongelman ratkaisemiseksi. Päätökset voivat olla käskyjä tai suosituksia. Päätösten vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti yhteisesti sovittujen kriteerien ja mittarien avulla. Arvioinnin pohjalta rakennetaan entistä tarkempi ongelma ja näin jatketaan ongelmanratkaisua, kunnes siitä tulee mahdollisimman kevyt tai olematon.

Jos tämä ongelmanratkaisumalli toimisivat aidosti, niin koronavirus-pirulaisen selättäminen tietojohtamisen keinoin olisi mahdollista, ainakin todennäköistä. Ongelman ratkaisulla on myös toinen puolensa. Jos ja toivottavasti kun todetaan rajoitus- ja suosituskeinojen riittävästi (mikä sitten on riittävää?) vaikuttaneen, on rajoitusten purku seuraava suuri pirullinen ongelma. Tämä ongelma on jo tiedostettu ja sen ratkaisusta kiistellään, koetellaan, vertaillaan ympäri maailmaa. Pitäisi aidosti olla päätöksenteon tukena tilannehuone, johon tuotaisiin eri näkökulmista pohjatietoa yhteiseen arvioon. Valtioneuvoston periaatepäätös 6.5.2020 oli ensimmäinen avaus rajoitusten purkuun. Perustana olivat eri asiantuntijoiden ja ryhmien arviot.  Kannattaa kuitenkin olla tarkkaan valittu ja tilanteessa elävä strategia pirulaisen ongelman ratkaisulle. (13)

Viitteet

(1) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, BoD 2017

(2) Antti Hautamäki: Näkökulmarelativismi, Jyväskylän yliopisto 2019
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/01/nakokulmarelativismin-avulla-kamppailu.html

http://anthauta.blogspot.com/2020/04/koronavirus-ja-uusi-normaali-mihin.html

https://www.youtube.com/watch?v=9_0gU400px0&feature=emb_err_woyt

 

(3) Uusi Suomi 18.4.2020: "Italian pahimman korona-alueen järkyttäville kuolinluvuille hätkähdyttävä selitys: ”Ongelma ei koske enää vain Italiaa, vaan koko Eurooppaa”

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/5e4fe7c3-0a70-4d95-8645967babf43937?ref=newsletter:dc16&utm_source=Uusisuomi_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Uusisuomi_Uutiskirje


(4) Mikko Nenonen, Olli Nylander: A Theoretical Framework for Health Information Systems, January 2002, International Journal of Healthcare Technology and Management 4(6); 10.1504/IJHTM.2002.002425; https://www.researchgate.net/publication/238157904_A_theoretical_framework_for_health_information_systems?fbclid=IwAR3C-tqCVlpQqF2-q8YDKqZLdsaq5yoAbZUpnmfGJlU1VhD62AXVPTnxOOI

 

(5) THL on päivittänyt ohjeet COVID-19-virusinfektion kirjaamisesta potilastietoihin – varmistamattomalle koronaepäilylle oma ICD-10-koodi, 31.3.2020: 

https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/-/thl-on-paivittanyt-ohjeet-covid-19-virusinfektion-kirjaamisesta-potilastietoihin-varmistamattomalle-koronaepailylle-oma-icd-10-koodi


(6) Koronan metatiedot / THL ja Duodecim:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01257
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19

(7) Nate Silver: Signaali ja kohina. Miksi monet ennusteet epäonnistuvat mutta jotkin eivät, Terra Cognita 2014 (alkuperäisteos 2012), ss.124-126


(8) Koronalääkitys ja rokotteet:

(9) Viheliäiset (pirulliset) ongelmat:
Timo Hämäläinen, Göte Nyman: Tiede 2.0 haastaa perinteisen tutkimuksen, Kanava 7/2015 ja Sitra: https://www.sitra.fi/uutiset/tiede-20-haastaa-perinteisen-tutkimuksen/
Brian Hubbard: Wicked Problems; https://www.wickedproblems.com/read.php

(10) Käyttäytymistaloustiede: https://ollintuumailut.blogspot.com/2014/11/tuupataan-sote-asioita-eteenpain.html

(11) Nelli Hankonen: Ajatuksia käyttäytymisen muutoksesta ja hyvinvoinnin edistämisestä; https://blogs.helsinki.fi/nhankone/category/sekalaista/

(12) Ongelmanratkaisumalli perustuu useisiin primaaritietolähteisiin -erityisesti:

  • Raisio, H, Puustinen, A, Vartiainen, P. The Concept of Wicked Problems: Improving the Understanding of Managing Problem Wickedness in Health and Social Care. Teoksessa The Managemen of Wicked Problems in Health and Social Care, toim. Will Thomas, Anneli Hujala, Sanna Laulainen, Robert Murray. Lontoo 2018; 

(13)  Rajoitukset ja niiden purku: 

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)