APTJ:n käytettävyys ratkaiseva tekijä – osa 1

Ammattilainen -potilastietojärjestelmät työn tukena, viite 2

Avaan tässä ensimmäisessä osassa, miksi käytettävyys on avainasia ja mikä on tilanne tällä hetkellä. Myöhemmin julkaistavassa toisessa osassa selvittelen, millä selätetään asiakas- ja potilasjärjestelmän (APTJ) käytettävyyshaasteet. (1)

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien (APTJ) käytettävyys on keskeisin tekijä, vaikka sen ohittaa usein moni muu asia. Järjestelmän toimivuus asiakkaan kannalta vaikuttaa oleellisesti järjestelmän ylläpitoon, kehittämiseen sekä hankintoihin. Käytettävyyteen liittyvät oleellisesti myös järjestelmän kytkennät varsinaiseen toimintaan. Jos tietojärjestelmä ja toimintakäytännöt ovat törmäyskurssilla keskenään, syntyy ilman muuta suurta kritiikkiä tietojärjestelmää kohtaan. Ongelmat ja viat saattavat kuitenkin olla aivan muualla. Tietojärjestelmässä on ennakoitu mahdollisia toiminnan muutoksia tai se on rakennettu osaksi muuttuvaa toimintakäytäntöä. Ihmiset ovat vain kiinni vanhoissa työtavoissaan eivätkä helposti hyväksy muutosta – siis muutosvastarinta on yksi selitys. Tänä päivänä ongelmana voi olla usein se, että tietojärjestelmät ovat myös auttamattomasti vanhentuneita suhteessa muuttuneisiin työkäytäntöihin, jopa muuttuneeseen lainsäädäntöön. Tietojärjestelmät voivat olla myös pitkän kehitystyön tulosta, jolloin niihin on tuotu uusia ominaisuuksia ”päälle liimaten”. Tulokset voivat olla käytettävyyden kannalta kohtalokkaita.

Välttäviä arvosanoja nykyjärjestelmille
Lääkäriliitto, Aalto-yliopisto ja THL ovat vuosien varrella tehneet potilastietojärjestelmien käytettävyyskyselyjä lääkäreille ja sairaanhoitajille. Ensimmäiset kyselyt tehtiin 2010 ja viimeiset on tehty 2018. Arvosanoja on jaettu kouluarvostelun tapaan asteikolla 4-10 (ks. oheinen kuva, viite 2). Koko arvioinnin ajan järjestelmien kirjo on ollut likimäärin sama, eli vanhoja kehäraakkeja kaikki tyynni. Ensimmäisessä kyselyssä suuri osa järjestelmistä sai välttäviä arvosanoja, mutta kyllä tässä on edetty tyydyttävään tasoon, parhaat jopa 8:n. Vanhoja järjestelmiä on siis kehitetty käyttäjäpalautteiden pohjalta. Käytettävyys ei ole kiinni IT-talosta ja sen perustuotteesta. Monesti tuote on myyty eri puolille maata hieman toisistaan poiketen ja kuunnellen kunkin ostajan toiveita niin hankinta- kuin ylläpitovaiheessa. Toinen oleellinen seikka on jo aivan alussa kertomani asiat muutoksesta ja muutosvastarinnasta sekä koulutuksesta. Saamani tiedon mukaan tällainen saman tietojärjestelmän käytettävyyden vaihtelu ei ole mikään Suomi-ilmiö, vaan globaali sellainen ja syytkin ovat likimäärin samat.

Uudetkin järjestelmät kovilla käytettävyyden suhteen
Nyt olemme uusien järjestelmien kilpailutuksen, tekemisen ja käyttöönoton kynnyksellä. Apotti-järjestelmä on saanut käyttöönotossa runsaasti negatiivista julkisuutta käytettävyyden osalta. Apottilaiset kiittelevät kritiikistä ja toteavat, että huutoon vastataan jatkuvalla kehittämisellä. Kilpailijat tietysti myhäilevät, kun aikamme kallein järjestelmä tökkii jo lähtöruudussaan. Kun käytettävyyteen liitetään muita vaatimuksia ja ominaisuuksia, niin on se Apottikin kovan paikan edessä. Viimeisin tappio Apotille tuli 6.4.2020, kun Espoon kaupunki päätti uudelleen kieltäytyä Apotin kutsusta. Keski-Suomi teki päätöksensä hiljattain ja päätyi kilpailijaan Cerner:n. Onko se sitten parempi vaihtoehto kuin Epic-Apotti käytettävyyden kannalta – en osaa sanoa. Pohjois-Suomen ESKOlaiset väittävät, että käytettävyyttä parannetaan koko ajan. Perusteena on järjestelmän tekijöiden ja käyttäjien läheinen suhde. Voitaisiin puhua jopa pitkään kestäneestä avioliitosta. Avioliitto on nyt kuitenkin purettu ja ESKO yrittää laajentaa reviiriään itsenäisenä yrityksenä. Muista järjestelmistä en ole kuullut uutisia viime aikoina.

https://qmsnordic.fi/fi

Lähteet

(1) Tämä blogikirjoitus on julkaistu QMS Nordicin sivuilla 9.4.2020 osoitteessa https://qmsnordic.fi/fi/blogit/aptjn-kaytettavyys-ratkaiseva-tekija-osa-1.
Kirjoitus ei sisällä sinänsä mainontaa, mutta vastaa QMS Nordicin strategista ajattelutapaa.
(2)  Ammattilainen - potilastietojärjestelmät työn tukena? Hyppönen, Hannele; Vänskä, Jukka; Reponen, Jarmo; Lääveri, Tinja; Keränen, Niina; Heponiemi, Tarja (2018)