Tietojohtamisen verkosto - ennusteista toteutuksiin

Verkoston maskottipuu

Tietojohtamisen verkostopäiviä on järjestetty vuodesta 2016. Viimeisin oli 16.-17.1.2020. Taattua laatua olivat päivät alusta loppuun. Siitä kiitos järjestäjille ja alustajille. Kaikki alustukset ovat nähtävissä verkostopäivien sivuilla.(1)

Tein Tietojohtaminen ry:n Tietoasiantuntijalehteä varten jutun verkostopäivistä. Juttu ilmestynee oletettavasti tämän kuukauden aikana. Linkitän sitten sisällön blogiinikin.

Löysin oman alustukseni Naantalin päiviltä 9.-10.2.2017. Tein tuolloin pointtilistan tulevaisuuden visioista ja haasteista. Tästä on kulunut kolme vuotta aika tarkkaan. Ajattelin tässä tutkia, miten on ennusteideni laita tällä hetkellä:

1. Erilaisista valtakunnallisista rekistereistä luovuttu

Tämän haasteen tavoitteena oli, että paikalliset tietovarannot ja Kantajärjestelmä integroituvat toisiinsa. Tästä tietovarannosta voidaan sitten tuottaa raportteja sekä aineistoja eri tarpeisiin siten, että ne ovat yhteensopivia valtakunnallisten rekisterien tähän asti kerättyjen tietovarantojen kanssa.

Tavoite ei ole toteutunut monestakin syystä. Kantajärjestelmä on edelleen valtaosin vapaan tekstin arkistointipaikka. Jotta tavoite olisi realisoitavissa, tarvittaisiin Kantajärjestelmä strukturoida olemassa olevien rekisterien rakenteiden, määritysten ja käsitteiden pohjalta. Ratkaisu vaatisi myös uudenlaista työnjakoa THL:n, Kelan ja kentän toimijoiden kesken. Toisaalta monet tiedon siirron ratkaisut olisivat jo periaatteessa olemassa. Nythän on edellytyksenä, että kaikki kentän järjestelmät ovat kantayhteensopivia.

2. Tiedon siirto reaaliaikaista ja vuorovaikutteista

Tavoitteena on, että kaikki kuumaksi tulkittu tieto siirtyy online kentän toiminnoista valtakunnallisiin ja alueellisiin tietovarantoihin.Tärkeätä on tietysti päättää, mitkä tiedot ovat miten reaaliaikaisia - minuutista, päivään, viikkoon kuukauteen, neljännesvuoteen, vuoteen.

Tavoitetta on toteutettu THL:ssä avohilmon reaaliaikaistamisella. Muutoin ei ole reaaliaikaisuutta kuin periaatteessa Kantatietojen siirrossa. Jos tavoite1 olisi toteutettu, voitaisiin hyödyntää tuota tiedon siirron tietä.

3. Tiedon laatu luodaan tiedon keruun ytimessä

Tavoitteena on integroida tiedon keruu mahdollisimman hyvin osaksi tiedon syntyä. Tiedon laatu mahdollistuu, jos tiedon keruun ytimessä hyödynnetään samalla syntyvää tietoa.

Nykytilanne on melkoisen kaukana. Itse asiassa monet tutkimukset osoittavat, että tietoa ei hyödynnetä riittävästi sen syntysijoilla tai tuota tietoa ei tarvita tällä perustasolla vaan ainoastaan johtamisen eri tasoilla. Tästä seuraa, että ns. pakollisenkin tiedon laatu on eräiltä osin huonoa esim. kattavuuden osalta. Merkittävä esimerkki on avohilmotieto.

4. Tietojohtamisen indikaattorit vaikuttavia

Tavoite saada aikaan sellaisia indikaattoreita, mittareita ja tiedon hyödyntämisen tapoja (analytiikkaa), joilla on todennettavissa olevaa vaikutusta toimintaan. Tavoitteena on vaikutusmekanismin happotesti.

Nykyäänkin toteutumisaste vaihtelee. Jos toteutumista mitattaisiin asteikolla 1-5, on monelta osin lopputulos rutkasti alle tuon 5:n. Olin mukana eräässä lupaavassa hankkeessa. Teimme yhdessä paljon työtä vaikuttavan tietojohtamisen puolesta. Kysyimme muutama kuukausi myöhemmin, onko vaikuttavuutta saatu aikaan. Vastaus oli ei. Perusteita oli monia, ehkä merkittävintä oli resurssipula niin määrällisesti kuin osaamisenkin osalta.

5.  Tiedon hallinnan organisointi on selkeä

Tavoitteena on ollut selkeä työnjako valtiotoimijoiden, aluetoimijoiden ja palveluntuottajien sekä asiakkaiden / potilaiden / kansalaisten kesken.

Varsinkin viime aikoina soteuudistuksen edellisellä tuotantokaudella tehtiin lupaavia määrityksiä ja jonkinasteisia periaatepäätöksiä työnjaosta. Uutta toivoa edustaa verkostopäivillä pidetty alustus Toivo-ohjelman jatkosta.

Toivoa viiden kohdan tavoitekokonaisuuden etenemiselle antoivat jälleen kerran verkostopäivien yksittäiset alustukset. Ehkä Seppo Määtän esiin nostama ilmiöpohjainen tietomalli saattaisi edistää tuota kohtaa 4 tietojohtamisen mittareiden vaikuttavuutta. (2) Ehkä toisiolain toteutukset edistäisivät kokonaisuudessaan kohtien 1-5 toteutumista. Ehkä uusien analyysimenetelmien hyödyntäminen edistäisi kohdan 4 toteuttamista.Tekoälyyn perustuvilla menetelmillä voitaisiin tietoaltaisiin koottua tietoa analysoida ja luoda ennakoivaa analytiikkaa. Ehkä esiin nostettu menetelmä Value Based Health Care voisi tuoda ratkaisua ongelmiin. Menetelmä vastaa kysymykseen: mikä on annetun palvelun vaikuttavuus? Sitä pitää tarkastella vaikutuksen pysyvyyden näkökulmasta, potilaan kokemuksen näkökulmasta. Samalla otetaan huomioon samalla vaikuttavuuteen myötavaikuttavat ulkoiset tekijät sekä haittaavat tekijät, mutta myös annetun palvelun kustannukset. (3)

Viitteet

(1) Tietojohtamisen verkoston kaikki julkaistut alustukset osoitteeessa: https://www.sote-tietojohtaminen.fi/menneet-paivat/

(2) Ilmiöpohjainen ajattelu lienee peräisin Sitran kehityshankkeista ja ne on sittemmin taidettu integroida osaksi sote-tietojohtamistakin THL:n toimesta. Avasin tuota ilmiöajattelua taannoin blogikirjoituksessani 2018 "Pirulliset ongelmat 2.0: tieto päätöksenteossa"
: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/pirulliset-ongelmat-20-tieto.html 

(3) Leena Seppälä: Miten datan ja tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa ja johtamisessa voisi toteutua? (alustus Tietojohtamisen päivillä 2020); VBHC:n isänä pidetään Michael E. Porteria.
Michael E. Porter, What is value in healthcare? English Journal of Medicine, 363:26, December 2010