Medikalisaatio ja epävarmuuden sietäminen, päivitys 19.1.2020

Medikalisaatio on nostettu Lääkäriliitossa kehittämisen kohteeksi sopivaan aikaan, kun soteuudistusta aletaan taas ties monennella tuotantokaudella jauhaa.  "Medikalisaatiolla (lääketieellistyminen) tarkoitetaan  ilmiötä, jossa lääketieteen toiminta-alue laajenee. Aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketietellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä." Medikalisaation ilmenemismuotoja ovat ylitutkiminen, ylidiagnostiikka ja  ylihoitaminen. Oheinen kuva avaa laajat ympyrät ylidiagnostiikkaa ja -hoitoa lisäävistä tekijöistä ja ratkaisumahdollisuuksista. (1) Potilailla on liikaa luottamusta lääketieteeseen. Ratkaisuna on koulutus ja yhteinen päätöksenteko. Ammattilaiset pelkäävät tehdä hoitoratkaisuja monestakin syystä ja pitkittävät päätöstä erilaisin tutkimuksin. Ratkaisuna on epävarmuuden sietäminen ja välttää liiallista luottamusta tutkimuksiin. Teollisuus ja teknologia nostavat esille uusia hoitomahdollisuuksia (lääkkeitä jne). Kaupallistumista on säädeltävä nykyistä tarkemmin, on ratkaisuna tähän ongelmaan. Taloudelliset kannusteet ja turhat seulonnat lisäävät terveydenhuollosta palvelun tarvetta. Ratkaisuksi esitetään laadullisia kannusteita ja ylihoidon riskien tunnistamista. Kulttuuri uskomuksineen, toiveineen, alhaisine epävarmuuden sietämisineen lisäävät palveluiden tarvetta. Terveetkin saattavat kokea olevansa sairaita. Ratkaisuna on tiedottaminen, epävarmuuden sietäminen ja terve kriittisyys.


Loppuraportti osoittaa, että medikalisaatiossa ollaan suurten asioiden äärellä. Perusterveydenhuolto kuormittuu ensisijaisena palvelun tarjoajana. Mukaan mahtuu paljon kansalaisia, jotka uskovat ja toivovat olevan apua perusterveydenhuollosta. Jos tämä tie ei vedä, hakeudutaan päivystykseen. Sinne ajautuu paljon ihmisiä, joiden ongelmissa oikea hoitopaikka ei ole lainkaan päivystys. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä lisää palvelujen kysyntää, koska erityisesti koulutetuilla työikäisillä on runsaasti hoitomahdollisuuksia tarjolla. Työterveydenhuollossa helposti päädytään ylidiagnostiikkaan taloudellisen kannusteiden ja epävarmuuden vähentämisen vuoksi. Koko hoito- ja palveluketjussa edelleen tiedon siirto ja päällekkäiset arviot voivat johtaa ylihoitoon ja -diagnostiikkaan. Mielenkiintoinen tekijä medikaalisaatiossa ovat erilaiset seulonnat. Tekoälyyn pohjautuvat riskianalyysit lisäävät mahdollisuuksia holtittomaan seulontaan ja liian suurien väestöpopulaatioiden tuomiseen palveluiden piiriin. Sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen tai uhat lisäävät painetta ratkaista ongelmia terveydenhuollon keinoin. Haetaan juurisyyt sairauden kokemisesta. Mielenkiintoinen uusi näkökulma medikalisaatioon ovat julkisten rakennusten ongelmat eli rakennuksen pahoinvointi lisää terveysriskejä rakennusten käyttäjissä. Ajankohtainen tutkimus koskee Helsingin kaupungin kouluja ja niiden sisäilmaongelmia. Tutkimusryhmä totesi, että ei ole selkeätä yhteyttä osoitettavissa koulujen sisäilman ongelmien ja oppilaiden kokemien ongelmien välillä. Osittain on kysymys uskosta, luulosta, että pahoinvointi johtuu koulurakennuksesta. Se voi olla totta tai epätotta. 

Luin Yuval Noah Hararin kirjan "Homo Deus" (2). Harare nostaa esille monin tavoin algoritmien vallan. Algoritmin käsite on seuraava: "Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan." (2)  Hararen mielestä ihminen koostuu myös algoritmeistä. "Organismit ovat algoritmeja. Jokainen eläin - mukaan lukien Homo sapiens - on kokoelma orgaanisia algoritmeja, jotka luonnonvalinta on muovannut miljoonien evoluutiovuosien aikana". (s. 329). Algoritmi-ajattelussa data saa vallan myös ihmisten käyttäytymisessä. Vapaa tahto korvautuu erilaisten havaintomateriaalien pohjalta rakennetuilla algoritmeilla, joiden seurauksena on hälytyksiä, suosituksia ihmisen paremmasta ja pidemmästä elämästä. Näin medikalisaatio saa uutta voimaa teknologian etenemisestä yhä syvemmälle ihmisen toimintojen ohjaamiseen, kontrolloimiseen. Epävarmuus johtaa yhä pidemmälle uskoon, että ulkopuolinen taho tietää, miten pitää toimia, elää. Näin ollaan suurten periaatteellisten kysymysten ääressä tässä medikalisaatiokysymyksessäkin. Ei pidä alistua algoritmeille. Esimerkiksi neurotutkija Henning Beck näkee asiat toisin. Siteerasin blogissani vapaasti hänen argumenttejaan:  

• Niin itse asiassa parhaat ideat syntyvät siitä, kun sääntöjä rikotaan eikä seurata. Tietokone ei tätä ajattelun murrosta kykene tekemään. Älykkyys on pyhitetty Beckin ajatustavassa ihmiselle ei koneelle. Kyse on ymmärtämisestä ja ymmärryksen jatkuvasta kehittymisestä, kun ihminen saa vuorovaikutuksessa palautetta. "Ihmisten välistä vuorovaikutusta ei voi tällä hetkellä digitalisoida." Itse asiassa tekoäly on hyvä työkalu eli loistava renki, mutta ehkä vaarallinen isäntä. (4)

Päivitys 19.1.2020
Timo Karjalainen kommentoi FB:n puolella epävarmuudesta. Poimin yhden aiheen kommentista: Eikös tekoälyjen tulo voi parhaimmillaan vähentää epävarmuutta lääketieteellisiä diagnooseja tehtäessä, auttaa epävarmuuden kierteessä kiemurtelevaa lääkäriä ns. ”second opinion” ina.
Ollin kommentti:  Tätä diagnostiikkaa ja myös hoitoa ja operaatioita on voitu hyödyntää laajasti terveydenhuollossa. Esimerkkejä on olemassa. Olin itse syyskuussa 2019 HUS:n järjestämässä seminaarissa, jossa esiteltiin innovaatioita tekoälyyn ja robotiikkaan liittyen. Epävarmuudella on siis monet puolet. Sen huomaan epätarkasta pohdinnastani. https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/09/hus-tekoalyn-ja-robotiikan-karjessa.html
Timo Karjalainen puuttuu myös aiheeseen sääntöjen rikkomisesta.
Ollin kommentti:  Tälläkin ajatustavalla on useita puolia. Noudatettaessa sääntöjä, saadaan aikaan turvallinen lopputulos. Lääkärin työssä tämä on avainasia, kunhan säännöt edistävät terveyttä eivätkä aiheuta riskejä potilasturvallisuudelle. Tuo viittaukseni Beckin lausumiin liittyy yleiseen käsitykseen siitä, että pelkästään sääntäjä seuraamalla ei saada aikaan muutoksia.
Timo Aronkytö kommentoi puolestaan FB:n puolella väittämääni siitä, että monikanavainen rahoitusmalli lisää palvelujen kysyntää.  
Ollin kommentti: Varmuutta ei ole, että väittämäni pitäisi näin paikkaansa. Pikemminkin on kyse helposta palvelujen saatavuudesta sekä siitä, että palvelun tarjoajalla on kannusteet olemassa hyödyntää maksimaalisesti tarjolla olevia tutkimuksia.
Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella seuraavasti: Itse asiassa "medikalisaatio" on yleisemmän megatrendin osa. Olen oppinut, että iso juttu on yhteisösuuntautuminen vs. ongelmasuuntautunut strategia. Ei ole vain terveydenhuollon juttu. Sama suunta kohti ongelmasuuntaa hallitsee sosialipolitiikkaa ja yhteiskuntatutkimusta käyttäytymistieteistä puhumattakaan.
Ollin kommentti: Niin ei kovin toivottava suunta.


Viitteet

(1) Lääkäriliitto: Medikalisaatiotyöryhmän loppuraportti 18.11.2019
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf
Alla oleva kuvio on loppuraportin sivulta 10 ja siitä on lohkaistu kirjoitukseni alkuun keskellä oleva sipulikuva sinisen eri sävyissä. 


  
(2) Yuval Noah Harari: Homo Deus- huomisen lyhyt historia", Bazar 2017; 
Kannattaa lukea Antti Hautamäen arvio Hararin kirjasta. Se antaa myös hiukan toisenlaista näköalaa tulevaisuuteen: http://anthauta.blogspot.com/2018/09/homo-deus-hararin-tulevaisuuskuva.html

(3) Algoritmin käsite ja osa tekoälyä on esitetty mm. kahdessa arvioimassani kirjassa:
- Antti Merilehto: Tekoäly - matkaopas johtajalle, Alma Talent 2018:
 https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
- Heidi Kananen, Harri Puolitaival: Tekoäly bisneksen uudet työkalut. Alma 2019:
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.html

(4) Henning Beckin ajatuksia tulkitsin ja pohdiskelin blogissani 16.9.2018: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/ihminen-ajattelee-tekoaly-suorittaa.html