Potilastietojärjestelmien käytettävyydessä alue-eroja. THL, Lääkäriliitto ja Aalto-yliopisto ovat tehneet muutaman vuoden välein kyselyjä lääkärikunnalle potilastietojärjestelmien käyttettävyydestä lääkärien työvälineenä. Tein viimeisestä vuoden 2017 kyselystä kirjoituksen 2.9.2018. (1) Arvosana oli edelleen samaa luokkaa kuin aikaisemmin, mutta nousi nyt lähelle 7:ää (4-10 asteikolla). THL:n julkistamassa uudessa kokonaispalvelussa voi samaan aikaan vertailla eri vuosien kyselyjen tuloksia keskenään - siis vuosien 2010, 2014, 2017. Kouluarvosana on parantunut vuosittain. Yli 8:n arvosana tuli vuonna 2010 25,4%:lle potilastietojärjestelmistä, v. 2014 26,4% ja 2017 30,4%. Palvelussa voi myös valita karttakuvia eri kysymyksille. Ohessa on valintana tuo kouluarvosana. Eroja alueiden välillä näyttää olevan. (2) Edistystä on siis tapahtunut. Vanhoja järjestelmiä on kehitetty,
korjailtu ja muuteltu jossain määrin. Aiheesta on tehty kaksi lääkärilehden artikkelia, joiden tulokset ovat seuraavat (3):
- Yksityissektorin potilastietojärjestelmät: Tulokset: DynamicHealthin käyttäjät ovat edelleen tyytyväisimpiä. Acuten käyttäjien arviot olivat ennallaan ja Softmedicin käyttäjien huonontuneet. Arviot teknisestä vakaudesta ja nopeudesta olivat muuttuneet kriittisemmiksi. Tiedon saatavuuteen muista organisaatiosta koettiin yhä liittyvän ongelmia. Päätelmät: Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut eivät ole ratkaisseet tiedonvaihdon haasteita, mutta ne ovat tuoneet uusia hitausongelmia. Tietojärjestelmät kaipaavat vielä kehittämistä sote-uudistusta ajatellen.
- Julkisen sektorin potilastietojärjestelmät: Tulokset: Arvosanojen keskiarvo oli parantunut edelliseen tutkimukseen verrattuna; sairaaloissa työskentele-vien lääkärien antamat arvosanat olivat korkeampia kuin aiemmin. Tietojen saatavuus toisesta organisaatiosta koettiin edelleen heikoksi lukuun ottamatta laboratorio- ja radiologisia tuloksia. Tilanne ei ole juuri parantunut vuodesta 2014, vaikka Kanta-palvelut ovat tulleet laajalti käyttöön.Päätelmät: Potilastietojärjestelmissä on havaittavissa pientä parannusta. Kehittämistyötä on kuitenkin jatkettava ja potilastietojen saatavuutta sujuvoitettava, jotta terveydenhuoltojärjestelmä toimii tehokkaasti, erityisesti tulevan sote-uudistuksen jälkeen.
HIMSS19-seminaari: Taylor Davis, KLAS Researh |
"Tämä on tullut yhä selvemmäksi maailmanlaajuisestikin: "Saman potilastietojärjestelmän osalta on alueellista vaihtelua arvosanoissa." Ja hyvä niin, koska se kertoo, että kaikkia tiettyä järjestelmää käyttäviä organisaatioita ei ole tuomittu epäonnistumaan. Toisaalta minkään järjestelmän valinta ei myöskään itsessään takaa hyviä tuloksia. Kuten kuvan esittäjä sanoi: "You can make any EHR bad." (or good, kaikkia värillisillä viivoilla merkittyjä järjestelmiä löytyy sekä parhaiten että huonoiten suoriutuvista organisaatioista). Tämä nimenomaan pitää paikkansa: "Vaihtelu selittynee muutamalla asialla: erilaiset paikalliset sovellutukset, koulutuksen ja neuvonnan vaikutus vaihtelee, toiminnan ja tietojärjestelmän yhteen sopivuus vaihtelee."
Ollin kommentti: Janne Pitkänen oli osallistujana ja myös esiintyjänä maailmanlaajuisessa HIMSS19-seminaarissa, Orlandossa USAssa 15.-16.2.2019. Oheinen kuva on Jannen ottama. ks. https://www.himssconference.org/
Viitteet
(1) Lääkäreiltä taas kriittinen arvio potilastietojärjestelmistä, https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/laakareilta-taas-kriittinen-arvio.html
(2) THL: Kuinka hyvin potilastietojärjestelmät toimivat? Tuoreet tietokantaraportit kertovat lääkärien näkemyksistä, lehdistötiedote 14.2.2019; Miten hyvin potilastietojärjestelmät toimivat lääkärien mielestä? THL on julkaissut tietokantaraportteja, joista selviää, mitä lääkärit ajattelevat järjestelmistä. Raporttien tiedot perustuvat Tietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksessa on kyselyiden avulla seurattu lääkärien kokemusta tietojärjestelmien toimivuudesta ja vaikutuksista työhön. Lisäksi kyselyissä on selvitetty osallistumista tietojärjestelmien kehittämiseen ja tietojärjestelmien tarjoamaa tukea tiedonvaihdolle. ”Esimerkiksi maakuntien ja kuntien sote-johto ja kehittäjät saavat raporteista tietoa tietojärjestelmäpalveluiden tilasta alueellisen kehitystyön pohjaksi”, vinkkaa tutkimuspäällikkö Hannele Hyppönen THL:stä.
- https://www.laakariliitto.fi/uutiset/jasenuutiset/tietojarjestelmat-laakarin-tyovalineena-raportti-avattu/
- https://thl.fi/fi/-/kuinka-hyvin-potilastietojarjestelmat-toimivat-tuoreet-tietokantaraportit-kertovat-laakarien-nakemyksista?redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2
- https://www.laakariliitto.fi/tutkimus/tyo-olot-hyvinvointi/
- https://sampo.thl.fi/pivot/beta/fi/steps2/laakari/summary_tiiviste1
(3) Tutkimusartikkelit / potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä;
Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen (Uusi!)
Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman (Uusi!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti