- kahden vanhan herran yhteinen blogiteksti tehty Kihveli soikoon festivaaleilla
19.7. -20.7.2014 (http://www.kihvelisoikoon.com/)
 |
| Mikko ja Olli tuumailun alkumetreillä |
 |
| Tässä ollaan pohdinnan loppumetreillä ja sitten uimaan |
Ajattelutapojen ristiriita. Laajan yöllisen pohdintamme tuloksena löysimme kaksi täysin toisilleen vastakkaista ajattelutapaa, joiden pohjalta tietojärjestelmäkehitystyö on virinnyt. Jatkuva sairauskertomus pisti kronologiseen järjestykseen yksittäiset kliinistä päätöksentekoa dokumentoivat asiakirjat, muistiinpanot, tutkimustulokset. Lähtökohta oli sairaalakeskeinen suuri lääkärikierto ja ylikiertäjän informointi. Prof. Paul Grönroos toi ja kehitti aikanaan jatkuvan sairauskertomusjärjestelmän, jonka Kuntaliitto autorisoi. (2). Samaan aikaan Pekka Hosia toi Varkauden terveyskeskukseen Finstar-tietojärjestelmän.(3). Tässä järjestelmässä tieto oli jatkuvasti läsnä oikean tietokannan tapaan tarvittaessa koko hoitoprosessissa. Vaikka lääkintöhallitus tuki Finstar-hanketta, kuitenkin tämä jäi sivuraiteille ja vallitsevaksi de facto-standardiksi muodostui jatkuva paperinen sairauskertomus. Tästä lähti liikkeelle jatkuva ristiriita kahden paradigman välillä. Se näyttäytyi tyytymättömyyytena kentälle ja hajautuneina tietojärjestelmien kehittämismarkkinoina. Ei nähty tarpeellisena lähteä kehittämään Finstar-tyyppisiä tietokantaratkaisuja. Olematon valtion ohjaus etenkin tietojärjestelmäasioissa tuki tämän ristiriidan jatkuvuutta. Graafinen käyttöliittymä ja PC:t mahdollistivat paperikertomuksen kopioinnin tietojärjestelmiin. Puuttui myös ulkomainen kilpailu, koska ulkomailla ei enää tehty paperikertomuksen kopioita. Paperikertomuksen rakentaminen on suhteellisen helppoa ja tarjosi myös tietojärjestelmätoimittajille oivallisen rahastusmahdollisuuden. Rahastusmahdollisuutta edisti myös kuntien, kuntayhtymien itsenäisyys jopa keskinäinen kateellisuus, ehkä myös kuntien tai organisaatioiden välinen fuusiopelko. Tarkoitus oli vähentää lääkärien tyytymättömyyttä, koska lääkärit olivat ja ovat edelleen avainhenkilöitä terveydenhuollossa. Sama perusoletus toistuu myös nykyisissä käyttäjätyytyväisyyskyselyissä.
Skifflemusiikki on pystynyt uusiutumaan niin teknisesti kuin sisällöltäänkin (tarkoittaa uusia soittimia ja uudenlaisia tapoja käyttää soittimia, joita skiflessä ennen ei ole käytetty). Myös eri tyylien fuusiointi on tullut mahdolliseksi: fuusioskiffle. Skifflen peruskaava ei ole rajoite, mutta terveydenhuollossa vanha perinne on mitä ilmeisimmin rajoite.
Vanhat herrat joutuvat laiturllla palaamaan vanhoihin 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun julkaisuihin, joita edelleen useampi kymmen tutkijaa lukee netistä viikottain ennen muuta ulkomailta käsin. (4) Hoitotapahtuman dokumentointi on vain yksi tietojärjestelmän käyttötarkoitus. Nykyaikainen tietojärjestelmä sallii kaikki ajateltavissa olevat käyttötarkoitukset, joita ovat kliinisen hoitotyön lisäksi prosessin ohjaus kaikilla tasoilla vastaanottohuoneesta kansliapäällikön työpöydälle sekä työn laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden seurantaan. Tällainen tietojärjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa potilaan vapaan liikkuvuuden sekä sote-alueelle toiminnan kokonaisoptimoinnin.
Viitteet
(1) Wikipedia / Skiffle:
Skiffle on folkmusiikin alalaji. Skiffle on vahvasti jazz-, blues ja kantrivaikutteista. Skifflessä on usein halvoista ja yleisistä rakennusaineista rakennettavia soittimia, kuten pyykkilauta, ruukku, kazoo (usein kammasta ja paperista tehtävä), saha, teelaatikosta tehty basso ja sikarilaatikosta tehtävät kitara, banjo tai viulu, tosin kitara ja banjo ovat usein myös tavallisista rakennusaineista tehtyjä. Skiffle oli suosituimmillaan vuosina 1920–1940-luvuilla Yhdysvalloissa sekä 1950-luvulla Isossa-Britanniassa.
Beatmusiikki, brittiläinen blues ja rock sekä uuden aallon folk-musiikki ovat saaneet vaikutteita skiffleyhtyeistä. Samoin monet kuuluisat brittiläiset muusikot kuten The Beatlesin Ringo Starr.
(2) Jatkuva sairauskertomus: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103073/osve5_04.pdf?sequence=1
"Potilaskertomus on kehittynyt yksittäisen lääkärin tekemien muistiinpanojen kautta hoitoyhteisön yhteiseksi työvälineeksi. Yhä useamman ammattiryhmän osallistuessa potilaan hoitoon lisääntyi tarve kirjata erilaisia asioita ja koota myös näitä kirjaamisia. Kirjaamisten koonti pyrittiin ratkaisemaan jatkuvalla sairauskertomusjärjestelmällä, jossa samojen kansien väliin kerättiin kaikki kyseisessä laitoksessa kertyvä potilaan tieto. (Saarelma 1999) Jatkuva sairauskertomusjärjestelmä otettiin käyttöön erikoissairaanhoidossa vuonna 1974. Jatkuva sairauskertomus sisältää henkilön terveydentilaa koskevat merkinnät, ja se on työväline asetettaessa potilaan terveyden- ja sairaanhoidon tavoitteita sekä hoidon toteutuksessa, arvioinnissa ja seurannassa. Se on myös dokumentti potilaalle annetusta neuvonnasta, hoidosta, kuntoutuksesta ja tehdyistä tutkimuksista. Sairauskertomusta käytetään apuna opetuksessa ja tutkimuksessa sekä potilaskohtaisenperustiedon keräämisessä toiminnan suunnittelua varten. (Sairaalaliitto 1991) Perusterveydenhuoltoon terveyskertomusjärjestelmä valmistui vuonna 1982. Se sisälsi ohjeiston sekä terveydenhoidon että sairaanhoidon kirjaamisesta ja tietojen käyttöperiaatteista.Tavoitteena oli, että terveyskeskuksen asiakkaalla/potilaalla olisi yksi terveyden- ja sairaanhoitoa palveleva asiakirjakokonaisuus. (Suomen Kunnallisliitto 1982)"
(3) ATK:n historiaa: Sairauskertomuksen ja Finstarin historiallinen paikka:
" Atk-pohjaisesta sairaskertomuksesta alettiin jo 1950-luvulla keskustella lähinnä tieteellisen tutkimuksen tehostamiseksi. Käytännön ongelmana tuolloin terveyskeskuksissa oli potilas/asiakastietojen huono saatavuus, tiedot olivat hajallaan terveyskeskusten eri toimintapisteissä, jonka vuoksi kokonaistilanteen saaminen potilaan tilasta oli vaikeaa. Näiden ongelmien johdosta Varkauden terveyskeskuksessa käynnistyi 1978 Watti-projekti jonka aikana luotiin ensin Costar, joka kehittyi Finstar-järjestelmäksi vuonna 1982. Finstar oli ns. kokonaisjärjestelmä, joka sisälsi sekä kertomus- että hallintojärjestelmän. (Saarelma 1999.)"
http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030702/1094576936856/1094583731551/1094583821934/1094584151798.html
"FINSTAR–järjestelmää kehitettäessä lähtökohtina oli kolme paperimuotoiseen
sairauskertomukseen liittyvää ongelmakohtaa, joihin haluttiin parannusta.
Ensinnäkin paperinen sairauskertomus ei voinut fyysisesti olla kuin yhdessä
paikassa kerrallaan. Useimmiten sairauskertomus oli väärässä paikassa,
paikassa kerrallaan. Useimmiten sairauskertomus oli väärässä paikassa,
kun sitä olisi tarvittu hoidon suunnittelussa, arvioinnissa tai päätöksenteon
apuna. Tästä seurasi se, että jouduttiin ylläpitämään päällekkäisiä kortistoja ja
kirjaamaan tietoja redundantisti. Päällekkäisistä toiminnoista seurasi taas se,
että hoitohenkilökunnan työajasta suuri osa meni hallinnollisiin tehtäviin hoi-
toon käytetyn ajan kustannuksella. Kolmantena syynä koettiin tietotarpeiden
tyydyttämättömyys. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että jotain spesifiä hoi-
toprosessissa käytettyä tietoa ei voitu kirjata tulevaisuutta varten. [Pakarinen,
(4) Mikon ja Ollin artikkelit: - " A health information system is more than just an electronic patient database. It is also more than a reporting system for healthcare data. It is a pre-condition for a modern healthcare system driven by information rather than by resources or norms. However, we have not yet seen such a system operating anywhere. In this paper we try to draft a general framework for a health information system, link it to evidence-based support mechanisms for both clinical and administrative decision making and present it as an integral part of our healthcare systems." http://www.ingentaconnect.com/content/bcs/ipc/2002/00000010/00000003/art00003?crawler=true
"Health information systems have been created by many countries and international organisations during the last ten years. Our personal experiences with these attempts have made us think that it cannot always be taken as guaranteed that even innovative approaches will lead to satisfactory results. The problem seems to be linked to the wish to create a comprehensive system containing many elements. On the other hand, several times even very simple measures that started with collecting data and refining them into indicators have produced only confusion when these indicators have been utilised in healthcare planning and administration both at local and national levels. This paper presents the results of our conceptual and sometimes also philosophical work on this subject. Besides taking a practical and pragmatic approach, we have also tried to clarify the theoretical background, the framework for such a system."
http://inderscience.metapress.com/content/3p9ejfvv7haalbda/
-Makropilotin arvioinnissa on hyödynnetty myös edellisissä artikkeleissa kehitettyä ideoita. Arvioinnin kokoomaraportissa on sivuilla 151-169 (Finohtan raportti 21/2002): SOSIAALI-JA TERVEYDENHUOLLON INFORMAATIO-JÄRJESTELMÄ MAKROPILOTTIHANKKEEN NÄKÖKULMASTA
Olli Nylander, Mikko Nenonen, Tarja Suominen ja Hannu Rintanen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti