Julkisen ICT:n kiirastuli, päivitys 23.7.2014

Timo Valli, Tero Ojanperä, Ossi Lindroos (kuva artikkelista)

Kiirastuli (1). Tietoviikon (Talentum) CIO-lehdessä Timo Valli, Ossi Lindroos ja Tero Ojanperä pohtivat julkista ICT-tä - otsikolla "Julkisen ICT:n kiirastuli". (2). Timo toimii tällä hetkellä VM:n ylijohtajana ja on Valtorin hallituksen puheenjohtaja sekä entinen valtion ICT-johtaja. Ossi Lindroos on Solitan toimitusjohtaja. Tero Ojanperä on puolestaan entinen nokialainen. (3). Keskustelijoiden julkisen ICT:n kiirastulen eli puhdistautumisen keskeiset argumentit ovat seuraavat:  

1. kielteiset asiat:: tappiomieliala, ylisuuret ja osittain epäonnistuneet ICT-hankkeet, ICT nähdään vain välittöminä säästöinä, ei kansalaisten palvelujen parantamisena, ICT nähdään organisaatiolähtöisenä toimintana eikä kansalaislähtöisenä toimintana, kansalaisilta kysytään samaa asiaa useaan kertaan (4)
2. positiiviset asiat: julkisia toimijoita yli 500; joukossa monenlaisia oppilaita; keskimäärin Vallin mielestä arvosanaksi voidaan antaa 8-; hyviä uudishankkeita palveluväylä, tunnistautuminen sekä rooli-ja valtuusasiat 
3.ICT-strategiat painottavat hyötyä uusien teknologioiden lanseeraamisen sijasta (ICT 2015 strategia, 21 polkua kitkattomaan Suomeen, kyberturvallisuusstrategia); strategioiden toteutus vaatii johtajuutta 
4.valtion ICT:n perusrakenne uudistettava kolmiportaiseksi: I palvelujen tuottajat, II tietovirasto operatiivisena johtajana, III ministeriötaso - tietopolitiikan johtajaksi uusi tietopoliittinen ministeriö 
5.uudet toimintamallit - uusille toimijoille mahdollisuudet tulla mukaan kehittämiseen; "mikään projekti ei saa kestää yli 3 kuukautta" (Valli), "mitä tylsempi liiketoiminta, sitä suuremmat mahdollisuudet digitalisaatiolle" (Ojanperä), "ihmiset käveleviä antureita, sensoreita" (Ojanperä, Lindroos), "yksityisyyden suojaan pelisäännöt" (Valli)

Ollin kommentit:

1. Kielteiset asiat: Tappiomielialaa julkisissa ICT-projekteissa ja hankkeissa luodaan avoimella tiedotuksella. Myös yksityisellä sektorilla tulee "huteja" ICT-projekteissa. Välittömien säästöjen vaatiminen ICT-projekteilta on minunkin mielestäni epärealistinen ja myös tämän toimialan kannalta epärehellinen vaatimus. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että ICT-investoinnit alkavat tuottamaan vasta viiveen kautta. ICT:n organisaatiolähtöisyys on tosiasia, joka liittyy myös laajemmin julkishallinnon "siiloutuneisuuteen"sekä osaoptimointiin. Kansalaisnäkökulman puuttuminen ja samojen tietojen kysyminen moneen kertaan liittyvät oleellisesti tuohon osaoptimointiin ja siiloutuneisuuteen.

2. Positiiviset asiat: Herroilta jäi kuitenkin käsittelemättä suomalainen ICT-infran todellisuus ja kattavuus kansalaisnäkökulmasta (verkot, kansalaisten aktiivisuus jne.). Suomi on monella mittarilla kansainvälisesti ICT:n kärkimaita. Myös osaamista ja kehittämispotentiaalia on yrityksillä, yhteisöillä ja yksittäisillä henkilöillä. Palveluväylä on hyvä idea, jota pitää jalostaa sekä palvelujen osalta että myös teknologiana. Myös julkisen hallinnon kehittäminen ja avoimuus sekä viestintä- ja tietotekniikan käyttö ovat kansainvälisen johtajakyselyn perusteella Suomen vahvuuksia. (5)

3. ICT-strategia: Nyt on tehty strategioita urakalla ja aikaa säästämättä. Strategioiden teko jatkuu ministeriötasolla. Tarvitaan todella strategioiden jalkauttamista hyötykäyttöön. Kyllä myös teknologista kehittämistä pitää tässä painottaa. Suomella on potentiaalia tähän. Tuonti ei ole ainoa ratkaisu, vaan sopiva sekoitus kehittämistä suomalaisittain ja kansainvälisesti.

4. Valtion ICT:n perusrakenne: Olen samaa mieltä, että ICT:n ohjausrakenne kaipaa uudistusta. Herrat käsittelevät kuitenkin varsin kapeasti perusrakenteen haasteita. Valtio ulottaa vaikutusvaltansa myös kuntasektorille, johon pitää saada ICT:n kannalta ryhtiä. Tarvitaan valtion ohjauksen lisäystä julkiseen palvelutuotantoon kohdistuvaan ICT-toimintaan. (6) Sote on ajankohtaisessa uudistustilassa, jossa ICT:llä on keskeinen rooli vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden edistämisessä. (7)

5. Uudet toimintamallit: Herrat eivät puutu lainkaan nykyiseen hankintalainsäädäntöön, jossa on eri osapuolten kannalta paljon kehitettävää. Nykyinen lainsäädäntö typistää innovatiivisuuden ja rakentaa byrokraattisen kehittämispolun. Vallin kolmen kuukauden projektit ovat täysi mahdottomuus. Pelkästään kilpailutus vie jo vähintään puoli vuotta.  Julkisen ICT:n pitäisi jollain tavalla olla suomalaisen ICT-teollisuuden moottorina. Pelkona on sote-puolella, että tuodaan maahan monoliittista vanhaa teknologiaa ja käytäntöä. Herrat eivät kunnolla pohdi liiketoiminnan tai perustehtävien suhdetta ICT:hen. Sen suhteen valaiseminen tarkoittaa uudenlaista vuorovaikutusta toimintojen muuttamisen ja teknologisten innovaatioiden välillä.

Ollin hallintamalli 2014: siilot nurin

Julkisen ICT:n puhdistus ("kiirastuli") on jo alkanut, mutta puhdistus vaatii vielä nykyistä enemmän systemaattista otetta. Valtion keskushallinnon uudistusta koskevassa blogikirjoituksessani (viitteessä 6 linkki) rakensin oman idean hallintamalliksi. Se on kuvattu oheisessa kuvassa. Hallintamallissa on kolme toisiinsa nivoutuvaa tekijää: resurssit, ohjaus, palvelut. Resursseilla tarkoitan sekä käytettävissä olevia henkilöstöresursseja (ja osaamista) että kehittämismäärärahoja. ICT:ssä on resurssit ymmärrettävä investoinneiksi, jotka tähtäävät jollain aikavälillä toiminnan tuottavuuteen. Resurssiosio liittyy myös tietojärjestelmien elinkaaren hallintaan. Ohjauksella tarkoitan valtion omiin ja muuhun julkiseen sektoriin liittyvää ohjausta. Tietohallintolaki antaa perusteita, kunhan saadaan erityislait uudistettua tukemaan tätä lakia. Ohjaukselle antaa hyvän selkänojan kokonaisarkkitehtuurityö, jossa tasapainotetaan keskenään toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia, tietoturva ja integraatiovaatimukset. Palveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tietojärjestelmien mahdollistamia sähköisiä palveluita niin valtionhallinnon ja julkishallinnon sisällä kuin kansalaisten (asiakkaiden) suuntaan.

ICT-historia riippakivenä. Viron mallia on moni ihannoinut, kuten tässä blogissa refereoinnin kohteena olevassa artikkelissakin todetaan: "Viro ajoi ainakin mielikuvissa ohitsemme it-järjestelmien hyödyntämisessä, eikä vientituotteita ole kuulunut". Niin tein minäkin vielä siinä vaiheessa 2012, kun kansallinen palveluväylä ei ollut rantautunut Suomeen. Ehdotin myös tuota X-Road-ratkaisua tänne. On vain muistettava, että Viron IT-kehitystyö alkoi likimäärin 0:sta, kun taas Suomessa on pitkät traditiot. Ne ovat myös riippa, mikä ilmenee päällekkäisyyksinä, eri-ikäisinä tietojärjestelminä ja integraation puutteena. Suomessa tuo vanhojen järjestelmien korvaaminen ja uudistaminen ovat haaste, koska ne ovat elimellisesti kytketty toimintaan. (8)


Viitteet

(1) Kiirastuli Wikipedian mukaan:  "Kiirastuli (lat. purgatorium, 'puhdistuspaikka') on katolisen kirkon teologian mukaan olotila, jossa pelastuneen ihmisen sielu kuoleman jälkeen puhdistuu (lat. purgare, 'puhdistaa') synneistä ennen taivaaseen pääsyä. Useimmat taivaaseen pääsevät tarvitsevat katolisen kirkon käsityksen mukaan tällaista puhdistusta ennen kuin kohtaavat Jumalan. Sitä vastoin kadotukseen joutuvat eivät käy kiirastulessa."

Kuva lainattu alla referoidusta Tietoviikon artikkelista

(2) Julkisen hallinnon ICT:tä on pohdittu aikaisemminkin: Timo Vallin ilmoitettua siirtymisensä ICT-johtajan tehtävästä VM:n erityistehtäviin sekä Valtorin hallituksen puheenjohtajaksi syntyi keskustelua ICT:n ja ICT-johtajan asemasta valtionhallinnossa. Tein aiheesta blogikirjoituksen, jota myös Timo itse kommentoi minulle: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/julkictn-johtaminen-haasteita-taynna.html

(3)  CIO-lehden artikkeli on julkaistu sähköisessä muodossa TIVI-palvelussa kuitenkin ärsyttävästi vain osittain. Menettelyllä halutaan koukuttaa ihminen maksulliseen Summa-palveluun. Kyse on siis aikaisemmin esille nostamastani "freemium"-ilmiöstä. http://summa.talentum.fi/article/ci/uutiset/66596
Blogikirjoitukseni perustuu paperimuodossa julkaistuun juttuun CIO -TIVI-lehdessä  (1/2014, toukokuu).

(4) Tietojärjestelmäprojektien onnistumista ja epäonnistumista olen käsitellyt useissa blogikirjoituksissani:
 - Ilkka Kankareen ja Tapio Järvenpään teoksessa "Veikö Moolok vallan?" kerrotaan 15 virhettä ja 12 neuvoa. Tästä kirjasta tein arvion, jossa nuo 15 + 12 on tiiviisti esitetty: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/09/moolokin-valtaa-vastaan-ketterasti.html
- Onnistuneista hankkeista kerroin arvioidessani aiheesta tehtyä Maija Vallan väitöskirjaa:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/09/it-hankkeissa-voidaan-onnistuakin.html
- Paperin valta on nujerrettava sähköiskulla paperille. Tätä pohdin blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/01/sahkoisku-paperille-horjuttaa.html
- Tietojärjestelmien hinnan ja laadun suhdetta pohdin blogikirjoituksessani:
 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/09/saako-hyvaa-halvalla-tietojarjestelmien.html
- Tietojärjestelmien toteuttamisen vaikeutta ja arvostelun helppoutta käsittelin blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/tietojarjestelmat-vaikeita-toteuttaa.html

(5) Kansainvälinen julkishallinnon johtajakysely: helmikuu 2014 (alustavat tiedot julkistettu kesäkuussa 2014):
"Alustavien tulosten perusteella Suomi näyttää olevan aktiivinen hallinnon kehittäjä, sillä monet reformisuuntaukset saavat meillä vahvemman tuen kuin tutkituissa maissa keskimäärin: esimerkiksi hallinnon avoimuus, viranomaisten välinen yhteistyö, tieto- ja viestintätekniikan käyttö, tuloksellisuus ja asiakasnäkökulma. Toisaalta suomalaiset johtajat tukevat sekä valtion toiminnan laajentamista uusille alueille että julkisen sektorin supistamista selvästi vähemmän kuin muut keskimäärin."
http://blogs.helsinki.fi/tvirtane/cocops/

Kuva TIVI-uutisesta

- Päivitys 23.7.2014: Suomi langattomien laajakaistayhteyksien tiheydessä ykkösmaa: 
"Kuluttajien älypuhelin- ja tabletti-into käy hyvin ilmi OECD:n tiistaina julkistamassa raportissa. Suomi, Australia, Japani, Ruotsi, Tanska, Etelä-Korea ja Yhdysvallat olivat tässä järjestyksessä maita, joiden langattomien laajakaistayhteyksien tiheys ylitti sadan prosentin rajan.
Tämä merkitsee sitä, että mainittujen maiden kansalaisilla on enemmän kuin yksi langaton laajakaistayhteys eli kuluttajilla on useita internetiin yhdistettyjä kannettavia laitteita.
Suomi johti koko joukkoa 123 prosentin penetraatioasteella, kun seitsemänneksi sijoittuneella Yhdysvalloilla mobiililaajakaistatiheys ylitti niukin naukin sadan prosentin rajapyykin."
  http://www.tivi.fi/cio/suomi+parjasi+laajakaistavertailussa+mobiiliyhteyksien+ykkosmaa/a999218

(6) Valtion keskushallinnon uudistus ja valtion ohjausmuotojen uudistaminen (erityisesti sote-uudistukseen liittyen) vaikuttavat oleellisesti myös ICT-perusrakenteen uudistamiseen:
- keskushallinnon uudistuksesta kerroin oheisessa blogikirjoituksessani:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/valtion-keskushallintouudistus-ei-kai.html
- valtionhallinnon siiloutuneisuudesta ja sen vastalääkkeistä kerroin oheisessa blogikirjoituksessani: oheisessa kuvassa (Ollin hallintamalli 2014: siilot nurin) olen yksinkertaistettuna hahmottanut valtionhallinnon keskeiset tekijät vaikkapa ICT-toimintojen hallinnassa:http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/04/valtionhallinnon-siilot-nurin-ehdotus.html


(7) Sotepalvelujen tuottavuuden lisäämistä ICT-keinoin pohdin arvioidessani Etlan tutkimusta aiheesta:
 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/01/sotepalveluihin-tuottavuutta-ict.html

(8) Viron ratkaisu: Ohessa on Kauppalehden juttu, jossa on haastateltu Nortalin toimitusjohtaja Priit Alamäetä Viron ratkaisusta:  http://www.kauppalehti.fi/etusivu/miten+viro+onnistui+-+saadettiin+pari+lakia/201407690074
Tästä olen kirjoittanut blogissani vuonna 2012: 
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/lisaa-oppia-virosta-egovernment.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/voisiko-suomi-ottaa-mallia-virosta-ict.html