Sote- uudistus ristipaineissa - rakenteita pitäisi uudistaa ja resursseja leikata, päivitys14.12..2013

Sote-uudistus vaikeuksissa.  Sote-uudistus ei kuntien lausunnoissa tue Orpon ryhmän ajatuksia. Vastuukuntamallia karsastetaan ja haikaillaan kuntayhtymämallin suuntaan. Orpon työryhmän asukaslukukriteereitä vierastetaan.  Yksikanavaista rahoitusmallia kaivataan. Eroja on lausunnoissa pienten ja suurten kuntien välillä. Pienet kunnat tietysti pelkäävät menettävänsä vaikutusvaltaa suurille kunnille. (http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6433246&name=DLFE-27847.pdf) THL:n pääjohtaja linjaa kolme keskeistä tekijää uudistukselle: 1. 10-20 sotealuetta, 2. riittävät resurssit - erityisesti perusterveydenhuollolle, 3. yksikanavainen rahoitusjärjestelmä. (http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=34740) Povaan suuria vaikeuksia Orpon työryhmän tuloksille jatkossa. Säälin samalla monikymmenpäistä järjestämislain valmisteluryhmää tosi hankalasta tehtävästä, joka viime kädessä pysähtyy perustuslakivaliokuntaan.

http://www.slideshare.net/THLfi/vaalavuo

Valtionosuusuudistus. Samaan aikaan valmistellaan valtionosuusuudistusta, jossa haetaan nykyistä oikeudenmukaisempaa ratkaisua kuntien valtionosuuksille.
Aiheesta järjestettiin seminaari, jossa alustajina olivat hankkeen valmistelijat.  http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=34724    Uudistuksessa nostetaan esille nykytilaan verrattuna lisää valtionosuuskriteerejä, joista perustana on palvelujen todellinen tarve. Näin ikärakenteen vaikutus tulee vähenemään verrattuna nykytilanteeseen. Sairastavuus uutena muuttujana otetaan mukaan kriteeristöön. Oheinen kolmas kuvio osoittaa sairastavuuden vaikutuksen.
http://www.slideshare.net/THLfi/vaalavuo
 Oheiset kuvat on lainattu Maria Vaalavuon ja Unto Häkkisen esityksestä ko. seminaarissa.(X)
Tosin yleisöstä tuli välittämästi inhorealistinen puheenvuoro, jossa viitattiin kuntien muuttuvaan asemaan. Uudistuksen häviäjät vastustavat kynsin hampain varmasti asiaa. Itse asiassa tämänkin asian osalta muutosten aikaansaaminen on ollut vuosikausia kuntapolitiikan armoilla. Erilaisia selvitysmiehiä ja työryhmiä on pohtinut aihetta vuodesta 1989 lähtien ilman poliitikkojen lopullista hyväksyntää. http://www.slideshare.net/THLfi/miettinen
Päivitys 14.12.2013: Uudistus lausunnoille. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20131212Valtio/name.jsp 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on viiimeisten kymmenen vuoden aikana satsattu aina lisää resursseja. Erityisesti erikoissairaanhoito on kasvanut, mutta perusterveydenhuolto on ollut likimäärin ennallaan. Tähän havaintoon perustuu myös THL:n oma aloite perusterveydenhuollon nostamisesta uudistuksen kärkeen. Nyt sitten samaan aikaan hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vaaditaan merkittäviä säästöjä kuntatalouteen. Vääjäämättä säästöt kohdistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Systeemi on vain toistaiseksi suojannut erikoissairaanhoidon kahdesta keskeisestä syystä: 1. kuntayhtymämalli, 2. erikoissairaanhoidon keskittynyt, erikoistunut, teknologiakeskeinen toimintatapa. Toisaalta on todettu moneen kertaan, että suomalainen erikoissairaanhoito on tehokasta. Perusterveydenhuollon mittaaminen kansainvälisessä perspektiivissä ei ole ollut mahdollista suurista järjestämistapaeroista johtuen. Tässä siis pätee vanha viisaus - asioiden mitattavuus edistää ja antaa etulyöntiaseman verrattuna asioihin, joita ei voi kunnolla mitata. Vanhuspalvelulaki antaa myös oman vastavoimansa säästöjen hakemiseen.

Sote-leikkauksia voi nyt vielä arvuutella. Tässä on muutamia Ollin leikkuripohdintoja:

•  erikoissairaanhoito: järjestelmä suojelee tehokkaana toimijana itsensä, mutta erikoissairaanhoitoakin voitaisiin keskittää entisestään ERVA-alueiden ympärille; kaikkia erikoissairaanhoidon sairaaloita ei välttämättä tarvita jatkossa (vaikea tehtävä, tästä esimerkki synnytysyksiköiden lakkauttamiset)

•  ikäihmisten palvelut: suomalainen palvelujärjestelmä on edelleen laitospainotteinen; kun elämme monikanavaisessa rahoitusjärjestelmässä, kunnat siirtävät laitoishoitoa palveluasumiseksi; säästöt veronmaksajan kannalta ovat arveluttavia, koska viime kädessä maksaja pysyy ennallaan; vanhuspalvelulaki ja säästöt muodostavat suuren ristiriidan

• perusterveydenhuolto: vuodeosastohoito kaipaa uudistuksen, jossa toimintaa verrataan toisaalta erikoissairaanhoidon vuodeosastotoimintoihin ja toisaalta vanhustenhuollon vuodeosastotoimintoihin - alun perin perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminta suunniteltiin "pikkusairaala"-ajattelulla; avohoito kaipaa uudistamista koko linjalla eli itsehoito, sähköinen asiointi, asiakasryhmien segmentointi, lääkärien ja hoitajien työnjako jne.; oheisessa linkissä on perusterveydenhuollon lääkärien ajatuksia (http://www.mediuutiset.fi/multimedia/archive/00108/L__k_rien_leikkausl_108453a.pdf )

• sote-palvelujen suunnnittelu ja toteutus todellisen tarpeen mukaan - ei vanhojen rakenteiden ja saavutettujen etujen mukaan: valtionosuusuudistus olisi tässä selkeä uudistuksen kannustin

• koko soten digitaalinen läpivalaisu: sotemaailma on jäljessä digitaalisesta uudistuksesta verrattuna palvelusektoriin yleensä  (ETLAn tutkijat vakuuttavat tätä, mm. Tampereen yliopiston järjestämässä mittariseminaarissa 21.11.2013); ks. myös blogikirjoitukseni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/digitaalinen-vallankumous-sote-alalle.html 

(X)   Valtionosuusuudistuksesta kirjoittivat vieraskynän Vaalavuo ja Häkkinen HS:iin 29.11.13:  http://www.hs.fi/kotimaa/Valtionosuusj%C3%A4rjestelm%C3%A4+kaipaa+uudistamista/a1385578573776