Himasen raporttia kannattaa lukea: arvokas elämä ja positiivinen kierre hyviä asioita - päivitys 14.11.2013

" On eri asia olla kriittinen sisällöistä, toinen asia on olla vain kyyninen"

Pekka Himaseen on kohdistettu kritiikkiä, syytteitä, jotka voidaan mielestäni tiivistää muutamaan kohtaan:

• epäoikeudenmukaisuus: pääministerin junailema hankemääräraha Himasen ryhmälle koetaan epäoikeudenmukaiseksi, koska a) hanketta ei tehty kilpailutusta, b) hanke koettiin yksipuoliseksi puoluepoliittiseksi vedoksi, c) hanke koettiin vääryydeksi tutkijayhteisön toimintatapoja kohtaan
• kateus: miksi juuri Himanen onnistuu saamaan tukea niin rahallisesti kuin henkisestikin ajatuksilleen kun kateelliset eivät tätä tukea koe saaneensa; tutkijat löytävät kateuden sijasta erilaisia indeksejä kuvaamaan Himasen tutkijan kykyjä (1). 
• osaaminen: Himasta ei pidetä "oikeana" tutkijana vaan pikemminkin ajatusten heittäjänä, pamfletistina, jolla on maailmalla hyviä kavereita, tukijoita (kuten Manuel Castells). 

Viite 2

Henkinen ilmapiiri. Vastaan omalta osaltani näihin kolmeen kyyynisesti. Epäoikeudenmukaisuus ei ole Himasen asia. Hän on markkinoinut itseään ja ajatuksiaan hyvin ja pääministeri on tarttunut syöttiin. Olisiko Himanen jopa Kataisen sijaiskärsijä.  Kateus on suomalaisille tuttu ominaisuus tai häiriötekijä, josta tässä yhteydessä on päästävä eroon. Osaaminen liittyy siihen, mihin kategoriaan Himasen hanke ja ajattelu asetetaan. Puhuisin tässä yhteydessä tutkimuksen sijasta arvioinnista tai auditoinnista ennemminkin. Castells vastaa kritiikkiin toteamalla, että kyse on tietämyksestä. Jos ajatellaan, että tutkimus käsittää tiedon hierarkian datasta informaatioon ja tietämykseen, niin Himanen ja Castells käyttävät olemassa olevaa dataa ja informaatiota tietämyksen rakentamiseksi.  Tässä mielessä Himasella on mitä ilmeisimmin osaamista. Hän käyttää hyväksi olemassa olevaa dataa ja informaatiota. Hän osaa koota yhteen vastaavia muita asiantuntijoita ja tiivistää heidän kanssaan arvioinnin, auditoinnin kompaktiksi raportiksi. Melkoinen joukko kansakunnan eliittiä on tuominnut nämä Himasen ajatukset.

Puolustajiakin on. Yllätyin, kun googlasin vielä näkemyksiä. Löysin Suomen Kuvalehden nettisivuilta prof. Antti Hautamäen kommentin, joka avaa asian toisella tapaa Niin ei se nyt kuitenkaan ollut yllätys, koska Antti Hautamäki oli jo 2001 Sitran tutkimusjohtajana julkaisemassa Castellsin ja Himasen teosta Suomen tietoyhteiskuntamalli. Itse asiassa olin sen lukenut jo tuona vuonna ja teos löytyi kirjahyllystäni. Antti toteaa tuosta teoksesta esipuheessa seuraavaa: "... hyvinvointivaltio toimii kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Hyvän elämän tarjoaminen kaikille ja syrjäytymisen ehkäisy eli ns. sosiaalinen inkluusio tukevat talouden kehitystä eikä ole pelkkä verorasitus." Tätä taustaa vasten ymmärtää Antin puolustuspuheen Suomen Kuvalehdessäkin:
"Loppuraportti ansaitsee paljon paremman vastaanoton. Sen analyysit ja johtopäätökset on otettava vakavasti. Mikään yksittäinen raportti ei laivaa käännä, mutta nyt ainakin on esitetty selkeitä suuntaviittoja. Raportin analyyseistä voidaan ja pitääkin keskustella, mutta arvokkaan elämän asettaminen kehityksen päämäräksi on merkittävä linjaus, johon poliitikkojen tulisi ottaa kantaa." (3)

Hyvinvoinnin yhteiskunta ja arvokas elämä.  Himanen kumppaneineen rakentaa hyvinvointivaltion mallia 2.0 positiivisen kierteen perusteella (oheinen kuvio). "Tällaista hyvinvointiyhteiskuntaa kutsumme nimellä hyvinvointivaltio 2.0, tai täydessä laajuudessaan siitä voi puhua hyvinvoinnin yhteiskuntana. Siinä nämä kaksi kehitysmallia – inhimillinen ja informationaalinen kehitys – vahvistavat toisiaan positiivisessa kehässä perinteisen hyvinvointivaltion purkamisen aiheuttaman syvenevän noidankehän sijaan." (s.139). Himanen päätyy käyttämään ydinterminä käsitettä "arvokas elämä". Se muodostaa positiivisen kierteen kestävän hyvinvoinnin, kestävän ympäristön ja kestävän talouden kanssa. Himanen kuvaa myös arvokkaan elämän indeksin, joka koostuu useista osaindekseistä. Suomi sijoittuu tämän indeksin maavertailussa kärkimaihin.  (s.279-317, ks. viite 6) Himanen ryhmineen ei ole yksin tämän positiivisen kierteen ajatustavan kanssa. Kajanoja kumppaneineen on lanseerannut saman ajatuksen vuonna 2012. Hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikka on pikemminkin investointi kuin kuluerä. Syntyy positiivinen kierre. Hyvinvointipanostusta lisättäessä siitä seuraa eriarvoisuuden väheneminen jas edelleen sosiaalisen pääoman vahvistuminen ja edelleen hyvinvoinnin lisääntyminen jne. (4). Erona on erityinen painotus sosiaaliseen pääomaan, kun Himasen ja kumppanien mallissa ei erikseen viitata sosiaaliseen pääomaan.

Runsaasti aineksia jatkopohdinnoille. Himasen ja kumppanien raportissa nostetaan esille kolme keskeistä hyvinvoinnin haastetta: 1. elämäntavat, 2. talous, 3. teknologia. Ei ole kyse hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta vaan uudesta suunnasta. Ensimmäinen asia on kääntää hyvinvointi positiiviseksi asiaksi - ei vain pahoinvoinnin poistamista. Niin tätä asiaa on pohdittu mm. hyvinvointi-indikaattoreita kehitettäessä. On kieltämättä vaikea löytää positiivisia indikaattoreita. Toinen asia on panostaa ennakoivaa otteeseen korjaavan otteen sijasta. Kolmas asia on panostaa kokonaisvaltaiseen muutokseen osittaisten muutosten sijasta. Neljäs asia on ymmärtää hyvinvointivaltion ihminen toimivana subjektina eikä vain kohteena. Viides näkökulma muuttaa valtion ja muun yhteiskunnan välistä roolijakoa. Myös muu yhteiskunta on mukana hyvinvoinnin tuottajana - siis yritykset, järjestöt ja ihmiset itse. Näin valtion roolina on toimia uusien ratkaisujen mahdollistajana, parhaiden käytäntöjen omaksujana sekä niiden levittäjänä. Ekologinen talous puolestaan tarkoittaa kannustavaa yrittäjyyttä. Niin tässä tulevat mieleen erilaiset yritystuet, jotka ovat kehittyneet vuosikymmenien aikana. Kysymys lienee tämän kuluerän aktivoinnista ja käytön uudelleen arvioinnista. Henkiseen kulttuuriin pitäisi saada sysäys luovuutta, välittämistä ja elämänarvojen kunnioitusta. Johtamiseen pitää saada luovuutta, rikastavaa vuorovaikutusta sekä luottamusta - eikä pelon kulttuuria. Myös poliittista kulttuuria tulisi uudistaa.  

Päivitys 13.11.2013: Kilpailevaksi raportiksi Himasen -Castellsin raportille nostaa yksi kirjan kirjoittajista Juho Saaren toimittaman teoksen "Suomen sillat tulevaisuuteen", joka julkistettiin samoihin aikoihin, mutta ei saanut julkisuutta lainkaan. Yli 400 sivuista järkelättä olen toistaiseksi vain selaillut. Mukana on ainakin yksi yhdistävä tekijä, Timo Hämäläisen artikkeli "Hyvinvointi". Artikkelissa eritellään mm. arjen hyvinvoinnin osatekijöitä.  (s.209-235).  (5)

Ajatushautomoon. Himasen ja kumppanien raportti pitäisi jatkotyönä käydä ajatushautomossa läpi. Löysin itse monenlaisia lähtökohtia uusille näkökulmille olemassa oleviin haasteisiin. Heitän yhden ehdotuksen, joka poiki jollain tapaa tästä kokonaisuudesta - 500 lakia ja hyvinvointiyhteiskunnan karsinta. Nyt pitäisi pistää pystyyn tutkijoista ja asiantuntijoista koottu tutkimus-arviointiryhmä, joka kävisi läpi nämä 500 lakia. Lait pistettäisiin järjestykseen erilaisin kriteerein kuten kustannusvaikutus, vaikuttavuus ihmisten hyvinvointiin, taloudellinen tehokkuusvaikutus jne.  Tietysti voitaisiin kehittää eteenpäin tuota arvokkuus (dignity)-indeksiä osittamalla sitä eteenpäin ja rakentamalla alueelliset indikaattorit. (6) Ja vielä lopuksi tulee mieleen tämä positiivinen kierre. Siihen tulisi päästä kaikkialla kiinni. Työelämässäkin kovin helppoa on toimia negatiivisen agendan pohjalta eli henkinen ilmapiiri uusiksi.

Viitteet

(1) HS:n mielipidepalstalla avataan tätä kateusasiaa 14.11.2013: "Tutkijoiden pätevyyttä ei voi mitata indeksiluvuilla. "(Joona Räsänen). Hän viittaa prpof. MattiWibergin esiin nostamaan h-indeksiin (h-15), jossa Himanen on korkeintaan keskinkertainen tutkija ( http://www.harzing.com/pop.htm)
sekä prof. Ilkka Armisen arvioon Himasesta hyvää kansainvälistä tasoa olevana tutkijana. http://thomsonreuters.com/web-of-science/

(2)"Kestävän kasvun malli - globaalio näkökulma" (Manuel Castels, Pekka Himanen) 2013  http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/j22-Kestavan-kasvun-malli/PDF/fi.pdf  

(3) http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/arvio-pekka-himasen-loppuraportista-analyysit-ja-johtopaatokset-otettava-vakavasti
Manuel Castells - Pekka Himanen: Suomen tietoyhteiskuntamalli. SITRA & WSOY 2001

(4) Antti Alaja (toim.) Kriisikierteestä hyvän kehään, Kalevi Sorsa-säätiön julkaisuja 4/2012

(5) Juho Saari (toim.): Suomen sillat tulevaisuuteen, 2013
http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5762/suomen_sillat_tulevaisuuteen_saari.pdf

(6) Arvokkuus-indeksi (Dignity-index)