Vanhusvertailu: Ruotsi 1. , Suomi 15., mutta inhimillisen pääoman mittauksessa Suomi 2.

http://www.hs.fi/kotimaa/Selvitys+Ik%C3%A4%C3%A4ntyneiden+hyvinvointi+Suomessa+l%C3%A4nsimaiden+heikoimpia+/a1380515193486

HS uutisoi asian 1.10.2013 eli kansainvälisenä vanhojen toimintapäivänä vanhusvertailun - "help age". (1). Uutisen taustana taisi olla Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton lanseeraus. Liiton puheenjohtajaa, Vappu Taipalettakin on aiheeseen liittyen haastateltu. Ohessa on liiton sivuilta otettu teksti aiheesta.(2) Heti on todettava, että en tunne vertailun perusteita. Niitä on kommentoitu ohessa liiton tiedotteessa. Vertailuista yleensä voisi todeta, että

• pohjoismaat ovat yleensä tällaisten hyvinvointivertailujen kärjessä: esim. tuoreessa Word Economic Forumin inhimillisen pääoman vertailussa Suomi on Sveitsin jälkeen toisena kokonaisarviossa, mutta hyvinvoinnin ja terveyden osiossa 9; muut pohjoismaat ovat myös aivan kärjessä, esim. Ruotsi 5; Suomi on myös todettu lähes onnellisimmaksi maaksi - tästä olen raportoinut blogissani 2012 (3)
• pohjoismaissa on yleensä kattavimmat lähtökohtatiedot vertailuille (osassa Euroopan maidenkin tilastoja on runsaasti ongelmia, vaikka muodollisesti tiedot olisivatkin olemassa, vrt. kreikkailmiö: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/09/tilastojen-lukutaito-turistit.html)
• pohjoismaita ja osaa Euroopan valtioista voidaan kohtalaisen hyvin verrata keskenään yleisen yhteiskuntarakenteen perusteella (ikäihmisten asema ja olot muistuttavat toisiaan)
• vertailussa pitäisi päästä taustoihin kiinni eli mikä rakenteellinen seikka vaikuttaa kattavasti valtion sijaintiin- silloin vertailussa voisi olla vaikuttavuutta.

Työurat ja elinajan odote. Mielenkiintoinen toinen vertailutilasto koskeen eläkeiän ja työurien välistä suhdetta. Anna-Maija Lehto toteaa asiasta seuraavaa: "Suomessa vedotaan usein siihen, että useimmissa EU-maissa on 65 vuoden eläkeikä. Vaatimuksena on, että Suomessakin alin eläkeikä tulisi nostaa tuolle tasolle. Työllisyystilastojen avulla nähdään kuitenkin, että useimmissa EU-maissa yli 60-vuotiaat ovat paljon harvemmin töissä kuin suomalaiset – korkeasta eläkeiästä riippumatta." (4) Nykyisessä eläkemallissa pitkä työura kartuttaa eläkettä ja näin myös tämä tekijä nostaa tulevaisuudessa eläkkeellä olevien ikäihmisten elintasoa. Samaan suuntaan vaikuttavat sairauksen ennaltaehkäisyn merkitys. Elinajan odote kasvaa rytmillä "joka viikko kaksi päivää lisää elinaikaa". Näin myös ikääntyneiden ihmisten terveet elinvuodet lisääntyvät ja myös siis hyvinvointi.  (5)  Eläkejärjestelmän kehittämisellä voidaan myös vaikuttaa ikääntyneiden elintasoon. Tätä ovat pohtineet Eläketurvakeskusken tutkijat tuoreessa raportissaan. (6)

Ruotsi - Suomi -vertailu tarpeen. Mielestäni kannattaisi vielä verrata toisiinsa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan lukuja sekä niiden taustoja. Vanhusvertailun indikaattorit eivät keskity vanhusten palveluiden vertailuun, vaan vertailu on keskittyy yleisiin elinoloihin ja hyvinvointiin. Olisiko Suomi tulossa tässä suhteessa perässä muita pohjoismaita, kun suuret ikäluokat tulevat kattavasti eläkeputkeen. Elintasoerot näkyvät ehkä nyt Suomen ja Ruotsin ikääntyneessä väestössä, mutta ehkä tasaantuvat jatkossa. Aikaisemmin pohdin myös tuota suomenruotsalaisten hyvinvointia, joka siis Suomessa poikkeaa suomensuomalaisten hyvinvoinnista edukseen.  (3)

Viitteet:

(1) Help age - ensimmäistä kertaa tehty kansainvälinen vertailu osoitteessa:
http://www.helpage.org/global-agewatch/population-ageing-data/country-ageing-data/?country=Finland


(2) "MAAILMAN MAAT ARVIOITU: INDEKSI KERTOO, MITEN VANHOJEN IHMISTEN ELÄMÄ SUJUU (http://www.valli.fi/ajankohtaista_helpage2013.htm)
Ruotsi paras, Suomen sijoitus vasta viidestoista
Suomi on sijalla 15, Ruotsi on paras, HelpAge International -järjestön uudessa vanhojen ihmisten hyvinvointi-indeksissä. Global Age Watch Index julkistettiin 1.10.2013. Globaali ikäindeksi kuvaa vanhojen ihmisten toimeentuloa, terveyttä ja elämän laatua. Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat 20 parhaan joukkoon. Ruotsin jälkeen Norja on toisena, Islanti yhdeksäntenä ja Tanska sijalla 17.
Indeksissä kiinnitetään huomiota neljään eri alueeseen: vanhojen ihmisten toimeentuloon, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen sekä elinympäristön ikäystävällisyyteen. Indeksin laatimiseen on osallistunut joukko nimekkäitä tutkijoita ympäri maailmaa. Indeksin laatijat korostavat, että kyseessä on vasta ensimmäinen harjoitus, joten tietopohjassa on vielä parannettavaa.
- Indeksin pohjana ovat tämän hetken parhaat käytettävissä olevat tilastot esimerkiksi Maailman Terveysjärjestöltä ja Maailmanpankilta. Eläkkeistä tiedetään paljon, mutta vanhojen ihmisten mielenterveydestä tai elinympäristöstä on vähemmän dataa, Ashgar Zaidi, Southamptonin yliopiston kansainvälisen sosiaalipolitiikan professori sanoo.
Suomen sijoitusta tässä kansainvälisessä indeksissä heikentävät vanhojen ikäluokkien heikko koulutus ja erityisesti vanhojen naisten pienet eläkkeet. Eräänä mittarina on HLE, Healthy Life Expectancy, eli odotettavissa olevien terveiden ikävuosien määrä vanhuudessa. Suomalaiset tutkijat kiinnittävät huomiota siihen, että Suomessa tilanne on parantunut huomattavasti viime aikoina, mutta se ei vielä heijastu käytettyihin kansainvälisiin mittareihin. 
Suomen edellä olivat Euroopan maista Ruotsi, Norja, Saksa, Alankomaat, Sveitsi, Islanti, Itävalta ja Englanti.  Näissä maissa elinympäristön ikäystävällisyys on hyvällä tasolla.  Elinympäristön ikäystävällisyys tarkoittaa mm. liikennettä, yleistä turvallisuutta ja avun saannin läheisiltä ihmisiltä.
Ikä vaatii toimia!
- Meidän on päästävä eroon huonosti suunnitellusta ja toteutetusta ikäpolitiikasta. Tarvitaan kansallisia suunnitelmia, joissa sosiaalisesti ja taloudellisesti aktiiviset vanhat ihmiset nähdään yhteiskunnan voimavarana", Sylvia Beales, HelpAge Internationalin strategisten kumppanuuksien johtaja sanoo.
- Kun investoimme ikääntyvien omaan osallistumiseen ja hyvinvointiin, rakennamme vahvempia ja vauraampia yhteiskuntia. Kun huolehdimme hyvin ikääntyvien terveydestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista, tuemme itsenäistä elämää ja estämme ennalta vanhuusiän köyhyyttä.
Lokakuun ensimmäistä päivää vietetään kansainvälisesti vanhojen toimintapäivänä tunnuksella ADA, Age Demands Action eli Ikä Vaatii Toimia. HelpAge International johtaa toimia globaalisti, Suomessa asialla on Valtaa Vanhuus -liike.
- Vanhat ihmiset eivät ole mikään harmaa massa, vaan joukko keskenään hyvin erilaisia ihmisiä. Lisäksi kuusikymppiset ovat kokeneet erilaisia asioita elämässään kuin yhdeksänkymppiset. Olisi syytä tuntea paremmin eri ikäryhmien elämänolosuhteet ja mielipiteet. Meiltä ei yleensä kysytä! Valtaa Vanhuus- liikkeen eräänä mottona onkin: Kysy, älä oleta!, Vappu Taipale, Valtaa vanhuus-liikkeen tämän vuoden puheenjohtaja painottaa. 
Hallitusten on nostettava vanhat ihmiset yhteiskuntien voimavaraksi. Vuonna 2000 maailmassa oli ensimmäistä kertaa enemmän yli 60-vuotiaita kuin alle 5-vuotiaita. Kymmenen vuoden kuluttua vanhojen ihmisten määrä tulee ylittämään miljardin ihmisen rajapyykin.
Myös kansantaloudet ikääntyvät, ja kulutuksen painopiste siirtyy vanhempiin ikäluokkiin. Vuonna 2010 maailmassa oli jo 23 maata, joissa yli 65-vuotiaiden ikäluokat kuluttivat enemmän rahaa kuin nuorten ikäluokat (alle 19-vuotiaat).  Suomi on näiden maiden joukossa. Vielä 30 vuotta sitten tällaisia talouksia ei ollut lainkaan.

(3) Word Economic Forumin inhimillisen pääoman raportti 2013
http://www3.weforum.org/docs/WEF_HumanCapitalReport_2013.pdf
Word Happiness Report 2012, 2013: Suomi on lähes onnellisin maa. Edellä on vain Tanska ja jälleen lähituntumassa pohjoismaat. Vuoden 2012 mittaukseen verrattuna Suomi on tippunut kärjestä 7. sijalle ja Tanska noussut kärkeen. Puolestaan vanhusvertailussa Tanska oli Suomen jälkeen 17., kun Suomi on vertailun 15.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/04/suomi-lahes-onnellisin-maa-vai-onko.html
http://unsdsn.org/files/2013/09/WorldHappinessReport2013_online.pdf

(4)" Korkea eläkeikä ei takaa pitkiä työuria Euroopassa" (Anna-Maija Lehto 7.10.2013)
 http://tietotrenditblogi.stat.fi/korkea-el%C3%A4keik%C3%A4-ei-takaa-pitki%C3%A4-ty%C3%B6uria-euroopassa/
 
 http://www.etk.fi/fi/service/el%C3%A4kei%C3%A4t/634/el%C3%A4kei%C3%A4t

(5) "Sairauksien ehkäisy ei ole vain taloudellinen kysymys" (Jaakko Kaprio, Tellervo Korhonen, HS:n mielipidesivulla 12.10.2013): "Elinajan odote on kasvanut liki 20 vuotta 1940-luvun lopultatähän päivään.Vuosina 1946-1950 elinajan odote oli miehillä 58,4 vuotta, ja vuonna 2011 se oli 77,2 vuotta. Tämä tarkoittaa joka viikko kaksi päivää lisää elinaikaa".

(6) Eläketurvakeskuksen tutkijat ovat pohtineet vaihtoehtoja, miten eläkejärjestelmää voitaisiin kehittää.  Tutkimuksessa on myös verrattu vanhuuseläkeikää pohjoismaiden kesken.
http://www.etla.fi/wp-content/uploads/elakeian_sitominen_elinaikaan.pdf