Digitaalinen vallankumous sote-alalle? - päivitetty 11.2.2014

Digitaalinen vallankumous tuo ensin paperin ja manuaalityön rinnalle sähköisiin välineisiin perustuvat työt. Parhaimmillaan uudet työmuodot vähentävät työn määrää tai jopa poistavat työprosseja. Työtä voi siirtyä myös palvelun tuottajalta asiakkaalle tai ihmiseltä koneelle, jopa robotille. Kuitenkin  pahimmillaan uudet työmuodot tuplaavat työmäärän, kun entisia työprosesseja ei ole kunnolla kyetty muuttamaan ja uudet välineetkin ovat käyttäjilleen hankalia ja työntekoa hidastavia. (1) Tuoretta Oxfordin yliopiston tutkimusta kommentoivat omissa blogikirjoituksissaan Tuomo Alasoini  ja  Eero Lehto. (2).  Oxfordin yliopiston tutkimus viittaa sellaiseen utopiaan, jossa työt järkeistetään. Siirrytään siis selvästi digitaaliseen vallankumoukseen. (3). "Uskomme kehityksen johtavan kestävään ja erittäin korkeaan työttömyyteen. Älykoneet voivat nostaa työttömyysasteen jopa 90 prosenttiin". Niin utopian mukaan osa ammateista häviää kokonaan ja osassa ammateista inhimillinen työ ja teknologia nivoutuvat aivan uudella tapaa yhteen.  Gartnerin analyytikko Kenneth Brandt varoittaa.(4) . Tekoälyn tuominen lääkärin työhön voisi teoreettisesti johtaa tämänkin ammatin uudelleenarvioon. Lentäjien työn muutos on myös esimerkki muutoksesta, itse asiassa tietokone toteuttaa koko homman. (5) 

THL:n kuntien ja kuntayhtymien henkilöstötilasto 2012, viite 6

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on kasvanut hieman vuodesta 2011 vuoteen 2012. (6). Ei ole vielä näkyvissä kuntien säästötalkoita tai digiajan vallankumousta. Suurimmat ammattiryhmät kuuluvat hoitohenkilöstöön. Suomalainen sote-järjestelmä on varsin laitospainotteinen ja näin vaatii runsaasti hoitohenkilökuntaa. Voisiko digivallankumous puolittaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikat. Ei ihan heti vai kuinka?

Asiakas kärkeen. Digitaalinen vallankumous on kohdistettava asiakkuuteen, asiakkaan ja palvelujen tuottajan väliseen suhteeseen, asiakas - ammattilainen -suhteeseen. Tämän nosti esille myös työterveyslaitoksen tutkija Antti Koivula esityksessään taannoin. Antti  myös nosti esille Internetin ja ICT:n megavoimana muutokseen. (7) Erään seminaarin innoittamana kirjoitin blogiini 2012 seuraavaa: "Eräs tapa on ryhmitellä asiakkaat yksilöllisen palvelutarpeen mukaan. Janan toisessa päässä ovat yksilöllistä asiantuntija-apua vaativat  Välimaastossa ovat asiakkaat.asiakkaat, jotka pääsääntöisesti voivat hyödyntää erilaisia sähköisiä palveluja, mutta tarvitsevat avukseen neuvontaa, tukea ja apua ammattilaisilta tai hyviä ohjeistuksia. Toisessa päässä ovat asiakkaat, jotka tulevat toimeen itsenäisesti ja hyödyntävät palvelut omatoimisesti.
Jokaiseen palvelutapahtumaan liittyy varsinainen palvelu ja siihen kytkeytyvä kommunikaatio. Kun palvelu tuottaa tuloksen ja kommunikaatiokin on ollut onnistunutta, tuloksellisuus ja vaikuttavuus toteutuu. Kommunikaatiossa on myös oleellista, että asiakas tietää, mitä palvelussa tapahtuu ja miten palveluprosessi etenee (mukaan lukien ennustetettava toteutumisaika)." (8). Sotessakin voidaan ottaa näkökulmaksi asiakas.  Kirjoitin tästä blogikirjoituksen otsikolla "ei potilas vaan asiakas". (9). Kirjoitukseni kimmokkeena oli aiheesta tehty kirja, "Kohti asiakkuutta", jossa tehdään "pärjääjien" luokittelu (aktiiviset terveet, terveet pärjääjät, alttiit ja riskiryhmä, ks. oheinen kuvio kaappauksena kirjasta). Pärjääjien luokitteluun liittyy myös omatoiminen teknologian hyödyntäminen.

Prosessinäkökulma. Digitaalisen vallankumouksen tuominen sosiaali- ja terveydenhuoltoon edellyttää asiakasnäkökulman lisäksi prosessinäkökulmaa.Tästä kirjoitin taannoin blogissani (10) ja tein seuraavan yleisen prosessimallin:
1. palvelujen tarve ja palveluihin hakeutuminen
2. lähtökohtatietojen hankinta
3. ongelman, tarpeen arviointi
4. varsinainen palvelu ja siihen liittyvät tiedot
5. palvelun päättyminen ja siihen liittyvät tiedot

Palvelujen tarve, lähtökohtatietojen hankinta, ongelman, tarpeen arviointi. Nämä osiot ovat tietointensiivisiä, joihin digitaalinen vallankumous voi iskeä monin tavoin. Omatoimisuutta edistävät terveyden edistämisen innovaatiot ja tietolähteet - vaikkapa Taltioni-konsepti tai Duodecimin terveyskirjasto. (11).  
Palveluihin hakeutuminen on jo astetta haastavampi digitalisoinnin kohde. On tiedettävä, missä ja mitä palveluja on saatavilla ja mihin hintaan. Osittain haastetta ei ole, kun työssä oleva voi hakeutua vielä työterveyshuoltoonsa ja muut voivat hakeutua lähimpään terveyskeskukseen. Valinnanvapaus tullee lisääntymään, jolloin myös tiedon tarve erilaisista palveluista lisääntyy. Tällä hetkellä on haasteena se, että puuttuu kattava palvelujen tuottajien rekisteri. Hankkeita on monenlaisia meneillään. Kun yhdistetään palvelu, hinta, tuottajan perustiedot ja karttanäkymä, saadaan aikaan varsin moderni palvelu. Tässä olisi myös mahdollisuus avoimen tiedon ja yksityisten innovaatioiden yhdistämiseen vaikkapa Wellbookers-tyyliin. (12)
Palvelu. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tiukasti säädeltyjä ja perustuvat digitaalista vallankumousta edeltävään työkulttuuriin. Juuret ovat pitkällä tayloristisessa työnjaon ja tehokkuuden kulttuurissa. Palvelu on yhdistelmä tietoa, tutkimusta ja kädentaitoa. Palvelu on myös yhdistelmä osaamista, paperimuotoista tietoa ja digitalisoitua tietoa. Tulevaisuuden pitäisi olla yhdistelmä osaamista, teknologiaa, paperitonta tietoa ja myös käsityötaitoa. Prosessissa syntyvän tiedon pitäisi olla myös luotettavaa ja siis laadukasta. Näistä haasteista olen kirjoittanut monissa blogikirjoituksissani. (13).
Palvelun  päättyminen. Palvelujen hinnoittelu ja laskutus, jatkohoito, ohjeistukset jne. ovat alueita, joissa digitalisointi on vaihtelevaa, tiedon tarjonta on vaihtelevaa ja myös tiedon laatu vaihtelee. Yhteinäisiä kansallisia periaatteita ja käytänteitä tarvitaan. Esimerkiksi hinnoittelussa on suurta vaihtelua palvelujen tarjoajien kesken ja läpinäkyvyys on välillä heikkoa. Eresepti on erinomainen esimerkki kansallisesta innovaatiosta, jossa hyöty näkyy laajalle. Samoin tulevaisuudessa kattava omien tietojen katselumahdollisuus earkistosta on hieno innovaatio. (14)
Palvelukokonaisuuden hallinta. Toiminnanohjausjärjestelmien tuominen palveluprosessien ohjaukseen olisi eräs innovaatio, joka on jo kattavasti käytössä laajalti yritysmaailmassa.  "Sote-erp" olisi sosiaali- ja terveydenhuollon vastine.  (15)

Strategioita, työryhmiä ja ekosysteemin rakentamista. Suomalainen kehittämiskulttuuri digivallankumouksessa on ollut yksittäisten innovaatioiden varassa. Pieni Suomi kaipaa kokonaisvaltaisempaa otetta. Julkisessa hallinnossa JulkICT-strategia antaa oman ryhdin (ml. tietohallintolaki). Kansallisen palveluväylän ajatus on saatu puolestaan Viron X-Road-mallista. Myös lainsäädäntöä ollaan perkaamassa liikenneministeriön toimesta. STM:ssä valmistellaan "älystrategiaa". Luonnospaperin mukaan "älypalveluilla tarkoitetaan tieto-, viestintä-, ja hyvinvointiteknologian avulla kansalaiselle tuotettua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua, jota tyypillisesti käytetään itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti ilman suoraa kontaktia palvelujen tuottajaan". (16)  Lisäksi STM valmistelee "sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan strategiaa". Työ tehdään asiantuntijaryhmissä: 1. yksilönäkökulma - mm. ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen, 2. soten palveluketjujen hallinta, 3. tiedon toissijainen käyttö - mm. tiedolla johtaminen, 4. ohjaus- ja yhteistyörakenteet, 5. teknologianäkökulma. (17)

Haaste työprosessien uudistamiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaalinen ja työprosessien vallankumous on alkuvaiheessa. Radikaalien uudistusten esteenä ovat ikiaikaiset ammattirajat (professiot) ja työkulttuuri. Samoin esteenä on vanhentunut lainsäädäntö, joka pitää yllä korkeita ammattikuntarajoja sekä paperiperustaista tiedonhallintaa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi ottaa oppia muilta aloilta ja levittää oman alan  hyviä innovaatioita.

Turhien töiden ja digiajan yhteyttä olen pohtinut blogikirjoituksessani:  Moninkertaistaako digiaika sittenkin työtä? http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/moninkertaistaako-digiaika-sittenkin.html

Viitteet:

(1) Turhat työt: HS:n toimittaja teki jutun turhista töistä ja haastoi lukijat kommentoimaan aihetta. Kommenttien pohjalta hän teki yhteenvetoartikkelin 13.10.2013 Helsingin Sanomiin .
http://www.hs.fi/sunnuntai/Lukijat+kertoivat+turhasta+ty%C3%B6st%C3%A4+liikaa+pomoja+ja+huonoja+tietoj%C3%A4rjestelmi%C3%A4/a1381550393662

(2) Päivitys 1.11.2013:  Työpaikkojen katoaminen: Arto Koho/ STM tiivistänyt ja kommentoinut Eero Lehdon ja Tuomo Alasoinin blogikirjoitusten sisällön:   http://www.tekes.fi/nyt/blogit-2013/katoavatko-tyopaikat/

http://www.labour.fi/ptblogit.asp

"Kukaan ei ole viime päivinä voinut välttyä uutisilta, joissa kerrotaan teollisuuden ja muidenkin alojen työpaikkojen katoamisesta.  Uhkakuva massatyöttömyydestä on noussut esille.  Tunnetuksi on tullut Carl Freyn ja Michael A. Osbornen Oxfordin yliopistossa tekemä tutkimus., jonka mukaan tietokoneet ja robotit uhkaavat viedä lähes puolet Yhdysvaltain työpaikoista. Liikenne, logistiikka, toimistotyö ja hallinto ovat automaation uhkan ”suuren riskin” alueita. Yllätyksellisesti myös palvelualaa uhkaa suuri työpaikkojen menetys. Kekseliäisyyttä ja uuttaa tietoa luovia töitä ei voida siirtää koneille, Oxfordin tutkimuksessa todetaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto on tarkastellut mainittua tutkimusta blogissaan.  Hän nostaa esille kriittisiä huomioita nimenomaan täysautomatisaation vaikutuksista. Vaikutukset työn hintaan, arvio korvattavista työtehtävistä ja mm. liikenteen ja kuljetusten sekä rakentamisen sujuvuudesta ja turvallisuudesta herättävät kysymyksiä. Lehto huomauttaa myös siitä, että tutkimus nojaa yhden maan empiriaan, mikä on ongelmallista.  Lehdon kommentit voi ehkä tiivistää niin, että suuri muutos on meneillään, mutta äkkimuutokset tuskin toteutuvat.  Lohdullista tai ei, mutta meillä on pienessäkin maassa vaikeita rakenteellisia ongelmia yllin kyllin. Tulevina vuosina esimerkiksi julkisen sektorin reippaasti vähenevien työpaikkojen korvaaminen uusilla voi olla yksi hyvä esimerkki haasteista kautta maan.

Johtava asiantuntija Tuomo Alasoini Tekesistä on kommentoinut samaa asiaa. Alasoinin mukaan työn loppu -keskustelussa nähdään teknologiset vaikutukset yksipuolisesti ja irrallaan ihmisten luovasta panoksesta. Ihmiset otaksutaan teknologisen kehityksen passiivisiksi uhreiksi. Edellä mainittuun Oxfordin tutkimukseen Alasoini viittaa toteamalla, että arvio suuresta poistumasta pohjaa työvoiman ”kehitysasteeseen”. Taloustutkijoiden tuottamattomaksi työksi kutsutuissa tehtävissä on edelleen paljon väkeä. Teknologisen kehityksen myötä moni asia joka tapauksessa muuttuu. Alasoinin mukaan korkeakaan koulutus ei takaa enää suojaa työmarkkinoilla ja turvatuimmassa asemassa saattavat jatkossa olla matalapalkkaisemmat, henkilökohtaista vuorovaikutusta vaativat asiakaspalvelutyön tekijät. Tällaista työtä on liian vaikeata tai kallista digitalisoida (tai automatisoida).  Sama koskee monia suurta käden taitoa vaativia ja paikkaan sidottuja töitä. Taloudellinen hyvinvointimme riippuu lopulta kuitenkin siitä, kuinka paljon Suomessa on korkean tuottavuuden asiantuntijatehtäviä. Kilpaillaan siis osaamisesta ja korkean tuottavuuden töistä.  "   

(Lähteet: PT -blogi 21.10.2013, Eero Lehto, ”Viekö automaatio työpaikat?”; Tekes -blogi 23.10.2013, Tuomo Alasoini, ”Katoavatko työpaikat?”)   

(3) Oxfordin tutkimus: YLE::n uutispoiminta: "Oxfordin yliopiston tutkijoiden raportin mukaan 47 prosenttia Yhdysvaltain työpaikoista on vaarassa 20 vuoden sisällä, kun tietokoneet ja keinoäly ja muut uudet teknologiat vievät ne, kertoo Yle.
Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia yhteiskuntiin verrataan höyryn ja sähkön mukanaan tuomiin muutoksiin.
Tutkijat uskovat, että koneet valtaavat työpaikat kahdessa aallossa. Ensin koneet korvaavat ihmisiä kuljetuksessa ja logistiikassa, tuotantotyössä ja hallinnollisissa tukitehtävissä.
Ihmiskunnan tietokoneistumisen voidaan laskea alkavan 1940-luvun reikäkorttikoneista. Silloin pelättiin, että tuotannon automatisoituminen vie työpaikat. Niin onkin osin käynyt, kun on siirrytty tietoyhteiskuntaan. Nyt käsillä oleva digitaalivallankumous on monien tutkijoiden mielestä paljon suurempi mullistus
"Tämä on suurin muutos työelämässä sitten teollisen vallankumouksen, eli kun siirryttiin maatalousyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan. Seuraavan 20 vuoden aikana tapahtuu jotain samanlaista. Se on isompi muutos kuin mitä me muuten elinaikanamme näemme", sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.
"Ei ole mitään syytä sille, miksei melkein mikä tahansa fyysinen tehtävä, esimerkiksi lähes kaikki tehdastyö, olisi 20 vuoden päästä robottien hoidettavissa", Rouvinen sanoo.
Myös palvelualalla, myynnissä ja rakennusalalla robotit tekevät työt pian ihmistä halvemmalla, nopeammin ja tarkemmin. Sitten pullonkaulat hidastavat korvattavuutta vaikeammin automatisoitavissa töissä, kuten tekniikan alalla.
Toisessa aallossa kehitys riippuu siitä, missä vaiheessa keinoälyn kehittely on meneillään. Vuorossa voisivat olla työpaikat hallinnossa, tieteessä, tekniikassa ja taiteessa."
http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

(4) Gartnerin arvio digitaalisesta vallankumouksesta: http://www.tietoviikko.fi/cio/article938311.ece
http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/hurja_tekninen_muutos_tulossa_vie_miljoonia_tyopaikkoja
Päivitys 11.2.2014: Digibarometrissa Suomi alisuoriutuja; http://www.digibarometri.fi/
http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+on+alisuoriutuja/a2231020

(5) Ammattien muutos digitaalisessa vallankumouksessa:
 - Petri Rouvisen viisi ammattia: uhatuimmat ja parhaiten säilyvät:
Viisi uhatuinta ammattia: puhelinmyyjä, tavarantarkastaja, käsinompelija, laskentainsinööri, vakuutusmyyjä
Viisi parhaiten säilyvää ammattia: liikunta- ja taideterapeutti, asentajien ja korjaajien työnjohtotehtävät, onnettomuus- ja hätätilanteisiin liittyvät johtotehtävät, mielenterveyden ja huumaavien aineiden väärinkäytön parissa työskentelevät sosiaalityöntekijät, audiologi
- Watson -tekoäly:
"Tietokone lähestyy ongelmaa samaan tapaan kuin ihmislääkäri. Watson kerää tietoja potilaan sairauskertomuksista ja tutkimustuloksista. Niitä verrataan reaaliajassa lääketieteen tietoihin ja jopa hiljattain julkaistuihin tutkimustuloksiin. Näiden tietojen pohjalta WatsonPaths tekee arvion todennäköisestä diagnoosista ja muista epätodennäköisemmistä vaihtoehdoista. Tulos esitetään eri paksuisten viivojen avulla (kuvassa)."
http://www.tietokone.fi/artikkeli/uutiset/visailuvoittajasta_laakariksi_ibm_n_watsonista_tohtori_house
- Lentäjän työn muutos:
http://www.forbes.com/sites/gregsatell/2013/06/08/how-technology-is-changing-the-way-organizations-learn/

(6) THL:n henkilöstötilaston mukaan lievää kasvua on ollut kuntien ja kuntayhtymien henkilöstössä vuodesta 2011 vuoteen 2012. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=34297
Suomi.fi

(7) Antti Koivula, työterveyslaitos: esitelmä lokakuussa 2013 (lainauksen mahdollisuus varmennettu esitelmöitsijältä). Antin 12-kohdan Internetin ja ICT:n megatrendistä on seuraava:

1. Asiakas on ykkönen
2. Liisattavat, horisontaaliset softa-palikat
3. Tietojärjestelmä organisaatiorakenteena ja ohjesääntönä
4. Hyppääminen kehitysvaiheiden ylitse
5. Muutoksen kellotaajuuden oleellinen kasvaminen
6. Netin ja globalisaation kombinaatioefekti
7. Joukkoistuminen – tie demokratiaan vain kaaokseen
8. Käytettävyys pullonkaulana
9. Kyseenalainen tietoturva
10. Pilvi korteksin jatkeena
11. Virtuaalinen johtajuus
12. Luovat nerot ja tieto vaihdannan välineenä

Aivotutkija Susan Greenfieldin mielestä ympäristö muokkaa myös aivoja - siis tämä Antin esiin nostama megatrendi. Diginatiivit (1990-luvulla syntyneet) jäävät aikaisempia sukupolvia hauraammiksi, pinnallisemmiksi ja riippuvaisemmiksi ulkoisista ärsykkeistä ja palautteista. Vuorovaikutus ruudun äärellä jää hänen mielestään kaksivuoroiseksi, kun vuorovaikutusta oppii olemalla vain vuorovaikutuksessa - välittömissä ihmiskontakteissa. Niin tutkijan puhe on melkoisen kovaa. Onkohan kyse tässäkin ääri-ilmiöistä ja niiden mahdollista negatiivisista vaikutuksista.  http://net.fujitsu.fi/fi-FI/22013/Susan_Greenfield_ja_kiehtovat_aivot%284686%29

(8) Asiakkaan tarpeet:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/04/asiakkaan-tarpeet-julkict-strategian.html

(9) Ei potilas vaan asiakas:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/ei-potilas-vaan-asiakas.html

(10) Prosessiajattelu
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/11/sertifiointi-sosiaali-ja.html
- Pyhä kolminaisuus:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/toimisiko-uusi-kolminaisuus-eli-mikon.html
- Potilaan, kansalaisen näkökulma:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/02/potilaan-asiakkaan-nakokulma-esille.html

(11) Omatoimisuus, palvelujen tarve, lähtökohtatiedot:
- Taltioni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/12/osuuskuntamalli-todellisuutta-taltioni.html
http://www.slideshare.net/Valtiokonttori/suomifi-ja-avoindatavaltionitpalvelukeskuksenasiakaspiv26102011-9959959
- Duodeminin terveyskirjasto: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti
- Potilaan oma vastuu:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/potilaan-oma-vastuu-ei-kovin.html

(12) Palveluihin hakeutuminen:
- esimerkki uudesta sähköisestä palvelujen hakumuodosta: http://www.wellbookers.eu/
- Kafkamaista jonottamista:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/06/kafkamaista-jonottamista.html
- Hoivamarkkinat:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/10/toimivatko-markkinat-vai-kapitalismin.html

(13) Palvelu:
- Sähköisku paperille:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/10/sahkoisku-paperille.html
- Potilastietojärjestelmien käytettävyys 7-
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/02/potilastietojarjestelmien.html
- nuorten lääkärien mielestä potilastietojärjestelmät ovat kehittyneet heikosti (Lääkärilehti - nettisivut 25.10.2013)
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=13997/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss
- Laadukas tieto:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012_05_01_archive.html
- Nakkisormet:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/nakkisormet-hyotykayttoon-ratkaisu.html
- Lääkärin ja potilaan kohtaaminen:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/ja-potilaan-kohtaaminen-ei-niin-helppo.html
 - Päätetyö:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/paatetyo-ahdistaa-laakareita-helsingin.html
- Tietotekniikasta terveydenhuollossa:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/12/tietotekniikan-roolista.html


(14) Palvelun päättyminen:
- eresepti, earkisto: http://www.kanta.fi/
- Yksityisyyden suoja: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/potilashuoneessa-ei-ole-yksityisyyden.html

(15) Palvelukokonaisuuden hallinta:
- Sote-erp:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html
- Apotti-hanke on eräs esimerkki palvelukokonaisuuden hallinnasta. Hanke on nyt kilpailutusvaiheessa.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/apotti-kilpailutukseen-seuranta-jatkuu.html
- Tietoturvassa ihmisellä keskeinen rooli:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/02/tietoturvassa-ihmisella-on-keskeinen.html

(16) Julkisten toimijoiden koordinaatio:
- JulkICT-toiminto: kansallinen palveluväylä
https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-n-jaostot/jhka-jaosto/kokousmateriaali-23102013/1_0%20Kansallinen%20palveluvaylaarkkitehtuuri%20v0_99.pdf/view?searchterm=palveluv%C3%A4yl%C3%A4
- Liikenneministeriö: tietoyhteiskuntakaari
http://www.lvm.fi/web/hanke/tietoyhteiskuntakaari
-  STM:n  asiakirjat ovat vielä valmistelussa, eivätkä ole yleisessä jaossa
- innokylään on koottu hankkeita, projekteja:https://www.innokyla.fi/
- TIVI-uutinen 21.102013: Espoo ja Lahti lähtemässä testaamaan kansallista palveluväylää sosiaali- ja terveydenhuoltoon http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article939791.ece

(17) Päivitys 25.10.2013: sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan strategiatyö - ote LinkedInin sivustolta:

Jari Porrasmaa has started a discussion: Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020

"Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt strategiatyön sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnon osalta. Työtä tehdään nimellä sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020. Haluamme osallistaa mahdollisimman laajan joukon asiantuntijoita aiheen ideointiin. Olemme tätä varten perustaneet oman Linkedin-ryhmän. Jaamme strategiatyöhön liittyvää materiaali avoimesta myös sosiaali- ja terveydenhuollon avoimessa innovaatioympäristössä www.innokylä.fi. Kutsun kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnasta kiinnostuneet vasta perustettuun Linkedin ryhmään ideoimaan ICT:n parempaa hyödyntämistä SOTE-sektorilla tulevaisuudessa."