Komitealaitos oli voimissaan 60-70- ja 80-luvuilla. Suuria uudistuksia vietiin läpi komiteavetoisesti. Itse muistan merkittävimmät komiteat koulunuudistuksen ajoilta - peruskoulukomitea ja keskiasteen uudistuskomitea. Näiden komiteoiden aikaansaannokset viitoittivat Suomen koulutusjärjestelmää sellaiseksi, josta Pisa-tutkimukset ovat kertoneet viime vuosien aikana hyviä tuloksia. Komiteat viitoittivat myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia vastaavana aikana. Sieltä on peräisin mm. kansanterveyslaki.(1) Päinvastaisia esimerkkejä komiteoiden vaikutuksista tai vaikuttamattomuudesta löytyy myös koulutusjärjestelmien uudistamisesta (kuten Ylioppilastulvakomitea 30-luvulta tai lukiokomitea 70-luvulta). Ei juuri ylioppilastulvaa saatu kuriin. Olisiko se ollut edes toivottavaa. Epäilen. Sosiaali- ja terveydenhuollosta SATA-komitea on esimerkki epäonnistuneesta työstä.(http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39502&name=DLFE-6827.pdf ) Mitään muuta ei saatu aikaan kuin komitean loppuraportti ja yhden jäsenen pamfletti asiasta (Osmo Soininvaaran teos Sata-komiteasta, ks. oheinen kuvakaappaus).Muutosta voidaan ajaa monella tapaa: komitea, selvitysmies, työryhmä, projekti, virkamiestyö. Oikea tekemisen tapa edistää asiaa, väärä johtaa harhapoluille. Yleinen hokema on ollut: haudataan asia työryhmään, komiteaan. Muotia on ollut myös käyttää selvitysmiehiä. Tämäkin on oikeaan paikkaan oivallinen väline, mutta äärimmillään tuottaa monologisen ehdotuksen ongelmaan. Näin monet selvitysmiestenkin esitykset on mapitettu yläkaappiin. Työryhmä on menettelytapana kaikkein epämääräisin. Yleistä on, että työryhmän työ vesittyy, viivästyy ja lopulta voi päätyä eripuraan. Projekteista on runsaasti jopa kaskuja, miten ne voivat epäonnistua. VTV on löytänyt viljalti erityisesti IT-projekteja, jotka heidän asettamien kriteerien pohjalta ovat epäonnistuneita. Sosiaali- ja terveydenhuollon IT-projektien tarkastuksesta tein blogikirjoituksen 16.1.2012.(http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/sosiaali-ja-terveydenhuollon-it.html). Projekti voi epäonnnistua kolmella tavalla: aikataulu viivästyy, tavoitteita ei saavuteta, käytettävissä olevat resurssit ylitetään rutkasti. Niin virkamiestyö on edullisin vaihtoehto ratkaista ongelmia. Pitää olla vain hyvä virkamies, jolla on kaikki muutoksen tekijän ominaisuudet hanskassa. Konsulttikin on paikallaan, kun tehtävä rajataan oikein. On vain aina muistettava, että muutamalla konsulttipäivällä palkataan jo kuukaudeksi yksi virkamies.
Systematiikkaa sote -uudistukseen. Olen seurannut Sote-uudistusta ennen muuta julkisen sanan kautta. Tunnen kyllä runsaasti keskeisiä vaikuttajia, mutta en ole heiltä lähtenyt kyselemään asioista. Olen huomannut, että Helsingin Sanomilla on omat agenttinsa myös tässä Sotesopassa. Tuntuvat tietävän aina etukäteen, missä mennään. 27.2.13 Hesari tiesi, että Suomeen olisi tulossa 35 sotealuetta. 1.3.13 Hesari tiesi, että ministerit siirsivät kansliapäällikön aloitteesta sote-linjausta. Merkille pantavaa tässä soteuudistuksessa on se, että muutosta on viety eteenpäin vailla systematiikkaa. Ei ole komiteaa, projektia, selvitysmiestä. On epämääräisiä työryhmiä, joiden tehtävää ja aikataulua rukataan jatkuvasti. On sekaisin poliitiikkaa, virkamiestyötä, tutkimustyötä. Tilannetta on hankaloittanut ainakin se, että kolme ministeriä on häärinyt asian kimpussa. Myös avainvirkamiehet ovat vaihtuneet. Tämä kuva tulee siis seuraamalla tilannetta julkisen sanan kautta ja myös julkaistujen kannanottojen, raporttien, tiedotteiden kautta.
Komitea pystyyn. Sote-uudistus ja kuntauudistus ovat isoja, Suomen mitassa jopa megatason uudistushankkeita. Tällainen sekainen valmistelu johtaa nykyistä sekaisempaan toteutukseen, josta ei ole mitään takeita paremmasta tulevaisuudesta. Ottaisin tässä nyt aikalisän ja pistäisin pystyyn komitean vaikkapa parlamentaarisen sellaisen. Komitea pistäisi vielä tutkimuslaitokset työhön selvittämään keskeisten asioiden taustat. Paljon tutkimus- ja selvitystyötä on jo tehty, mutta homma pitäisi pistää yhtenäiseen muottiin. Vaihtoehdot pitäisi aidosti kuvata ja rakentaa näin poliittisille päättäjille aidot vaihtoehdot. Komiteat yleensä myös selvittelevät, miten muualla maailmassa asioita on viety eteenpäin. Tämäkin systemaattinen analyysi olisi paikallaan. Kannattaisi myös kuulla emeritus-henkilöitä, jotka ovat olleet mukana tekemässä nykyistä järjestelmää. Jotain viitteitä vertailuista muihin maihin on ollut, mutta ei systemaattista analyysiä. Ja lopuksi VTV:kin olisi tyytyväinen, kun uudistustyötä tehtäisiin tehokkaasti valtion omaa osaamispotentiaalia hyödyntäen.
(1) Kansanterveyslain syntyhistoria on tiivistetysti kuvattu esimerkiksi Allan Tiitan tekemässä historiateoksessa "Collegium Medicum - Lääkintöhallitus 1878 - 1991", Jyväskylä 2009, ss. 374-387
Päivitys 8.3.2013: Kysyin kommentia VTV:n yljohtaja Jaakkolalta blogini sovelluksesta komitealaitokseen. Jaakkola oli kovasti samoilla linjoilla, että sote-uudistus kannattaisi pistää komiteaan mietittäväksi. TV-uutisissa puolestaan epäiltiin vahvasti, miten voitaisiin sovittaa yhteen soteuudistus ja kuntauudistus. Niin vaikealta se näyttää. Jään nyt odottelemaan, mitä selvitysmiesten kaarti saa aikaan. Näillä näkymin julkistus on 19.3.2013 ellei oteta jälleen jatkoaikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti