"Vanhukset ylös sängyistään" - vaatii Erkki Vauramo, päivitys 4.7.2017

Päivitys 4.7.2017: Erkki Vauramo (83v.) jatkaa aktiivisesti vanhusten nostamista ylös sängyistään. 3.7.2017 YLEn aamutelevisiossa Erkki julisti ilosanomaa seuraavasti:  Vanhukset punttisalille – tutkijan ehdotus voisi säästää lähes miljardin

Aalto-yliopiston professorin mukaan Suomessa makaa laitoshoidossa jopa 15 000 vanhusta, jotka voisivat palata kotiin, mikäli heitä kuntoutettaisiin. 3.7.2017 klo 13:13. YLEn juttu jatkuu seuraavasti:
Terveydenhuollon kuluista voisi säästää jopa 700–900 miljoonaa euroa, mikäli vanhukset kuntoutettaisiin paremmin. Näin arvioi sosiaali- ja terveydenhuoltoa tutkinut.

Vauramo väittää, että Suomessa on 12 000–15 000 laitoshoitopaikkaa "liikaa". Tuo määrä laitoshoidossa makaavista vanhuksista on sellaisia, jotka voisi kuntouttaa sängystä ylös takaisin itsenäiseen elämään, mikäli hoitohenkilökunnalla olisi tähän resursseja: osaamista, tietämystä ja aikaa, sekä hoitokeskuksissa paremmin tiloja ja välineitä.

– Iso osa ikäihmisistä voisi asua pidempään kotona, jos heitä kuntoutettaisiin paremmin. Se olisi myös heille itselleen tavaton elämänlaadun parannus, professori Erkki Vauramo sanoo.

Vauramon mukaan Suomessa on vanhentuneita hoitokäytäntöjä eikä ymmärrystä kuntoutuksen mahdollisuuksista ole tarpeeksi. Myös tilojen ja välineiden puute on yksi osa ongelmaa.

Vanhuksia jätetään liian usein sänkyyn makaamaan, josta koituu paitsi inhimillistä elämänlaadun laskua ja vältettävissä olevia, turhia hoitokuluja yhteiskunnalle, sillä pitkään jatkunut laitoshoito käy hyvin kalliiksi. https://yle.fi/uutiset/3-9702048

Päivitys 5.7.2017: Jouni Laurila linkitti FB:n puolella kv-tilaston, jossa Suomi komeili kärkimaiden joukossa pitkäaikaishoidon sairaansijoissa. http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/File:Long-term_care_beds_in_hospitals,_2008_and_2014_(per_100_000_inhabitants).png

Erkki Vauramo Länsiväylä-lehdessä 2-3.3.2013

Vanhukset ylös sängyistään - on Erkki Vauramon motto vanhustenhuollon uudistukseen. Erityisesti terveyskeskusten vuodeosastoilla hoito on passivoivaa. Senioritutkija Vauramo on vuosikausia yrittänyt monin tavoin herätellä päättäjiä muuttamaan vanhusten huollon laitosvaltaisuutta. Viime aikoina Erkki (79-vuotias senioriotutkija) on vaikuttanut Aalto-yliopiston Sotera-instituutissa. Fyysikkokoulutus on ryydittänyt aina Erkkiä numeroiden pariin vahva näkökulma mielessään. Erkki on aina ollut rohkea, arkailematon numeroiden murskaaja.

Nyt Erkki on mukana Sotera - instituutin monitieteisessä tutkimus-ja kehittämishankkeessa. Hankkeen loppuraportissa vertaillaan Suomea numeroin muihin maihin ja eritellään vanhustenhuollon tilaa. Loppuraportissa myös kuvataan numeroin, kuvin, miten vanhustenhuoltoa voitaisiin muuttaa:                                                                                                                                                                                                                                                                                                                    "Vanhusten rakennukset ovat liian ahtaita ja sijaitsevat asutuskeskusten laidalla. Ahtaus pakottaa pakkolepoon, syrjäinen sijainti katkaisee kontaktit ja lisää masennusta ja hoitotarvetta. Uusi konsepti edellyttää palveluasuntoja keskustassa, tilaa nousta ylös ja ylläpitää kuntoa."   http://www.sotera.fi/pdf/Loppuraportti_small.pdf

Länsiväylä-lehden nettiosuudessa kommentoitiin Vauramon teesejä monin tavoin. Eräässä kommentissa verrattiin vanhustenhuoltolaitoksia häkkikanaloihin. Toisaalta kritisoitiin Vauramon tutkimusryhmän ajatusta kuntoutuksesta epärealistisena, joka johtaa kotihoitoon sängyn pohjalla. Eräissä kommenteissa todettiin, että turha makuuttaminen johtaa muihin sairauksiin (veritulppa). Toisaalta todettiin, että turhaa makuuttamista ei ole havaittu sairaalaosastoilla. (Ks. yhteenvetoa keskustelusta Länsiväylä 6.3.2013).

Keskusteluissa on aina yksinkertaistamisen vaarat olemassa. Yksi kokemus suuntaan jos toiseen saattaa vaikuttaa koko ajatteluun.  Sänkyihin hoitamisessa on taustalla monia asioita. Tässä muutama mieleen tullut:

• terveyskeskukset suunniteltu alun perin sairaalahoidon ajatustavalla; tilat, henkilöstö ja hoitamisen alkuperäinen tapa ei ole perustu pysyvään asumiseen ja hoivaan; perustuu siihen, että vanhus on vain tilapäisesti terveyskeskussairaalassa

• vanhustenhuollon kokonaisuus monella paikkakunnalla johtaa siihen, että on kova tarve sijoittaa vanhus pysyvästi laitoshoitoon - tosin henkilö itse ja monesti myös omaiset ovat toista mieltä

• laitoksissa on yleisesti ottaen liian vähän käsipareja - ei koeta mahdolliseksi aktivoivaa sängystä ylös nostettavaa hoitoa

• monesti vanhukset itsekin ovat passivoituneita, masentuneita ja vastustavat näin aktiivista hoitoa

• palvelukodit, vuodeosastot saattavat poiketa toisistaan merkittävästi hoitoajattelultaan; samalla henkilökuntamäärällä saatetaan saada aikaan merkittävästi toisistaan poikkeavaa hoitoa.

Vanhuspalvelulaki tulee voimaan tänä vuonna. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980). Se sisältää runsaasti hienoja periaatteita, joita kaikki tahot pitävät hyvinä. Lain hyvä ja samalla haastava piirre on ihanteellisuus ja samalla epätarkkuus. Kun periaatteet ovat epätarkasti ja vaikeasti mitattavasti määriteltyjä, myös toteutus, seuranta ja valvonta ovat vaikeuksissa.

Kaikesta huolimatta suosittelen Vauramon työryhmän ehdotuksiin perehtymistä. Raportti sisältää ajatuksia palvelujärjestelmän kehittämisestä sekä mm. tilaratkaisuista.