Kiitos päivien järjestäjille ja kahdelle yhdistykselle: Vapaus valita toisin ry sekä DSL:n opintokeskus, että järjestettiin tilaisuus sote-uudistuksen välitilinpäätöksestä johtopäätöksineen. On hienoa, että sote ymmärretään myös sosiaalihuolloksi mukaan lukien ikääntyneiden palvelut. Surullisena kuuntelin Ylen aamun 2.10.2026 jälkiviisaiden puhetta, jossa yksi viisaista puhui vain terveydenhuollosta sotessa. Tämä väärinkäsitys on ollut vallalla niin poliitikkojen kuin median puheissa, mutta myös osassa virkamiesten ulostuloja. Toivon, että Yle, muu media sekä vaikuttajat ml. Annika Saarikko lukisivat tämän kirjoituksen.Sen ytimessä on kolme hienoa alustusta tutkija Matias Lehtiseltä, professori Teppo Krögeriltä ja aluevaltuutettu Olli Savelalta. Puhetta johti sosiaalityöntekijä, Helsingin sotepe-lautakunnan jäsen Nina Austero.
Matias Lehtisen otsikko oli "Sote ja etäisyyden politiikka, lähipalveluiden merkitys hyvinvointialueilla". Hyvinvointialueilla kansalaisen etäisyys palveluista ja myös vallankäytöstä kasvaa verrattuna kuntapohjaiseen järjestelmään. Kansalaiset kokevat, että sekä julkiset palvelut että lähidemokratia rapautuvat hyvinvointialueilla. Kuntalaiset kokevat itsensä laiminlyödyiksi. Päätökset koetaan arjessa ja palvelutarpeista etäisiksi. Kansalaisten kokemukset perustuivat neljän kunnan kyselyyn (Savonlinna, Savo, Pyhäjärvi, Kemijärvi). Päivystyspalvelut etääntyvät ja yleinen turvallisuuskokemus kärsii. Valtion korostunut rooli raha-ohjauksen muodossa myös etäännyttää kansalaisia lähidemokratiasta. Myös metropolialueiden ja reuna-alueiden erot korostuvat. Lähipalvelut viedään pois eikä paikallisilla kansalaisilla ole mitään vaikutusmahdollisuuksia. Hyvinvointivaltio koetaan katoavana "luonnonvarana". Ja palvelujen keskittämisen vastustajat koetaan hankalina tapauksina. Myös kunnallinen päätöksenteko sekä aluevaltuuston ja -hallituksen päätöksenteko koetaan ristiriitaisena, koska valta keskittyy valtiolle (erityisesti VM:n virkamiehille). Alueiden toiminta koetaan epäoikeudenmukaiseksi, jossa suuret organisaatiot hallitsevat ja virkamiesvaltakin korostuu. Kansalaisten luottamus on kateissa.
Teppo Krögerin otsikko oli "sotelupaukset ja perusoikeudet - ikääntyneiden näkökulma". Teppo valoitti ikääntyneiden tilannetta ennen soteuudistusta. Tilanne on ollut heikko jopa 90-luvun lamasta lähtien. Kehitys on ollut hidasta ja terveydenhuoltopainotteista. Vanhuspalvelulaki vuodelta 2012 oli pettymys. Rahoitus on verrattuna muihin pohjoismaihin 1,5-1,8 miljardia alijäämäinen. Soteuudistuksen myötä palveluiden saatavuus laski edelleen. Voidaan Tepon mielestä puhua hoivaköyhyydestä. Soteuudistuksen tavoitteena oli "isommat hartiat". Tämä tarkoitti kustannusten kasvupaineen vähentämistä, terveyserojen tasaamista, alueellista tasa-arvoa, peruspalvelujen eli perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen vahvistamista. Keinoina olivat uuden aluehallintotason perustaminen, kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen nollaaminen, rahoituksen täysi valtiollistaminen, keskushallinnon tiukan kontrollin palauttaminen. Keinot olivat kansainvälisesti ainutlaatuisia erityisesti sosiaalihuollossa. Myös rahoituksen keskittäminen valtiolle oli harvinainen ratkaisu. Keskushallinnon tiukka kontrolli oli paluu 1980-luvulle. (Tuon ajan muistan hyvin sen aikaisten työtehtävieni vuoksi Tampereella), Tuloksena oli kustannusten nopea kasvu, VM:n muodostuminen "sote-ministeriöksi", hyvinvointialueiden autonomia jäi nimelliseksi, peruspalvelujen kehttämisen sijasta niiden rajut karsinnat alkoivat. Vanhustenhuollossa ei varauduttu vanhusten jo käynnissä olevaan nopeaan ikääntymiseen. Vanhuspalvelusta muodostui keskeinen resurssien leikkauksen kohde. Erityisesti ympärivuorokautista hoitoa vähennettiin ja uskottiin kotipalvelun ja yhteisöasumisen olevan muutoksen avain. Lopputuloksena oli kotihoidon ja omaishoidon kriisiytyminen. Näin väestön luottamus vanhuspalveluihin heikentyi, omaisten hoivakuorma kasvoi ja hoivaköyhyys muodostui perus- ja ihmisoikeusrikkomukseksi.
Olli Savelan otsikko oli "Miksi sotepalveluihin ei riitä rahaa?" (Ennen eläköitymistään Savela oli töissä Tilastokeskuksessa). Savela esitteli oman laskelmansa jälkirahoituksesta. (ks. alla oleva taulukko). Sillä paikataan vain vinoumia koko maan tasolla, mutta menettely tapahtuu vanhan rahoitusmallin mukaan. Näin alueelliset vinoumat eivät korjaannu. Menettelytapa johtaa entisestään suurempaan alueellisten erojen kasvuun. Pitäisi kehittää mahdollisimman pian rahoitusmallin väliratkaisu, joka loiventaisi alueellisia eroja. Eikä indeksileikkauksia saisi tehdä, oli Savelan tiukka kanta.
Keskustelussa otettiin kantaa mm. palvelumaksuihin. Ne ovat kasvaneet merkittävästi ja aiheuttavat myös eriarvoisuuden lisääntymistä kansalaisryhmien kesken. Kun samaan aikaan on tehty muita leikkauksia kohdistuen ennen muuta köyhiin, palvelumaksut vain lisäävät tätä eriarvoisuuskehitystä. 28.9.2026 ilmestyneessä Helsingin Sanomissa oli pääkirjoitussivun otsikko "Suomalaisten ostovoimaan repesi kuilu". Ostovoima kasvoi ylimmässä tuloryhmässä vuosina 2023-2026 +10,8% ja alimmassa tuloryhmässä ostovoima laski -5,4%. Näin on nyt tapahtunut kuulemma ensi kertaa. Aikaisemmin alimmassa tuloryhmässä ostovoima on vähintäänkin pysynyt ennallaan.
Keskustelussa tuli esille myös hyvinvointialueiden lukumäärä. Varsin yleinen käsitys on, että niitä on liikaa. Vuoden alkupuolella eräässä selvityksessä todettiin, että terveydenhuollossa alueita voisi olla Eurooppalaisittain paljon vähemmän. Niin on Suomessakin pitkin soteuudistuksen eri tuotantokausia kiistelty, kuinka paljon niitä alueita saisi/voisi olla. Mutta meidän nykyjärjestelmämme ei ole eurooppalainen. Muualla (ks edellä Kröger) sosiaalihuoltoa ei ole kytketty hallinnollisesti terveydenhuoltoon.
Näinä aikoina kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Tämän olen kokenut myös eläkeläisenä. Julkaisin tammikuussa kirjan "Kohti ihmislähtöistä Sotea - ihminen pärjäämisen keskiössä" (BOD 2026). Analyysini ja ratkaisuehdotukseni eivät ole ristiriidassa tämän session alustajien ja keskustelijoiden kanssa. On ihan ajankohtaista luettavaa edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti