Suomen kunnat listattiin ensi kertaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan

  Suomen kunnat listattiin ensi kertaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan; Pekka Pantsu 7.2.2026 YLE-uutiset;  https://yle.fi/a/74-20209190

Länsi-Suomesta löytyvät Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisimmat kunnat. Raha ei ratkaise kaikkea

Pedersöre Pohjanmaalla on Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisin kunta, kertoo uusi selvitys.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edesauttaa muun muassa vähäinen työttömyys ja hyvä terveys.

Selvitys osoittaa Suomen jakautuvan hyvinvoivaan länteen sekä heikompiin itäosiin.  

Pähkinäsaaren rauhan raja 1323. Kelan maksamat terveysperusteiset etuudet on kuvattu oikealla olevassa kuvassa vuodelta 2017 ja siihen on samalla piirretty Pähkinäsaaren rauhan raja 1323.  Avasin tätä Kelan kuvaa myös viittaamalla sairastavuusindeksiin elämäkerrassani 2022 seuraavasti: "Suomalaisessa geeniperimässä olen idän ja lännen risteyskohdassa. Oheisen kartan Pähkinäsaaren rauhan 1323 raja erottaa idän ja lännen toisistaan.  Kemissä syntyneenä isän puolelta kannan idän geeniperimää. THL:n vuoden 2019 sairastavuusindeksillä mitattuna Kemi on indeksin huonommassa päästä mitattuna 11. huonoin arvolla 145,3. Äitini on puolestaan syntynyt Vaasassa, josta tulee lännen geeniperimä. Vaasa on sairastavuusindeksin toisessa päässä 30 parhaan joukossa luvulla 89.8". 

Kemi bayesilaisella menetelmällä kuvattuna. Tein myös 2004 bayesilaisella neuroverkkovälineellä (sen ajan tekoälytuotteella) kuntavertailun. Siteeraan tiivistetysti elämäkertani tekstiä sivulta 320:  Stakesin asiantuntijaryhmä oli määritellyt joukon hyvinvointia, pahoinvointia ja syrjäytymistä koskevia indikaattoreita. Kysymys oli käytössä olevien valmiiden indikaattorien listasta. Kohteena eivät olleet kansalaiset vaan kunnat.Tuloksena oli, että Ahvenanmaan kunnat sekä rannikon pienet suomenruotsalaiset kunnat olivat hyvinvoivia kuntia. Tuloksena oli myös oman syntymäkaupunkini Kemin sijoittuminen verrattuna suomenruotsalaisiin kuntiin toiseen ääripäähän. Tämän elämäkerran alussa olen kuvannut myös Kemiä kaupunkina eri aikoina. Ongelmia on ollut taloudessa jatkuvasti. Indikaattoriryhmästä merkittävimmin vaikutti toimeentulotuki. Sotkanet-indikaattoripankista voi kaivaa esille pitkän aikasarjan, jossa tuo Kemi ”komeilee” pahoinvoivien kuntien kärkipaikoilla vuodesta toiseen. Kemi (sijalla 245 -tyydyttyvä) on vuoden 2026 kuntavertailussa samassa asemassa kuten myös esimerkiksi Vaasa pohjanmaan kuntana sijalla 69 (erinomainen, erinomainen, kohtalainen). 

Johtopäätökseni. Kuntien vertailu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indikaattoreilla, Kelan terveysperusteisilla indikaattoreilla, sairaustavuusindeksillä sekä ryhmällä hyvinvointia, pahoinvointia ja syrjäytymistä kuvaavilla indekseillä antavat samansuuntaisen lopputuloksen vuodesta toiseen. Onkin niin, että kaikissa käytetyissä indikaattoreissa on samanlainen perusominaisuus. Ne on rakennettu useista tietolähteistä ja ovat myös tilastollisten tutkimusten aikaansaannoksia. Ehkä poikkeuksen muodostaa bayesilainen havainto siitä, että toimeentulotuki nousee keskeiseen selittävään asemaan indikaattorijoukossa. Tämä on ymmärrettävää. Mitä enemmän on perustoimeentulon (perimmäisen sellaisen) käyttäjiä kunnassa, sitä haasteellisempi on kunnan oikeudenmukaisuuden tila, sitä enemmän on hyvinvoinnin sijasta kunnassa panoinvointia ja syrjäytyneisyyttä. Voidaasn myös indikaattoreiden vaikuttavuutta arvioida näkökulmasta, miten niiden antamaa mittariarvoa voidaan politiikkatoimin muuttaa. Tein taannoin kaksi erillistä kuvausta indikaattorimaailmasta. Ne on luettavissa kirjassani "Kohti ihmislähtöistä sotea- ihminen pärjäämisen keskiössä" (2026). Yhdistin kirjan julkaisemisen jälkeen kuvaukset yhteen nelikenttään oheisessa kuvassa. Kylmät mittarit ovat hyvää kansallista tilastopohjaa, mutta vaikuttaminen politiikkatoimin tai johtamistoimin on vaikeaa. Viileisiin ja kuumiin mittareihin voidaan vaikuttaa erilaisin ohjausmenetelmin. Kuumat ja tulikuumat mittarit ovat hyvinvointialueiden johtamisen ydintä. Tulikuumat ovat suoraan osa asiakas-ammattiauttajasuhdetta. 

YLEn uutinen kokonaisuudessaan, perustuen FCG:n tutkimukseen ja tutkimuksesta vastaavan Eero Laesterän haastatteluun. 

Pohjalaiskunta Pedersöre pääsee tällä kertaa kerta heitolla positiiviseen julkisuuteen. Manner-Suomen kaikki 292 kuntaa kattavan selvityksen mukaan Pedersöre on Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisin kunta. Selvitys tehtiin nyt ensi kertaa. Pedersöre on reilun 11 000 asukkaan kunta Pohjanmaalla, Pietarsaaren lähellä. Kunta on ollut kuluneen vuoden aikana otsikoissa lähinnä erikoisista katoamisista. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmenee Pedersöressä muun muassa siten, että kuntalaisten terveys on hyvällä mallilla, työttömiä on vähän ja kunnassa on turvallista. Myös kulttuurin ja liikunnan edistämisestä Pedersöre saa selvityksessä hyvät pisteet. Asumisen ahtaus sen sijaan verottaa tulosta hiukan. – Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuvaa tietynlaista onnellisuutta kunnassa ja sitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikkapa terveyteen, hyvinvointiin tai vapaa-aikapalveluihin, sanoo selvityksen koonnut johtaja Eero Laesterä konsultointiyritys Finnish Consulting Groupista FCG:stä. Selvitys syntyi osana valtiovarainministeriön hanketta, jossa pohdittiin valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Itse uudistus on sittemmin keskeytetty. – Hyvän elämän mittaustahan se on, Laesterä tiivistää. Tällä on myös merkitystä kunnan itsensä menestymisen kannalta. Laesterän mukaan kunta, joka on saanut tarkastelussa hyvät pisteet sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, on todennäköisesti myös elinvoimainen.

Länsi ja itä eri asemassa. Kuntaselvitys todistaa, että tasan eivät käy onnen lahjat Suomen kunnissa ja niiden asukkailla. Selvityksen perusteella Suomi jakautuu kahtia: sosiaalisesti oikeudenmukaiset kunnat sijoittuvat länteen ja tältä kantilta heikommat kunnat itään ja pohjoiseen keski-Suomeen. Maakunnista oikeudenmukaisin on Pohjanmaa, kakkosena tulee Varsinais-Suomi ja kolmantena Pirkanmaa. Maan talousveturiksi kutsuttu Uusimaa on neljäntenä.– Kun katsotaan kuntakärkilistaa, sieltä nousee ruotsinkielinen Pohjanmaa ja muutamia kuntia Varsinais-Suomessa, tällaisia yllättäviä nippuja, Laesterä toteaa. Laesterän mukaan kärkipäässä on myös kehyskuntia, joissa on nuorekasta väkeä ja kasvua. Suuremmat kaupungitkin saavat Laesterän mukaan yllättävän hyvät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pisteet. Hän sanoo, että pisteytyksissä hyvin menestyneet kunnat olivat tasaisen hyviä kaikissa selvityksen seitsemässä osa-alueessa. Kehnosti pärjänneillä taas korostuivat huonot pisteet terveyteen, tulotasoon ja työttömyyteen liittyvissä asioissa. – Hankalat asiat korostuvat, jos ollaan pitkään työttömänä ja sairastutaan. Nämä ovat monta kertaa kuntia, joissa väkiluku heikkenee jatkuvasti, Laesterä toteaa.

Näin selvitys laadittiin. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mittaus oli Valtiovarainministeriön vetämän valtionosuudistushankkeen sivuosa. Mittaus tehtiin nyt ensi kertaa. Eero Laesterä hahmotteli yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa mittaristoa, jolla voitiin mitata kuntien sisäistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kuntien välistä eroa. Tarkastelussa oli seitsemää eri muuttujaa: vapaa-aika, terveys, tulotaso, asuminen, työttömyys/työllisyys, osallistuminen/vaikuttaminen, turvallisuus. Mitatut tekijät arvioitiin tilastotietojen pohjalta. Tilastotiedot ovat yleisimmin vuosilta 2023–2024.

Raha ei ratkaise kaikkea. Laesterä nostaa keskeiseksi huomioksi, että sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ja valtion kunnalle maksamalla valtionosuuden määrällä on kovin vähän yhtäläisyyttä keskenään. – Siltä näyttää, että raha ei ratkaise ihan kaikkea. Siellä on kuntia, jotka eivät panosta niin paljon palvelurakenteeseen. Silti niillä on hyvät pisteluvut sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, Laesterä avaa. Ja sama toisinpäin:– Monesti pienet kunnat, jotka panostavat paljon euroja asukasta kohden vapaa-aikatoimeen, eivät siitä huolimatta nouse sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pisteissä kauhean korkealle.

Pedersörestä puuttuu työvoimaa. Pedersören kunnanjohtajan Stefan Svenforsin mielestä Pedersören ykkössijan taustalla on kuntalaisten yhteisöllisyys, mutta suurin ansio on hänen mukaansa alhaisen työttömyysprosentin.Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pedersöressä joulukuussa 7,2 prosenttia, kun koko maan luku oli liki tuplat, 13 prosenttia.– Kun ihmisillä on töitä, on helpompi myös viihtyä ja olla osa yhteiskuntaa, Svenfors arvioi. Pedersören haaste onkin harvinaisuus nyky-Suomessa: työvoimapula. – Meillä on vilkas ja monipuolinen elinkeinoelämä, joka imee työvoimaa vahvasti. Itse asiassa Pedersöreen pitäisi saada lisää porukkaa, Svenfors sanoo. – Meillä on työvoimapula. Se hidastaa kehitystä ja siinä meillä on haasteita. Työvoimapulan taustalla vaikuttaa asuntopula. Asuntoja on liian vähän kysyntään nähden, vaikka vuokra-asuntoja on rakennettu lisää vuosien mittaan. – Siihen pitäisi puuttua, mutta sehän koskee melkein koko tätä seutua, Svenfors kertoo. Asuminen onkin ainut kuntaselvityksessä mitatuista asioista, josta Pedersöre sai muita kategorioita heikommat pisteet. Ylen haastattelemat kuntalaiset näkivät puuttumisen tarvetta siinä, että säästöpaineet uhkaavat heikentää vanhushoidon tasoa. Myös kyläkoulun tulevaisuudessa piisaa pohdittavaa lähinnä lapsimäärän laskun takia. Pedersöre on vankasti ruotsinkielinen kunta, mikä näkyy myös valtuustossa. Kunnanvaltuuston yhteensä 35 paikasta on Ruotsalaisella kansanpuolueella yli puolet, 18 paikkaa. Kristillisdemokraateilla on 14 paikkaa ja sosiaalidemokraateilla kolme paikkaa. Muita puolueita ei ole valtuustossa.

Esimerkkipoimintoja kartalta:YLEn linkistä voi hakea haluamansa kunnan tiedot 

Kemi: 245: terveys tyydyttävä, työttömyys tyydyttävä, turvallisuus ja syrjäytyminen tyydyttävä

Vaasa   69: terveys erinomainen, työttömyys erinomainen, turvallisuus ja syrjäytyminen kohtalainen

Espoo:  41: kaikki kolme indikaattoria erinomaisia