perjantai 13. helmikuuta 2026

Apotti jälleen kritiikin kohteena

Mikko Käkelän kuva Lääkärilehdestä 2026
Apotti- järjestelmällä on pidempi historia kuin sen olemassaolo tällä nimellä. Toisaalta jotain symboliikkaa nimestä löytyy sanan historiaan:"Apotti on useissa katolisissa veljeskunnissa munkkiluostarin johtajasta käytetty nimitys. Apotti oli alkuaan kenestä tahansa arvostetusta munkista käytetty kunnianimitys. Apotti tulee heprean kielen sanasta "ab", joka tarkoittaa isää."   Tarina lähti liikkeelle valmisteluista 2010-luvun alussa nimellä Sirius.  Aloitin Apotin seuraamisen hankintaprosessin valmiseluvaiheesta 2012. Hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen (12.9.12) totesi, että tietojärjestelmäuudistus on välttämätön ja siitä seuraa hyötyjä pitkässä juoksussa eikä kustannuskaan ole nykytilaan verrattuna vuositasolla kummempi. Samoin hän viittasi yleensä terveydenhuollon kustannuksiin ja it-kustannusten osuuteen koko potista. Puolestaan kriitiikki keskittyi seuraaviin argumentteihin: puute täsmällisen tahtotilan määrittämisessä, puuttuu hankkeen paloittelu hallittaviin osiin sekä puuttuu ketterän menetelmän nostaminen uudistamisen ytimeen. Kriitikot kutsuivat Apotin menetelmää Big Bang- menetelmäksi eli kaikki kerralla kuntoon. Listasin vielä 12.9.2012 blogissani seuraavaa:  Myös puuttuu lähdekoodin omistaminen ja näin riippumattomuus toimittajasta pitkässä juoksussa. Pitäisi myös hakea mallia muualta ja vielä kriittisesti arvioida muiden maiden tuloksia sekä siirrettävyyttä Suomen oloihin. Avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä saattaisi olla hyvä idea. Toisaalta kyllä tuollakin perusteella osataan tehdä suljettu järjestelmä, jossa tilaaja on tarjoajan armoilla. Kannattaisi korostaa myös käyttäjälähtöisyyttä. Apotin puolustajat viittaavat lähtökohtaan, jossa on jouduttu hallitsemaan (tai yrittää hallita) valtavaa määrää tietojärjestelmiä sekä tuskailla niiden yhteensovittamisessa. Näin enemmistö päätyi kannattamaan monoliittista järjestelmää. Apotin hankinnan riskiarviointi tehtiin 23.8.2012. Löysin tuon dokumentin osoitteesta "Apotti riskianalyysi". Siitä löytyi seuraava luettelo merkittävimmiksi tunnistetuista riskeistä:


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Merkittävimmät riskit olivat hankkeeseen liittyviä yleisiä riskejä. Apotti kertoi 2014, että kaikista riskeistä on tehty torjunta- ja varautumissuunnitelmat. (https://www.apotti.fi/riskit-pidetaan-kurissa-ennakoimalla/). Näissä ei otettu riskiksi monoliittista ratkaisua, vaan sen valmistelijat ottivat lähtökohdaksi. Seurasin alusta alkaen hankintaprosessia. Se oli muodollisesti ja hyvin tarkkaan hankintalain mukaan toteutettu. Jostain syystä EPIC nosti päätänsä kilpailijoiden joukosta jo alkuvaiheessa. Jälkeen päin on tullut selväksi, että eräs suuri kansainvälinen konsulttiyhtiö ajoi voimalla EPIC-ratkaisua. Ja niin siitä sitten tuli valittu tuote, joka on ytimeltään perustuu kriitikkojen mukaan vanhanaikaiseen koodiin.Toisaalta jo hankkeen toteutuksen alkuvaiheessa Apotista käytettiin nimitystä ekosysteemi. Tarkannettuna se oli ja on edelleen suljettu sellainen, johon voidaan hyväksyä mukaan vain ytimeen yhteensopivia ratkaisuja. Merkittäviin riskeihin kuului myös, miten järjestelmä saataisiin mahdollisimman kattavasti käyttöön ainakin Uudellamaalla, mutta laajemminkin. Tuo riski alkoi toteutua vähin erin. Nyt on päädytty siihen, että vain HUS, Helsinki ja Vantaa-Kerava käyttävät Uudellamaalla Apottia. 

Apotin ensimmäinen käyttöönotto tapahtui 10.11.2018 HUS:n Peijaksen sairaalassa. Alku oli vaikea. Syntyi vaaratilanteita hoidossa ja niistä tehtiin valvontaviranomaisille vaaratilanneilmoituksia. Vuoteen 2020 mennessä HUS:n johtajaylilääkärin mukaan tilanne on normalisoitunut. Tartuin kuitenkin kynään blogikirjoitusta laajemman jutun tekoon Osallisuusmediaan otsikolla "Apotin syvät huolet - onko niitä?"(https://www.osallisuusmedia.fi/olli-nylander-apotin-syvat-huolet-onko-niita/). Koko juttu on vieläkin osittain ajankohtainen. Tämä johtuu Apotin maineesta kentällä ja poliittisista päätöksistä vastaavilla tahoilla. Kentällä kritiikkiä ovat esittäneet ennen muuta lääkärit. Poliittisella puolella on äänestetty esimerkiksi Espoossa muun asiakas- ja potilasjärjestelmän puolesta ja luovuttu Apotista. Myös käytettävyystutkimuksissa vuosien varrella Apotti on saanut tyydyttäviä, jopa osin heikkoja arvosanoja. 

Kuva lääkäriledestä 2026

Viimeisin kriittisen kohtelun Apotti sai Helsingin yliopiston professori Minna Ruckensteinin (kuvassa) tutkimuksessa, josta ennakklotietoja julkistettiin Suomen lääkärilehdessä 9.2.2026 (Suom Lääkäril 2026;81:e47180, www.laakarilehti.fi/e47180). Tiivistän lääkärilehden artikkelin keskeisen sanoman: 

  • Tutkimuksessamme oli tärkeää suhteuttaa, mikä on se muutos, joka Apotissa hiertää enemmän kuin muissa tietojärjestelmissä. Keskeiseksi nousi juuri se, että lääkärin työssä kaikkein tärkeintä on näkyvyys potilaan tilanteeseen.
  • Stereotypia on, että kriitikot ovat vanhempia ammattilaisia, jotka eivät jaksa opetella uusia asioita. Tai sellaisia, jotka eivätkä ymmärrä teknologiasta. Tutkimuksemme rikkoi tämän asetelman täysin. Siellä oli myös nuoria, kriittisiä, tietotekniikasta innostuneita lääkäreitä.
  • Tutkimus osoittaa, että Apotin käyttö on johtanut jatkuvaan, epävarmaan ja kuluttavaan korjaustyöhön, joka on kaatunut pitkälti lääkäreiden tehtäväksi.
  • Tutkimuksen mukaan Apotin uudistukset ovat johtaneet pysyviin häiriöihin ja jatkuviin korjausyrityksiin ilman, että järjestelmästä olisi tullut selvästi parempi.
  • Lääkärien keskustelujen perusteella tunnistettiin kolme korjauksen muotoa, jotka kuvaavat, miten lääkärit pyrkivät paikkaamaan järjestelmän puutteita. Korjaavalla klikkityöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa lääkäri joutuu tekemään valtavasti klikkauksia löytääkseen potilastiedoista olennaisen tiedon, koska järjestelmä ei erottele sitä automaattisesti.
  • Työnkulun korjauksilla viitattiin tilanteisiin, joissa järjestelmän standardoidut työnkulut eivät vastaa todellisia kliinisiä tarpeita. Lääkäreiden on jatkuvasti mukautettava ja korjattava työprosessejaan, mikä vie aikaa ja energiaa. Uuden työntekijän tullessa lääkäreiden on usein itse muokattava Apotin näkymiä ja sivuja, jotta työskentely olisi mahdollista.
  • Kosmeettiset korjaukset kuvaavat tukipyyntöjä, tikettejä, jotka voivat johtaa pieniin parannuksiin, mutta eivät ratkaise järjestelmän perustavanlaatuisia ongelmia tai paranna sen toimivuutta merkittävästi. Usein vastaus tukipyyntöihin oli, että järjestelmän logiikalle ei voi tehdä mitään.
  • Professorin päätelmä: Ei ihminen osaa kääntää tarpeitaan koneen kielelle. Ei voi vain kysyä, haluaisitteko tällaista tai tällaista. Se ei ole käyttäjälähtöisyyttä. On mentävä lähelle itse työtä ja sen organisointia, suunniteltava prosessit sen pohjalta. Tutkimus tuo esiin, että joskus korjaustyö ei lopu millään. Teknologian parantaminen voi tapahtua ammattilaisten kustannuksella – ja Apotin kanssa näyttää tapahtuneen juuri näin.

 Palaan nyt vielä Osallisuusmedian juttuuni siltä osin, mitä tässä edellä ei ole tullut kunnolla esille.

  • Kohteena tässä on tuo amerikassa käytetty järjestelmä: Anu Partanen kertoo havainnollisesti aiheesta kirjassaan (Partanen 2016). Tiivistetysti Partasen argumentit ovat seuraavia. Järjestelmä on vakuutusvetoisuutensa vuoksi juridisesti hankala. Kaikkien osapuolten kannattaa maksimoida palvelut. Kansalainen maksimoi sen, että saa vakuutusturvallaan mahdollisimman laadukkaat ja kattavat palvelut. Terveydenhuoltojärjestelmä maksimoi varmuuden vuoksi sen, että palveluita tarjotaan varmuuden vuoksi riittävästi. Jos niitä ei tarjota riittävästi, on pelkona joutua vakuutusreklamaation uhriksi. Näin myös esim. lääkäreilläkin oma vakuutusturvansa.
  • Syvät huolet liittyvät sitten Apotti-järjestelmän käyttöönottoon. Onko osattu ottaa huomioon kaikki erityiset käyttötapaukset ja niiden vaatimukset uutta järjestelmää kohtaan? On kuitenkin mahdollista, että käyttötapausajattelu ei ole oikein yhteensopiva EPICin prosessimallin kanssa. 
  • Juttuni haittaotsikon alla päädyn seuraaviin pointeihin, jotka ovat edelleen relevantteja: 
    • Amerikkalaisen ja suomalaisen toimintakulttuurin ristiriidat saattavat vaikeuttaa järjestelmän käyttöönottoa, lisätä kustannuksia sekä jopa aiheuttaa vaaratilanteita asiakkaiden ja potilaiden hoidossa. Prosessimallin pitää olla suomalaista sote-järjestelmää tukeva.
    • Sitoutuminen yhteen ydinjärjestelmään ja yhteen toimittajaan (EPIC) saattaa lisätä kustannuksia ja vaikeuttaa uudistusten tekemistä suomalaisesta näkökulmasta. 
    • Keskitetty ratkaisu tulee muutenkin kalliiksi, kun kaikki tarjolla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut on sovitettava ydinjärjestelmän kehikkoon. 

Olin taannoin eräässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin myös Apottia. Käsittely oli kahtalainen. Apottilaiset kertoivat, mitä uutta ja hienoa järjestelmä tuo. Mm. tekoälyä tietysti ollaan tuomassa myös kiinteäksi osaksi järjestelmää. Mutta tulipa myös esille kritiikkiä - siis ennen tämän lääkärilehdessä julkaistua tutkimusta. Lääkärikunnan kannalta keskeinen ongelma on, että lääkärien työtehtävät poikkeavat amerikkalaisen kollegan tehtävistä. Tuo Anu Partaselta siteeraama kuvaus vakuutusjärjestelmästä on taustalla. Suomessa ei ole vastaavaa vakuutusjärjestelmää. Amerikkalainen  prosessi on EPIC:n järjestelmän juuressa. 

On myös erikoista, jos lääkärikunnan muutosehdotuksia ei kunnolla käsitellä Apotin tikettijärjeselmässä. Olen ollut mukana monessa tietojärjestelmähankkeessa. Tietojärjestelmän rakentamisen ja kehittämisen ytimessä on tikettijärjestelmä, johon tulee jatkuvasti käyttäjäpalautteiden perusteella uudistamisehdotuksia.  

Niin, onko Apotti sisään lämpiävä veljeskunta, joka reagoi kritiikkiin ja muutoksiin vain veljeskunnan omilla ehdoilla eikä avoimen vuorovaikutuksen perusteeella.  Tutkimuksesta erään lääkärin kannanotto: "Minulla ei ole energiaa tehdä tikettejä Apottiin, koska ne vain poistetaan, jos niihin ei ole aikaa vastata."

Lopuksi kannattaa vielä ottaa esille Apotin hyvät puolet. Niitä on.  Tavoitteena on ollut rakentaa järjestelmä, jonka takana on varsinainen toiminta. Sattumalta tutustuin osana erästä työtehtävääni tarkkaan Apotin kilpailutuksen materiaaliin. Se oli kattava, monipuolinen ja tietysti myös mahdottoman pitkä. Vieläkin voisin suositella sitä, vaikka tekoäly ei ollut vielä osa normaalia toimintaa. Sosiaalihuolto nivottiin väkisin osaksi Apottia, vaikka se ei toiminnoiltaan sopinut lainkaan mukaan. Ja kaikkein lopuksi kansalaisia, asiakkaita, potilaita palveleva Maisa on ehkä parasta osaa Apottia. En ole Helsingistä, joten tämä kehu perustuu tuttujen kokemuksiin. (https://www.maisa.fi/maisa/Authentication/Login?). Tässä tulee esille poliittisesti muotoutunut kummallisuus. Espoolaisena käytän vastaavasti Lunna-sovellusta, joka ei käsittääkseni "keskustele" Maisan kanssa.(https://lunna.suomisote.fi). 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti