HIMSS:n EMRAM-kypsyysmalli on kansainvälinen
arviointimenettely potilastietojärjestelmien toiminnallisesta tilanteesta ja
digitalisoinnin asteesta. (ks. oheinen kuva). Vähän Suomessa, mutta enemmän
maailmalla on hyödynnetty tätä arviointimenettelyä järjestelmien hankkimisessa
ja kehittämisessä. Arviointimenettelyn rajallisuus on otettava huomioon. Se
kohdistuu aina yhteen organisaatioon – palveluntuottajaan ja on
terveydenhuoltospesifinen arviointimalli. Olisi toivottavaa, että mallilla
olisi suomalaisittain kolme muutakin ominaisuutta: 1) sosiaalihuolto, 2)
sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhtymäkohdat (kuten lastensuojelu –
lastenpsykiatria, mielenterveys yleensä, päihdeongelmat, ikäihmisten ongelmat),
3) palvelujen integraatio (asiakaspolut ja tiedon siirtyminen polun varrella).
Aineksia on myös olemassa HIMSS:n arviointimallissa ”Continuity of Care
Maturity Model” (CCMM: https://www.himssanalytics.org/ccmm). HIMSS:ssä on myös muita malleja, joita
voitaisiin soveltaa tavalla tai toisella sosiaalihuoltoon.
HIMSS-mallin laajennus. HIMSS:n 7-luokkaista EMRAM-arviointimallia
voitaisiin konkretisoida laajennusosiin. Testaan samalla, miten tuo edellä
mainittu CCMM-malli tukee tätä luetteloa. Muunnan hiukan luettelon tekstiä sopivaksi
tähän laajempaan käyttöyhteyteen. Muutan luokituksen käsittelyjärjestyksen nyt
tässä ympäri ja aloitan 0:sta:
- 0: Terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, palvelupolkuja ja tiedon siirtoa sähköistetty, mutta toimet ovat olleet yksittäisiä ja organisaatiokohtaisia. CCMM: rajoitettu tai olematon sähköistys.
- 1: Jokin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen liittyvä toimintokokonaisuus sähköistetty paikallisesti, alueellisesti tai valtakunnallisesti. CCMM: perustason tiedon vaihto.
- 2: Asiakas- ja potilastietojärjestelmät sähköistetty ja niihin on yksittäisillä ammattihenkilöillä pääsy asiakkaan / potilaan palveluun ja hoitoon liittyen. CCMM: asiakas-/ potilaskeskeinen APTJ-datan vaihto (APTJ = asiakas- ja potilastietojärjestelmä)
- 3: Ammattihenkilöiden apuna on tietojärjestelmä tai tietojärjestelmien kokonaisuus, joka tukee työnkulkuja koko asiakas/palvelupolussa. CCMM: Normalisoitu APTJ – strukturoitu yhteen toimivuus ominaisuutena.
- 4: Ammattihenkilöiden päätöksentekoa tukevia älykkäitä ratkaisuja on ainakin joitakin käytössä eri organisaatioissa ja niiden käyttö ulottuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä asiakaspolkuihin. CCMM: hoidon koordinaatio perustuu käyttökelpoiseen dataan semanttisesti yhteen toimivassa APTJ-järjestelmässä
- 5: Lääkehallintajärjestelmä on ulotettu myös sosiaalihuoltoon sekä koko asiakaspolkuun ottamalla huomioon yksityisyyden suoja. Järjestelmän avulla estetään (tai vähennetään) turha lääkitys, lääkityskokonaisuuden sivuvaikutukset sekä lääkkeiden väärinkäyttö. CCMM: koko yhteisön (kunta, alue tms.) kattava APTJ – asiakas/potilastiedot kytketty yhteen organisaatioittain
- 6: Sähköinen, rakenteinen APTJ on otettu kattavasti alueellisesti käyttöön siten, että eri organisaatioiden tietojärjestelmäratkaisut ”keskustelevat” keskenään. CCMM: kiinteä hoidon koordinaatio eri hoitotiimien kesken.
- 7: Asiakkaan / potilaan sekä ammattihenkilöiden yhteistyön kannalta sähköiset tietojärjestelmät on integroitu älykkäästi yhteen. CCMM: tietopohjainen yhteen kytketty dynaaminen, monitoimittaja, monen organisaation kattava, yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon malli
Onnistuiko HIMSS-laajennus? CCMM:n käyttö soveltuvin
osin näyttää onnistuvan. Oma luokitteleva tekstini ja CCMM:stä otettu
malliteksti eivät ole ristiriidassa keskenään. Kuitenkin SOTE-arvioinnin
raakamalli osoittaa sen, että mallin rakentaminen vaatii selkeästi jonkin
alueellisen toimijan kehityskumppaniksi. Malli osoittaa myös sen, että olemassa
oleva lainsäädäntö ei kaikilta osin tue tällaisten integroitujen ratkaisujen
tekoa. Tietoa ei ole kaikilta osin mahdollista siirtää eri ammattihenkilöiden
kesken. Raja terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä tältä osin on tiukka
ja suojaa kansalaisen yksityisyyttä. Malli kokonaisuudessaan perustuu
positiiviseen ajatukseen digitalisaation hyödyistä soten toimikentällä.
Kirjoitin pari viikkoa sitten kaksiosaisen jutun käytettävyydestä. Pitäisikin
itse asiassa linkittää yhteen käytettävyysvaatimukset ja nämä
HIMSS-vaatimukset. Jos käytettävyys ”tökkii”, niin sähköisen palvelun edutkin
heikkenevät. Edelleen tuohon käytettävyysteemaan liittyvät meidän kansalaisten
ja myös ammattihenkilöiden toisistaan poikkeavat digivalmiudet. Ja vielä viimeisenä asiana on
toimintakulttuurin vaikutus. Palveluiden sähköistäminen ei vain helpota
asiakkaiden /potilaiden ja ammattihenkilöiden toimia. Sähköistäminen myös
muuttaa toimintatapoja.
Mallin hyödyntäminen. Lopuksi kannattaa vielä pohtia
tätä arviointiasetelmaa tietojärjestelmätoimittajien näkökulmasta. Toimittajat
eivät toimi umpiossa, vaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa tai
potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Kävimme tutustumassa syksyllä 2019 Pietarilaisen
sairaalan toimintaan. Sairaalan potilastietojärjestelmä oli arvioitu
HIMSS-tasolle 6. Sairaalan tietohallintoylilääkäri kertoi innostuneesti, miten
tämä taso oli saavutettu. Yhteistyössä IT-järjestelmätoimittajan kanssa
edettiin vähitellen HIMSS-portaita ylös kohden tasoa 6 ja reitti on meneillään
myös tasolle 7. Kansainvälinen arviointi kytkettiin mukaan kehittämiseen porras
portaalta eli alkuarvion jälkeen arvioitiin, mitä pitää tehdä seuraavalle
portaalle astumiseksi. Asetettiin tavoitteet ja aikataulut yhdessä
IT-toimittajan kanssa ja ryhdyttiin toimiin. Näin edettiin porras portaalta ylöspäin.
Mielestäni tämä on soveltamisen arvoinen kehittämistapa. Vastaavanlainen
kehittämispolku voisi olla käytettävyyden parantaminen. Nythän käytettävyyttä
parannetaan ”satunnaisesti” saatavien palautteiden pohjalta. Tässä voitaisiin
myös käyttää systemaattista arviointia. Välineitäkin on olemassa.
Lyhyt analyysini osoittaa, että tämä laajennettu HIMSS-malli
on rakennettavissa ja sen hyödyntäminen suomalaisen soten tietojärjestelmien kehittämisessä
olisi tuiki tarpeellinen ryhdistävä menettelytapa. Kehitystyö olisi
systemaattista ja viime kädessä asiakas/potilaslähtöistä.
Päivitys 20.5.2020: Heidi Anttila kommentoi FB:n puolella:
Hieno
juttu ja todellisuus on että olemme tietorakenteiden kehityksessä vielä
lapsenkengissä. Mutta ensimmäiset sote-yhteiset tietorakenteet
julkaistiin alkuvuodesta: toimintakykymerkintä ja -arvio. Aidosti
rakenteista tietoa aletaan saamaan vasta kun ensin Kela toteuttaa nämä
ja sitten sote-tietojärjestelmät. Hienoa
on myös katkeamaton lääkehoitoketju, joka on kehitetty
yliopistosairaaloiden yhteistyönä Hyteairo-ohjelmassa. https://stm.fi/hyteairoRaportti tulossa
pian.
Toimintakykytiedon hyödyntämisen vaatimusmäärittelyt on julkaistu tietojärjestelmätoimittajien ja sosiaali- sekä terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön. Määrittelyt yhteisille palveluille. Kelan Kantapalvelut tuottaa toiminnallisten vaatimusmäärittelyjen pohjalta tekniset määrittelyt ja perustaa testaus- ja tuotantoympäristön. THL kouluttaa kouluttajia ja laatii kirjaamisohjeita.
Mittareiden ja käsitteiden käyttöä tukeva erillinen metatietopalvelu täydentää toimintakykytiedon tietosisältöä. THL on toteuttanut Toimiametan eli toimintakykymittareiden metatietopalvelun.
Linkki Toimiametaan ja käyttöohjeisiin- Merkintä
toimintakyvystä kuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmissä
käytettävän toimintakykymerkinnän rakenteen. Tietosisältöä käytetään,
kun kirjataan havaintoja potilaan tai asiakkaan toimintakyvystä.
Toimintakyvyn havainnoinnissa voidaan hyödyntää toimintakykymittareita. Tietosisältö on julkaistu koodistopalvelimella.
THL/Tietosisältö - Merkintä toimintakyvystä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti