Vertailua kannattaa tehdä ja ottaa oppia. On aika tehdä vertailu kahden peräkkäisen sote-tuotantokauden välillä. Kirjoitin kirjan edellisesta ja aikaisemmista tuotantokausista. Kirjan kirjoittaminen päättyi Sipilän hallituksen kompromissiin (lehmänkauppaan). Kirjan nimi on "Sote-uudistus - pirullinen ongelma: ajopuu vai projekti" (BoD, 2016). Tein kirjassani edellisen tuotantokauden mahalaskun myötä 15-kohdan ohjelman siitä, mitä on opittavaa jatkon kannalta. Tässä nuo 15 kohtaa - siis ohjeeksi uudelle tuotantokaudelle eli Sipilän hallituksen työlle (Viite 1: ss.102-103):- uudistuksen keskiöön kansalainen
- perustuslainmukaisuus selvitettävä ajoissa
- projekti rakennettava heti alussa parlamentaariselta pohjalta
- projektin tavoite kaikille kirkkaana tiedossa
- projektin aikataulu ja resurssit oltava "pläkkiselvät"
- tutkijoiden, asiantuntijoiden, virkamiesten ja poliitiikkojen välinen työnjako selkeä
- kunnan rooli kirkastettava heti alussa
- monikanavainen rahoitus uusittava
- neljän vuoden työ inventoitava heti alussa
- yksityisen sektorin roolista saatava yhteisymmärrys
- osaoptimointiratkaisujen kimppuun tartuttava heti
- hallitusohjelmaan täsmällinen tavoite ja etenemistie
- tutkijoiden ja asiantuntijoiden rooli ja tehtävät nopeasti sovittava
- valmistelun oltava avointa ja jatkuvaa.
- uudistuksen keskiössä maakunta, valinnanvapaus ja siihen liittyvä kilpailullinen ajattelu - ei kansalainen; paitsi henkilökohtainen budjetti ja asiakasseteli
- perustuslainmukaisuutta ei selvitetty ajoissa
- projektia ei rakennettu parlamentaariselta pohjalta
- projektin tavoitteet hajosivat: maakuntamalliin sidottiin niin sanottuja non-sotealueita ja sekoitettiin näin soteen liittyviä pääasioita - yksi katastrofin syy
- Projektin aikataulua leimasi jatkuva kiire ja aikataulun siirto - yksi katastrofin syy
- Tutkijoiden, asiantuntijoiden, virkamiesten ja poliitikkojen rooli menivät jatkuvasti sekaisin - synergistä etua valmistelussa ei koskaan saavutettu
- Kunnan rooli hävisi jo alkuvaiheessa maakuntamallin alle - jatkuva kuntien ja myös kuntayhtymien edustajien kritiikki - poliittisten puolueiden sisälläkin ajautui ristiriitaan (vrt. pormestari Vapaavuoren oma vastakkaistaistelu)
- Monikanavaista rahoitusta ei uudistettu - työterveydenhuollon asema jäi ratkaisematta - seurauksena perusterveydenhuollon palvelujen eriarvoisuus jatkui
- neljän vuoden työtä ei inventoitu - itse asiassa avattiin uusia entistä vaikeammin ratkaistavia kysymyksiä - kuten keskitetty rahoitusohjaus, maakuntamalli ja valinnanvapaus - johti monenlaisiin perustuslaillisiin ongelmiin
- yksityisen sektorin roolista syntyi lopulta suuri epäselvyys ja ristiriidat monien osapuolten kesken - kuten kannustekeskustelu tai hoidon laatukeskustelu - ratkaisu jäi tuotantokauden loppuun saakka epäselväksi
- osaoptimointiin ei otettu mitään kantaa - itse asiassa koko massiivinen monialainen uudistusehdotus johti hallitsemattomaan kokonaisratkaisuun ja antoi mahdollisuuksia moniin osaoptimointeihin ennen uudistusta - nämä ovat edelleen yhä voimakkaammin esillä mm. alueellisten osaratkaisujen linnoittamisina (vaikkapa pörriäissopimukset, kuten Meri-Lappi)
- hallitusohjelman tavoitteet pyrittiin muodollisesti toteuttamaan mutta lehmänkauppa johti samanaikaiseen maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden yritykseen.
- tutkijoiden ja asiantuntijoiden rooli jäi koko matkan aikana epäselväksi - aihetta on puitu vielä uudistuksen romahduksenkin jälkeen sotkuisesti syypäitä hakien
- valmistelu ei ole ollut avointa; se on ollut poukkoilevaa ja erilaisten lobbarien sanelemaan monelta osin.
Kriittiset vaiheet
- yhtiöittämispakko - siitä luovuttiin
- julkiset tehtävät mahdollista hoitaa vain julkisten organisaatioiden toimesta - sotekeskusten roolien kaventaminen
- valinnanvapaus: kannusteet, yksityisten palvelujentuottajien liiketoimintamahdollisuudet, palvelujen integraatio - kaikki jäi lopulta auki ja aika loppui
- asiakasseteli - yritettiin laajentaa erikoissairaanhoitoon -- ei toteutettu
- uudistuksen toimeenpanon jatkuva siirto - aika loppui
- eduskuntakäsittelyt - jatkuvat riidat ja jatkuvat perustuslainvastaisuuksien käsittelyt
- Liian iso pala haukattiin - seurauksena on, että kaikki puolueet ovat irtaantuneet tuotantokauden aikaansaannoksista - myös hallituspuolueet
- Lehmänkauppa oli mahdoton yhtälö - siitä luovuttiin heti hallituksen nurin menon seurauksena
- Perustuslailliset ongelmat seurasivat hanketta - no lain "henkeä" ei ole testattu ennen näin laajaa uudistusta vasten
- Valinnanvapaus - sidottiin liian voimakkaasti yksityisiin palveluihin (rahan himo ylitti kaikki muut tavoitteet, näkyi heti myös pörriäisten vaatimuksissa olemassa olevan lainsäädännön kumoamisvaatimuksissa)
- Rahoituksen riittävyyden ristiriidat - viime kädessä uhkana hallitsematon palvelujen alasajo tai asiakasmaksujen korottaminen.
- Kannattaisi ensinnäkin käydä läpi tämä 15-kohdan lista eli miten hanskattaisiin tavoitteenasettelu, resurssointi ja aikataulutus, jotta jo kahdesti peräkkäin toteutumatta jääneet ohjeet eivät muuttuisi toteutuneiksi riskeiksi.
- "Leveämmät hartiat" tarvitaan. Tässä on jonkinlainen yhteisymmärrys kahdelta perättäiseltä tuotantokaudelta. Leveämmillä hartijoilla sitten tarkoitetaan jo monia asioita: 5-18 maakuntaa tai sotekuntaa tai kuntayhtymää jne. Joidenkin mielestä pitää erottaa palvelujen järjestäjä ja tuottaja, joidenkin mielestä se on turha uusi hallintotaso.(3)
- Soteuudistusta ei kannata enää sotkea muihin sinänsä tärkeisiin ei-sote-uudistuksiin - eikä yleensäkään tehdä kattavaa, yhdellä kertaa-uudistusta - paloitteleminen lienee nyt melkoisen yleinen näkemys.
- Keskeiset palveluiden ongelmat pitää ottaa agendalle: perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus, vanhuspalvelujen saatavuus ja laatu, lastensuojelun kysymykset, moniongelmaisten paljon palveluita käyttävät, yleensä palvelujen integraatio sekä tietysti hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen
- Sote-uudistus on myös mitä suurimmassa määrin SO eli sosiaalihuoltoa
- Tietojärjestelmät uudistettava kansalaisten, ammattihenkilöiden ja tietojohtamisen näkökulmasta.
Kirjoittamani pohdinnat ovat hyvin pitkälle yksiyhteen HS:n 10.4.2019 käsiinsä saamaan asiantuntijoiden arviointiraporttiin. Keskeistä sanomaa on pitkästi kerrottu HS:ssa. Lyhensin oheiseen päivitykseen keskeiset asiat. (ks. alla päivitys 10.4.2019)
Päivitys 26.3.2019: Mikko Nenonen kommentoi FB:n puolella seuraavasti:
Näin maaseudulta katsellen homma taisi kaatua siihen, että jokaisella oli pöydän alla niin paljon "hidden agendaa", että liikkumavara ja kyky joustaa loppui. Samalla unohtui pari perusasiaa: 1) mallissa ei ollut mitään elementtejä, jotka johtaisivat resurssien parempaan kohditumiseen sinne, missä sillä saataisiin eniten terveys- ja hyvinvointihyötyä ja 2) mallista puuttui elementit, jotka voisivat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin, koska osaoptimointiin pikemminkin kannustettiin, kuin siitä pyrittiin eroon. Tässä ajassa vuodesta 1998 olisi ehtinyt istua jo puolenkymmentä komiteaakin. Olli Nylander muistaa, kuinka Stakesissa alkoi 1990-luvun lopulla ravata mitä erilaisempia selvitys- ja viisaitamiehiä, jotka sai samat tiedot ja teki niistä aina uuden raportin ja sitten nimettiin taas uusi selvittäjä. Siinäpä se aika on hyvin kulunut. Vähän tuota selvittäjien virtaa silloin jo ihmeteltiin. Oli kuin suoraan brittidokumentista "Kyllä herra ministeri".
Päivitys 25.3.2019: Timo Aronkytö kommentoi LInkedinin puolella seuraavasti:
Tsekkasin Ollin reunaehdot. Arvio on että ainostaan soten valtiollistaminen täyttää kriteerit.
 |
| HS-kuva liittyy oheiseen artikkeliin 10.4.2019 |
Merkittävä syy soten aikatauluongelmiin oli raportin mukaan keskustan ja kokoomuksen vuonna 2015 tekemä sopimus, jossa keskusta sai maakunnat ja kokoomus valinnanvapauden....”Niin lainvalmistelun johdosta vastanneiden kuin valmistelijoiden päällimmäinen kokemus poliittisesta ohjauksesta sisältää useita kriittisiä havaintoja”, raportissa todetaan.”Yllättävänä on pidetty sitä, että poliittisen johdon kokonaiskuva uudistuksesta on osoittautunut epäselväksi, jolloin kannanotot perusasioista ovat huojuneet, velloneet ja tuntuneet joskus kaoottisilta.” Avainhenkilöiden suurin huoli on liittynyt tiukkoihin ja alati muuttuneisiin aikatauluihin. Raportin mukaan ”tämän on nähty vaikuttaneen keskeisellä tavalla kielteisesti työn laatuun”.... Esimerkiksi ulkopuolista asiantuntemusta ei ollut juurikaan mahdollista hyödyntää, koska kiire oli niin kova. Uudistuksen valmistelijoiden mielestä vaikeuksia toi etenkin kokoomuksen ja keskustan vuonna 2015 tekemä sopimus maakunnista ja valinnanvapaudesta. Kokoomuksen ja keskustan sopimukseen, jota oppositio on pitkin vaalikautta haukkunut ”lehmänkaupaksi”, palataan useammassakin kohdassa...Yhdeksi ongelmaksi haastatellut asiantuntijat nimesivät jatkuvat muutokset uudistuksen sisältöön ja aikatauluihin. Raporttiin haastateltujen virkamiesten mielestä parlamentaarinen valmistelu tai laajapohjainen komiteavalmistelu olisivat sopivia näin isolle uudistukselle.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006065035.html
Päivitys 12.4.2019: HS: Valtiovarainministeriö pimitti eduskunnalta soteen liittyvän 210 miljoonan euron ongelman. Oikeustieteilijät arvostelevat ankarasti valtiovarainministeriön virkamiesten toimintaa. HS:n haastattelemien eduskunnan virkamiesten mukaan ministeriö pimitti maakunta- ja sote-uudistuksen ratkaisevilla hetkillä eduskunnalta olennaisia tietoja. Kertomatta jääneet tiedot olisivat voineet johtaa lainmuutoksiin, jotka olisivat estäneet uudistuksen toteutumisen aikataulussa.
Päivitys 14.4.2019: Syteen vai soteen asiantuntijoiden avulla
MARINA ERHOLA & JAAKKO HERRALA & HEIKKI HIILAMO
"Ennen uutta soten valmistelukierrosta on välttämätöntä analysoida, miksi sote-uudistus kaatui tällä kertaa. Muutoin on vaara, että samat virheet toistetaan jälleen kerran. Mitään muutosta ei voi tehdä ilman hyvää tietopohjaa ja analyysejä. Siten tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen tulee olla aina uudistuksessa keskiössä. Viimeisten viidentoista soteuudistusvuoden aikana tietoa on tuotettu enemmän kuin koskaan valtioneuvoston, THL:n, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä konsulttiyritysten toimesta. Näiden hyvien analyysien kautta tiedämme varmasti kansallisen tilannekuvan ja sen, millaisia tavoitteita valtakunnallisesti on asetettava sote-uudistukselle. Tämän analyyttisen tiedon hyödyntäminen jäi suurelta osin käyttämättä, koska asiantuntijat eivät käyneet yhdessä selvityksiä läpi ja miettineet, miten ne otetaan kokonais-valmistelussa huomioon. Tämä epäkohta on korjattava jatkossa."http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137948/YP1902_Erholaym.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Viitteet
(1) Olli Nylander: Soteuudistus - pirullinen ongelma: ajopuu vai projekti, BoD-Books, Norderstadt 2016
(2) Blogikirjoitukseni 10.3.2019: "Rakenneriippumaton siltaus" soten jatkon väline
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/03/tulos-tai-ulos-ei-vaan.html
(3) Heikki Pärnänen: Seuraava tuotantokausi, pääkirjoitus, Lääkärilehti 22.3.2019: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/seuraava-tuotantokausi/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti