Syrjäytyminen kiellettyjen sanojen listalle?, päivitys 13.5.2017

Syrjäytyminen kielletty sana! Minulla oli vapaus valita taas erinomainen seminaari työttömyysaiheesta. "Työttömyys ja yhteiskunta" - seminaarin väki oikealta vasemmalle oli sitä mieltä, että "syrjäytyminen" - termi pitää hylätä, syrjäyttää. (ks. oheinen kuva).  Lennokkuutta panelisteilla riitti myös siihen, että osan mielestä myös termi "työtön" pitää siirtää kiellettyjen sanojen joukkoon. Ollille tuli ontto olo näistä termeistä. Juuri sain julkaistua kirjani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE", jossa luvun 7.8. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhtenä alalukuna on 7.8.2. Syrjäytyminen ja osallisuus. En nyt kuitenkaan vedä kirjaa pois markkinoilta. Pohdin ennen vappua julkaistussa kirjassani asiaa näin (suora sitaatti, viite 1):

SYRJÄYTYMINEN on työttömyyden äärimmäinen ilmiö. Syrjäytymisen äärimmäinen muoto on ajautuminen yhteiskunnan turvamekanismin ulkopuolelle. EVAn tuoreessa tutkimuksessa todistetaan, että ”79000 parhaassa työiässä olevaa miestä ei tee tai aina edes hae töitä”. [i]  ”Miesten työllisyysongelmien keskeisin selittäjä on kiihtyvä rakennemuutos. Etenkin teollisuustyö­paikkojen määrä on vähentynyt, kun toimialara­kenne on muuttunut. Työttömäksi on siirtynyt paljon suorittavaa työtä tekeviä miehiä, joilla ei ole juuri peruskoulun jälkeistä koulutusta – ainakaan sellaista, joka pitäisi heidät työmarkkinoilla.” Syrjäytyminen ja työttömyys aiheuttavat myös ongelmia perheissä, jotka voivat puolestaan ilmetä viimekädessä lastensuojelutapauksina. [ii] Ongelmat eivät ratkea pelkästään yksilötasolla, vaan tarvitaan yhteisötason toimia. OSALLISUUS on syrjäytymisen vastinpari. Raivio & Karjalainen (2013) mukaan osallisuus tarkoittaa, että

1) ihmisellä on käytössään riittävät aineelliset resurssit (HAVING: toimeentulotuki, hyvinvointi turvallisuus),

2) hän on omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa toimijana (ACTING: valtaisuus, toimijuus vs. vieraantuminen, objektius) ja

3) hänellä on sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita (BELONGING: yhteisyys, jäsenyys vs. vetäytyminen, osattomuus). Nämä osallisuuden ulottuvuudet asettuvat lähelle sosiologi Erik Allardtin (1976) jäsennystä hyvinvoinnin ulottuvuuksista.

---

[i] Jussi Pyykkönen, Pekka Myrskylä, Ilkka Haavisto, Heikki Hiilamo, Ulla Nord: Kadonneet työmiehet: Suomessa 79000 miestä ei tee tai edes hae töitä – mitä heille tapahtuu? EVA-analyysi 54. 16.2.2017: http://bit.ly/2pasBrc

[ii] Lastensuojeluun liittyvien huostaaottojen ja muiden interventioiden taustalta löytyvät syrjäytymiseen ja työttömyyteen liittyvät perheen ongelmat. Vuonna 2013 pohdin lastensuojelun kasvavaa ongelmaa ja sen kytköksiä muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin (kuten syrjäytyminen, työttömyys). http://bit.ly/2okBQRJ. Alla on taulukko kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä v. 1991 – 2015. (Jatkuva kasvu näyttää taittuvan v. 2015). http://bit.ly/2oSeXbs

Taloustieteilijät (kuten panelisti Juhana Vartiainen) ovat sitä mieltä, että heille riittää käsitteeksi "rationaalinen ihminen". Muut perustelivat syrjäytymisen syrjäyttämistä negatiivisella leimaamisella. Ehkä löytämäni käsite osallisuus, osallinen on se "oikea" käsite. Samoin työttömäksi julistamisen sijasta voitaisiin puhua erilaisista toimeentulon muodoista ja osallisuuksista. On aika monimutkaista. Jotkut haluavat puhua myös vajeesta, osallisuusvajeesta jne. Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa puhutaan sosiaalisesta eristyneisyydestä. Onko se nyt sitten kielletyn syrjäytymistermin synonyymi. Lancetin tutkimus osoittaa, että sosiaalinen eristäytyneisyys johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Kun osallisuuden vajeet ja toimeentulon ongelmat kroonistuvat, kasvavat samalla erilaisten sosiaalisten ongelmien ja sairauksien riskit. (2)

Työttömyys. Seminaarissa pohdittiin, mitä pitäisi tehdä ongelmalle - erityisesti osittain kielletyksi julistetulle työttömyysongelmalle. (3) Vartiainen julisti, että kapitalistisessa yhteiskunnassa on pakko hyväksyä tietty työttömyystaso. Jos työllisyys on 100%, siitä seuraa työvoimapulaa ja työntekijöille syntyy kannusteita vaatia parempaa palkkaa. Palkan korotuksista seuraa ennen pitkää ongelmia taloudelle ja näin myös vähenee tarve palkata uusia työntekijöitä sekä lisääntyy tarve heittää ulos väkeä. Kun työttömyyttä on sopivasti, se toimii uhkana ja pelotteena työssä oleville ja pitää palkat kurissa. Uuskokoomuslainen Vartiainen kehoitti kaikkia lukemaan Marxia - hän sen on parhaiten kuvannut. Tämä on sitä rationaalista taloustiedettä ja siitä seuraavaa politiikkaa. Erilaisten talousteorioiden siivittämänä päädytään myös hieman toisistaan poikkeaviin lääkkeisiin linjalla elvyttäminen, leikkaaminen.

Työvoimapoliittiset toimetkin poikkeavat toisistaan riippuen siitä, miten ylipäätänsä nähdään työnteko. Ääripäässä on näkemys, että työttömän on aina tavalla tai toisella ansaittava yhteiskunnan apu. Tai toisin päin yhteiskunnan on piiskattava työtön töihin keksimällä erilaisia piiskoja - vaikkapa edellyttämällä aktiivisia työnhakuja tietty määrä tiettynä aikana. Toisessa ääripäässä ovat erilaiset versiot kansalaispalkasta, jolloin ihminen voi olla täysin kansalaispalkan varassa, osittain tai tilapäisesti. Lempeitä työvoimapoliittisia toimia ovat erilaiset koulutukset, kuntoutukset, työpajat jne, joita voitaisiin kutsua aktiivisen työvoimapolitiikan keinoiksi. Seminaareissa saamieni tietojen perusteella ei ole jäännöksettömästi osoitettuja tutkimuksia aktiivisten työvoimapoliittisten keinojen vaikutuksesta. Joku on jopa kääntänyt nämä keinot myös pelotteiksi. Ne aktivoivat ihmistä työnhakuun, jotta noita aktiivisiin pelotteisiin ei tarvitsisi alentua. Viisasten kivi on  hakusessa, mutta sen hakeminen ja toteuttaminen edellyttää riittäviä voimavaroja.

Syrjäyttäminen. Työvoimahallinnon ja työvoimapoliittisten keinojen syrjäyttäminen on mitä ilmeisin vaara. Kukaan panelisteista ei kieltänyt tätä riskiä tulevassa maakunta-sotehallinnossa. Voitaisiinko tässä asiassa käyttää kuitenkin sanaa syrjäyttäminen. TEM:n Pekka Tiainen luetteli madonlukuja työvoimapoliittisten resurssien alasajosta viimeisinä vuosikymmeninä. Kun maakuntahallinnossa ei enää ole korvamerkittyjä työvoimarahoja, uhat resurssien alasajosta sen kun kasvavat. Toisin sanoin syrjäyttääkö terveydenhuollon resurssitarpeet mennen tullen työvoimahallinnon. Olen nähnyt vuosikymmenten aikana, miten helppoa on preferoida erikoissairaanhoitoa - erityisesti somaattista. Ja miten helppoa on unohtaa mielenterveyden, päihdehuollon, sosiaalihuollon ja jopa perusteydenhuollon tarpeet. Niin päätelmäni on, että kokonaan termiä syrjäytyminen ei pidä hukata. Ehkä voitaisiin sitä korjata termiksi syrjäyttäminen. Jotta työvoimahallinnosta vastaavat voivat kamppailla syrjäyttämistä vastaan, on heidän esitettävä ja vaadittava valtion ja maakuntien välisiin sopimuksiin työvoimahallinnon mittarit/indikaattorit. Mittaritavoitteisiin pitää sitoa tarvittavat resurssit ja menetelmät. Tietysti muuhunkin maakuntahallinnolle siirtyvään toimintaan tarvitaan vaikutettavissa olevat mittarit.

Päivitys 13.5.2017: Sosiaaliturva uudistettava, on Heikki Pursiaisen lääke. (Ajatuspaja Libera)
"Hallitus ei päätä millainen palkka työntekijällä työllistyessään on. Verojen alentaminen niin tuntuvasti, että työ kannattaisi merkittävästi paremmin on Suomessa mahdotonta. Siksi hallituksen on vaikea vaikuttaa työllistymisen hyötyihin. Hallitus voi sen sijaan vaikuttaa suoraan työttömän hyvinvointitasoon. Yksinkertaisin temppu on huonontaa työttömyysturvaa. Niin on tehtykin, ja uusiin ehdotuksiin sisältyy myös heikennyksiä. Työttömyysturvan tasolla on tutkitusti merkittäviä työllisyysvaikutuksia, vaikka kannustindenialistit muuta väittävät....Suomalaisen hyvinvointipolitiikan kiero logiikka estää leikkaamasta työttömyysturvaa. Se pakottaa hallituksen kiusaamaan työttömiä kaikkien kannalta järjettömällä tavalla. Järkevintä olisi uudistaa sosiaaliturva perusteellisesti ja vapauttaa työmarkkinat. Täytyy olla aikamoinen ihmisvihaaja, että pitää nykyistä järjestelmää parempana vaihtoehtona." http://www.libera.fi/blogi/onko-tyottomien-kiusaaminen-hallituksen-tavoite-jep/
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/taloustieteilija-hallitus-kiusaa-tyottomia-tarkoituksella/XCTh7cRW

Viitteet

(1) Olli Nylander: Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, Norderstadt 2017; s. 163 -171
(2) Sosiaalinen erityneisyys: Tiivistetysti erään STT:n uutisena 10.5.2017 asia esitetään näin:

Kotimaa STT 8:32 0

Sosiaalinen eristyneisyys lähes kaksinkertaistaa ennenaikaisen kuoleman riskin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL on ollut mukana lähes puolen miljoonan ihmisen terveyttä seuranneessa epidemiologisessa tutkimuksessa, joka on julkaistu Lancet Public health -tiedelehdessä.

Myös yksinäisyyden tunne oli yhteydessä kuolemanriskiin, mutta ei yhtä voimakkaasti kuin eristyneisyys. Kohonnutta kuolemanriskiä selittivät muun muassa tupakointi, alkoholin kulutus ja masennusoireet.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3505218/Sosiaalinen+eristyneisyys+lisaa+ennenaikaisen+kuoleman+riskia
THL:n peruslähde uutisena on tässä linkissä: https://www.thl.fi/fi/-/sosiaalinen-eristyneisyys-on-terveydelle-yksinaisyyden-tunnetta-vaarallisempaa
(3) Työttömyys ja yhteiskuntapolitiikka - seminaari 9.5.2017, Vapaus valita toisin - yhteisön järjestämä tapahtumasarja. Tämä oli sarjan kolmas seminaari.  http://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?88711
Olen kirjoittanut aikaisemmista sarjan seminaareista blogijutut:
- Työttömyys ja syrjäytyminen - kalliita sairauksia;  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/04/tyottomyys-ja-syrjaytyminen-kalliita.html
- Aktiivinen työvoimapolitiikka ja soteuudistus nivoutuvat yhteen;  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/02/aktiivinen-tyovoimapolitiikka-ja.html