Sote-uudistus riskien keskellä, päivitys 1.12.2015

Sote-uudistus on riskialtis hanke. Siksi uudistusta ei ole saatu aikaan vuosikymmeniin. Toisaalta en ole nähnyt vakavia analyysejä soten riskeistä ja niiden minimoinnista tai poistamisesta. Itse asiassa jatkuvasti on tuotu mukaan uusia riskejä ja näin vaikeutettu muutosten aikaansaantia. Jatkan edellisessä blogikirjoituksessani aloittamaani riskianalyysiä.  Riskit on tunnistettava ja arvioitava. Seuraavassa vaiheessa on suunniteltava riskien hallitsemisen  keinot. Kolmannessa vaiheessa on varauduttava pahimpaan eli vahinkoon ja miten siitä toivutaan. Ja lopuksi on arvioitava ja seurattava, miten tässä kävi näin  ja miksi sekä otettava oppia. (1) Seuraten edellisen kirjoitukseni juonta soteuudistuksessa on nähtävissä kaksi näkökulmaa riskeihin:

1. Tehdään soteuudistuksessa mitä vain, niin esiin nousee kolmentyyppisiä riskejä: a. asiaan liittyvät riskit - tässä tapauksessa kansalaisten/asiakkaiden/potilaiden riskit, b. organisaatioon liittyvät riskit - organisointi, johtaminen, valvonta, rahoitus ja kannusteet tuovat riskejä mukanaan, c. henkilöstöön liittyvät riskit - riittävyys, osaaminen, asiakas/potilasturvallisuuden riskit. 
2. Soteuudistus on projekti, johon liittyvät perinteiset projektin riskit: a. aikatauluriskit, b. resurssiriskit, c. lopputulosriskit.

Kansalaista/asiakasta/potilasta koskevat riskit. Kansalaisen kannalta sote-palvelut tulee saada viipymättä tarpeen mukaan. Kaikilla meillä pitää olla yhtäläiset oikeudet palveluiden saantiin. (yhdenvertaisuusperiaate). Meillä voi olla erilaisia ongelmia samaan aikaan. Ne on hanskattava. Siksi sosiaali- ja terveys on toimittava yhteen - soteintegraatio. Meidän on saatava palvelut jatkumona eli palvelujen tarjoajien on toimittava saumattomasti yhteen. Ja vielä lopuksi meidän on voitava valita ainakin jossain mitassa palvelujen tuottajia. (2) Suurin riski tässä on, että kansalaisnäkökulma jätetään toissijaiseksi.

Organisaatioriskit. Näiden riskien käsittely on ollut etulinjassa jatkuvasti. Kyseessä ovat vallankäyttöön liittyvät riskit, mutta pitäisi olla ensisijassa kyse sote-toiminnan järkevään organisointiin liittyvistä riskeistä. Itsehallintoalueiden osalta riskejä on jo näkyvissä viljalti. (alueiden vaihteluväli 5-19). Karttatyö valjastetaan aluepolitikoinnille tai olemassa olevien organisaatioiden puolustamiselle. Karttatyö voidaan valjastaa aidosti sote-asioiden pohdinnalle. Tällöin tulee esille kansalaisten kannalta "palvelumaantiede" tai nykyisen palvelurakenteen ja toivottavan palvelurakenteen yhdistäminen. (3) Rahoitusratkaisu jakaa myös eri intressipiirejä. (4). Organisaatioriskejä tuottaa myös yksityiset, julkiset ja puolijulkiset organisaatiomallit. Siis lähdetäänkö ja miten sotemarkkinoille vai taataanko julkisia tuotantomonopoleja. (5)

Henkilöstöriskit. Tällä hetkellä taitaa merkittävin henkilöstöriski liittyä sote-resurssien leikkausesityksiin. Jos resursseista karsitaan miljardeja pois, on väistämättä kyse henkilömäärien vähentämisestä. Toinen riski piilee henkilöstön osaamisessa ja siinä, miten vähenevän henkiilöstön avulla voidaan vastata jatkuvasti lisääntyviin palvelutarpeisiin (ikääntyminen, uudet hoitomahdollisuudet). Ääripäässä on asiakas/potilasturvallisuusriskit, kun henkilöstön määrä niukkenee ja hoitotarpeet kasvavat. Tulevaisuudessakin tarvitsemme hoitoon ja hoivaan henkilötyöpanoksia - robotit eivät korvaa tätä tarvetta. (6).

Sote-uudistusprojekti. Aikataulu muodostaa jälleen keskeisen riskin. Kun mukaan tuodaan uusia elementtejä eli aluehallinnon kokonaisuudistus ja rahoituksen kokonaisuudistus, on seurauksena useanlaisia riskejä alkaen poliittisista riskeistä, jatkuen lainsäädäntöön liittyviin riskeihin ja päättyen organisatioiden kokonaisuudistukseen liittyviin  riskeihin.  Uudistukseen liittyvät resurssiriskit koskevat projektia monin tavoin: 1) valtionhallinnon valmisteluun liittyvät riskit mukaan lukien työnjako poliittisten voimien, virkamiesten ja muiden ammattilaisten välillä (kuten THL:n rooli), 2) valtionhallinnon ja kuntahallinnon väliseen yhteistyöhön liittyvät riskit, 3) palvelujen tuottajien riskit hoitaa palvelut ja samalla muuttaa organisaatioita ja toimintatapoja. Lopputulosriskit ovat ilmeisiä eli saadaanko aikaan kansalaisten yhdenvertaisuutta palveleva uusi sote-järjestelmä, joka on nykyistä toimivampi kokonaisuudessaan. Vai menetetäänkö nykyisenkin järjestelmän hyvät puolet?

Riskianalyysi nyt tarpeen. Ehdotukseni on, että sote-projektipäällikkö Tuomas Pöysti esikuntineen tekee riskianalyysin koko soteuudistuksesta nyt heti mitä pikimmiten. Analyysissä voitaisiin käyttää hyväksi edellisestä kierroksesta kertynyttä materiaalia sekä aiheeseen liittyviä tutkimuksia ja tietovarantoja (kuten Aalto-yliopiston tutkimukset ja THL:n tutkimukset ja tietovarannot). Kun tehdään alkuvaiheessa riskikartoitus ja luodaan menettelyt riskien minimoinniksi, voidaan koko hanketta seurata tämän menettelyn avulla ja oppia matkalla. Kriittinen aineistojen tarkastelu on kuitenkin tarpeen, koska uudistuksen aikaisemmat vaiheet sisältävät paljon ennakkokäsityksiä ja niihin perustuvia tulkintoja myös tutkimus- ja tilastoaineistoista. (7)

Asiakasanalyysi tarpeet. Uudistuksen vaiheet ovat voimakkaasti painottuneet organisaatiouudistukseen ja rahoitusuudistukseen. Nyt olisi myös kiireesti tehtävä asiakasanalyysi kokoamalla olemassa oleva tieto ja tekemällä tarvittaessa lisäselvityksiä. Tein aiheesta blogikirjoituksen taannoin. (8). 

Päivitys: Ylen uutinen 20.10.2015: "Soten rahoituksesta tehty perusratkaisu – vastuu valtiolle.
Ylen tietojen mukaan hallituksen lupaama perusratkaisu soten rahoituksesta on tehty. Tulevat itsehallintoalueet saavat rahansa valtiolta. Jo hallitusohjelmassa päätettiin, että vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy pois kunnilta uusille itsehallintoalueille. Tämä rahoituspäätös on vasta alku. Selvitystyötä tarvitaan vielä paljon."http://yle.fi/uutiset/soten_rahoituksesta_tehty_perusratkaisu__vastuu_valtiolle/8393517 

Päivitys: HS:n uutinen 20.10.2015: "Ministeriö vähentäisi päivystystä"
Uutisen mukaan itsehallintoalueet luotaisiin jäljelle jäävien päivystysyksiköiden pohjalle, jolloin itsehallintoalueita olisi 12. Samaisen uutisen mukaan edelleen kokoomus olisi tuon 5 alueen mallin kannalla ja osa kepusta 18 alueen puolella (maakuntapohja). Riskit ovat ennallaan, kunnes lokakuussa 2015 saadaan aikaan jokin yhteinen hallituksen ratkaisu. Näyttää siltä, että kiistat alueiden ympärillä tulevat jatkumaan.

Päivitys 20.10.2015: Tietojärjestelmäriskit:  Organisaatioriskien joukkoon mahtuu myös IT-järjestelmien tulevaisuus, yhteen toimivuus ja järjestelmien integrointi osaksi palvelujen tuottajan omaa toiminnanohjausta, itsehallintoalueen toiminnanohjausta ja valtakunnallista ohjausta. STM:n virkamiehet ovat lausuneet asiasta ilmeisen kiireisen kannanoton 19.10.2015. Kannanoton lopuksi todetaan ilmeinen riski tässäkin asiassa: "Tulevilla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevilla itsehallintoalueilla on oikeus päättää tietojärjestelmäratkaisuistaan ja vastuu niiden kehittämisestä ja ylläpidosta. Sosiaali- ja terveysministeriö tai valtiovarainministeriö ei voi antaa ennakkoon sitoumuksia niiden puolesta."  http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveydenhuollon-tietojarjestelmien-kehittamista-tulee-jatkaa

Päivitys 1.12.2015: Potilasturvallisuusyhdistys edistää sanan mukaisesti potilasturvallisuutta ja pyrkii vähentämään riskejä. http://spty.fi/
Mediuutiset kertoi aiheesta 1.12.2015....
"Potilasturvallisuusyhdistyksellä on sellainen tuntuma, että riskien hallinnassa on selvää vaihtelua eri organisaatioiden välillä. Tutkimusta asiasta ei ole tehty.
– Käsittääkseni myös riskien hallinnan vaikutukset jäävät vähäisiksi käytännön toiminnassa, Ermo Haavisto sanoo.
Yhdistyksen mukaan on tärkeää, että potilasturvallisuusriskejä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti saman kaavan mukaan kaikkialla. Se on osa laadun varmistamista ja parantamista.
– Tavoitteena on, että jos riskien hallinnasta ei tule ihan elämäntapa, niin ainakin työtapa. Riskien hallinnan pitäisi olla osa jokapäiväistä työtä eikä mitään erillistä toimintaa."
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/katta+pitempaa+potilasturvallisuuteen/a1072807

Viitteet

(1) Riskien hallinta:Edellisessä blogikirjoituksessa avasin riskien hallinnan mallia soten suuntaan:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/10/riskit-hallintaan-sotessa_4.html
Kuva / riskien keskellä on Punaisen ristin esittelyvideosta:
https://www.punainenristi.fi/uutiset/20140523/sovellus-opettaa-syista-ja-seurauksista?gclid=CLXTloveusgCFUIDcwodAdQMdQ

(2) Päivitys 16.10.2015: Valinnanvapaus on vielä nykyjärjestelmällä palvelujen hallittavuuden kannalta pieni riski, koska monikanavarahoitus, palvelujen alueellinen sijainti ja palvelukäyttäytyminen pitävät entiset asiakas/potilasvirrat hallinnassa. Merkittävin mahdollisuus valintaan tapahtuu terveysasemien osalta ja siinäkin muutokset ovat pieniä. Kirjoitin valinnanvapaudesta blogikirjoituksen taannoin 2014 perustuen ajankohtaiseen tutkimukseen: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html . Sen osoittaa myös MTV:n uutinen 16.10.2015: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/laakarit-liian-varovaisia-uusittu-laki-potilaan-valinnanvapaudesta-terveydenhuollossa-ei-toimi/5501740?utm_content=bufferd715b&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
 
(3) Karttatyöhön liittyvät riskit:
- Yle on tehnyt karttamallinnuksen, jota esittelee Ylen toimittaja Tiina Merikanto blogikirjoituksessaan. http://yle.fi/uutiset/analyysi_sote-uudistus_on_vaanto_kokoomuksen_ja_keskustan_vallasta__katso_ylen_kartat/8354474
- Kuntapäättäjät ottivat kantaa asiaan KAKS-tutkimuksessa: "Kuntapäättäjien kantojen perusteella maakuntia yhdistäville itsehallintoalueille ei ole tukea, vaan pohjana tulee olla 18 maakuntaa."     http://www.kaks.fi/node/8201
Sitran rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään terveyspalvelujen saatavuutta tulevaisuudessa karttamallinnuksen avulla. "Oulun yliopiston maantieteen tutkimusryhmä laski, millaiset olisivat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden kannalta optimaaliset vaihtoehdot sote-alueiksi viiden, kymmenen ja viidentoista alueen malleilla. Oheiset karttakuvat kertovat lähtötilanteen, eli sen, millaisiksi vaihtoehdoiksi optimaaliset alueet muotoutuvat nykytilanteessa ja nykyväestöllä. Mukana on myös arvio tarvittujen palvelupisteiden määrän muutoksesta vuoteen 2025 mennessä. Selvitystä ei tehty hallinnollisten rajojen puitteissa, vaan vuodelle 2025 hahmoteltujen palvelupisteiden määrä ja sijainti perustuu siihen, miten palveluiden saavutettavuus kärsii kaikkein vähiten asiakkaiden näkökulmasta, sanoo geoinformatiikan professori Jarmo Rusanen Oulun yliopistosta." https://www.sitra.fi/uutiset/omahoito/digitalisaation-mahdollisuudet-huomioitava-sote-uudistuksessa

(ks. myös päivitys 20.10.2015)

(4) Rahoitusmallit: Soten projektijohtaja Pöystin työryhmä esitti loppukesästä vaihtoehtoisia malleja, joihin nyt ovat ottaneet kantaa myös kuntapäättäjät (KAKS- Kunta-alan kehittämissäätiön selvitys 10.10.2015) http://www.kaks.fi/node/8208
http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kotimaa/sotejohtaja-poysti-valtion-soterahoitus-varteenotettava-kunnat-samaa-mielta/?utm_medium=twitter&utm_source=twitterfeed
(ks. myös päivitys 20.10.2015)

(5) "Soteuudistus ei synny kopioimalla vanhaa" (Länsiväylän uutinen 10.10.22015/ tuore väitöstutkimus): Väitöstutkija Päivikki Kuoppakangas toteaa Länsiväylän haastattelussa mm. seuraavaa:
"Julkisen terveydenhuollon organisaatiot tavoittelevat toiminnallista tehokkuutta kopioimalla toimintamalleja muista kunnista ja niiden terveydenhuollon organisaatiomuutoksista. Samanaikaisesti julkisen sektorin lisääntyneet läpinäkyvyystavoitteet kasvattavat byrokratiaa." Toisena ristiriitana tutkija pitää tavoitetta henkilöstön hyvinvoinnin ylläpidosta vs. tavoitteita siirtyä tehdasmaisiin työprosesseihin. Ja kolmantena ristiriitana tutkija näkee tavoitteet haskea yksityisen sektorin liiketoimintamalleja, mutta julkisen sektorin tukemien organisaatioiden kilpailu on EU:n kilpailudirektiivin vastaista. Niin tutkija päätyy ehdottamaan, että erilaisia organisaatiomalleja pitäisi tutkia ennen kuin tehdään päätöksiä. Organisaatiomalli ei itsessään ole "taikasauva".  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-449-8

(6) Hoiva-ala tarvitsee jatkossakin henkilöstöä:
http://www.hs.fi/mielipide/a1444358851387?jako=bf3b8319d62f767cea6784f4364c049a&ref=fb-share

(7) Kriittinen aineistojen käsittely tarpeen: Esimerkiksi vanhustenhuollosta ja laitoshoidosta on runsaasti toisistaan poikkeavia tutkimus- ja ennustemateriaaleja. Olen käsitellyt näitä blogikirjoituksissani. Myös valinnanvapaudesta on erilaisia käsityksiä ja myös tutkimustuloksia. Viimeisin löytämäni kriittinen kirjoitus koskee sairastavuutta ja sen perusteena olevia tilastoaineistoja: https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/on-vaikeaa-tietaa-kuinka-paljon-suomalaiset-sairastavat?p_p_auth=HZ2g2iDr

(8)Asiakasanalyysissä voitaisiin ottaa oppia markkinoinnista:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/09/asiakasanalyysi-tarpeen-sotesektorilla.html