Hallituksen soteratkaisu - tiedolla johtamisen haaste

Laura Räty

Tiedolla johtamisen haaste on soteuudistuksessa nyt ja myös uudistuksen toteuttamisen jälkeen. Väistyneen ministerin, Laura Rädyn vaatimus asioihin tarttumisesta jo ennen uudistusta on  ihan relevantti argumentti. ("Soteuudistus ei ole taikatemppu", Mediuutiset 29.5.2015, viite 1).   Hän viittaa Sitran tutkimukseen, jossa kustannustason vieminen maan kustannustason nykyiseen keskiarvoon, tuottaisi miljardisäästöt. Niin laskennallisesti tämä voidaan osoittaa todeksi, mutta miten toteutetaan tuo säästö.

Kustannusten hallintaan ja tiedon hallintaan on löydettävä kaksi oleellista välinettä: 1.kannustevälineet, 2. mahdollisimman oikealla ja osuvalla tiedolla johtamisen väline. Nythän valtiovallalla ei ole käytettävissään mitään täsmäohjausvälineitä kustannusten karsintaan. Siksi mielestäni Laura Rädyn toteamuksella mahdollisuuksista jo nyt vaikuttaa asioihin ei ole pohjaa. Toinen vaade tiedolla johtamisesta on myös ongelmallinen. Tässäkin asiassa keskeinen syy on nykyinen hajautettu palvelujen järjestämisen ratkaisu. Kuntien vastuut sekä sairausvakuutus tuottavat erityisen vaikean tiedon hallinnan. Oivallisesti tämä ongelma tulee esille, kun lukee Kelan tutkimusprofessorin Hennamari Mikkolan blogikirjoitusta aiheesta. (2) Hajautettu järjestelmä tuottaa hajallaan olevaa tietoa. Kun tuo tieto yhdistetään rekisteritutkimuksen keinoin (mahdollista lähestulkoon vain Suomessa!), saadaan uutta tietoa esille. Lääkekustannuksista ja paljon palveluja käyttävästä väestön osasta ne suurimmat kustannukset syntyvät. Toisaalta Hennamarin kanssa olen samaa mieltä siitä, että yksilötasolla kyse on nykyisen sotejärjestelmämme hienosta vakuutusominaisuudesta. Suurkäyttäjien hoitolinjojen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen pitää pureutua, mutta samalla on turvattava tarpeen mukainen palvelu ja hoito.

Ollin tietojohtamisen malli 2014, viite4

No mitä sitten pitäisi tehdä? Jo nyt voidaan lähteä (kiireesti) kehittämään tiedolla johtamisen systemaattisia välineitä. Olen kuullut, että kaikenlaisia indikaattorihankkeita on taas innolla pystytetty siellä sun täällä. Tähän kehittämiseen on löydettävä nyt yhteinen kehittämisohjelma sisältäen myös tutkimuksellisia osuuksia mitä suurimmassa määrin. Samalla pitää lähteä kehittämään osaksi soten ydintoimintoja kertakirjauksen periaatteilla  vertailukelpoista perusdataa. (3) Kyse on liiketoiminnasta siirrettyin termein "toiminnanohjauksesta". Se voidaan  jakaa kolmeen osioon: 1. hoidon ja palvelujen tarpeiden arviointi, 2. palvelu- ja hoitoprosessien suoriutuminen (taloudellisuus, tuottavuus, tehokkuus), 3. palvelu- ja hoitoprosessien. vaikuttavuus. (4) Näistä kaikista osioista on tehtävissä kelvollisia mittareita. Mittareilla pitää olla sellaisia ominaisuuksia, että päätöksenteon keinoin mittariarvojen muuttamiseen toivottuun suuntaan voidaan vaikuttaa.


Viitteet

(1) Laura Räty: "Soteuudistus ei ole taikatemppu", Mediuutiset 29.5.2015:  http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/kolumnit/soteuudistus+ei+ole+taikatemppu/a1065113

(2) Hennamari Mikkola:  "Soten uusissa koitoksissa kanta-asiakkaisiin kannattaa panostaa", Kelan blogi 19.5.2015: Ohessa ote kirjoituksesta:

tutkimusprofessori Hennamari Mikkola

"Tutkimus antaa konkreettista suuntaa sille, mistä suurimmat säästöt voisivat löytyä. Perusterveydenhuollon palveluiden sisältä on isoja säästöjä vaikea saada. Sen sijaan koordinoimalla paljon palveluita tarvitsevien erityyppiset ja –tasoiset palvelut paremmin voitaneen päästä pienempiin kokonaiskustannuksiin. Tähän tarvittaisiin parempaa online-tietoa koko palvelujärjestelmän toiminnasta ja kustannuksista. Toisaalta, pieniäkin puroja tarkastelemalla lähemmin, järjestelmää voidaan tehostaa varsinkin, jos se johtaa potilaan kannalta parempaan lopputulokseen. Tutkimuksen ensivaihe kertoo, että paljon palveluja käyttävien joukosta ei juuri löydy työterveyshuollon asiakkaita eikä yksityisiä terveyspalveluita käyttäviä. Näiden potilasryhmien palvelujen käytöstä lienee vaikea löytää sellaisia säästöjä, joilla olisi Soten menopaineissa juurikaan merkitystä. Katse kääntyy selvästi sosiaalipalvelujen puoleen ja sairaanhoitovakuutuksen osalta erityisesti hintaviin lääkkeisiin sekä asiakkaisiin, joilla on paljon lääkkeiden käyttöä. Lisätutkimuksen avulla saamme tietää, mitä muita palveluita esimerkiksi Kelan kuntoutusasiakkaat ja eläkkeensaajan hoitotukea saaneet ovat käyttäneet. Tutkimusaineisto mahdollistaa erilaisten asiakasryhmien palvelujen käytön analysoinnin laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Osaoptimoinnin tutkiminen jää edelleen mysteeriksi, mutta aineisto antaa suuntaviivat siitä, missä sillä voi olla merkitystä ja missä kohtaa esimerkiksi avo- ja laitoshoidon rajapinnassa tai kuljetuspalveluissa työnjakoa kunnan ja Kelan välillä voidaan uudistaa ja selkeyttää. Vaikka rahatkin laitettaisiin samaan pussiin – hoitokäytännöt eivät välttämättä muutu, jos kokonaiskustannusten hallinta ei ole keskiössä arkijohtamisen tasolla." http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/2520

(3) Kertakirjaus on jopa hallitusohjelmassa esillä. Tästä kirjoitin taannoin blogissani pureutuessani turhan tiedon ongelmaan. 
 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/turha-tieto-paivitys-16112014.html

(4) Ollin tietojohtamisen malli ja siihen liittyviä muita blogikirjoituksia:
- Ollin tietojohtamisen malli:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sote-uudistukseen-tarvitaan-tiedon.html; ks. myös artikkeli: Olli Nylander: "Uusi tiedolla johtamisen malli pitää testata ja tietysti big data", Tietoasiantuntija-lehti 3.2014, ss. 30-31
- Terveyserot ja palvelut. Tästä tein arvion blogissani taannoin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/terveyserot-pirullinen-poliittinen.html

- Tarpeen, kysynnän ja tarjonnan suhdetta pohdin taannoin arviodessani kirjaa "Tiedolla johtaminen toimialan murroksessa". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/vaikea-tie-toimialan-murroksessa.html
- tuottavuutta ja tehokkuutta pohdiskelin taannoin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html

Uuden hallituksen soteuudistus - toivottavasti ei uusi "harjoitus", päivitys 12.6.2015

Hallitusohjelman pääkuva

Hallituksen soteuudistus perustuu siis maakuntamalliin, jossa enimmillään on 19 sote-aluetta. Maakunnille valitaan vaaleilla valtuustot, mutta verotusoikeus puuttuu. Kuitenkin mennään yksikanavaiseen rahoitukseen ja edistetään valinnanvapautta. No tämä on sitten kompromissi, jossa Kepu sai maakuntapohjaisuuden ilman verotusoikeutta ja Kokoomus sai valinnanvapauden ajatuksen oven rakoon. Samalla ajatellaan, että tämä uudistus edistää julkisen talouden säästöjä jopa 2030 mennessä ilmeisesti noin 3 miljardin euron edestä 10 miljardin kokonaiskakusta. Lisäksi edistetään sairaaloiden työnjakoa keskittämällä erikoissairaanhoitoa erityisvastuualueille. http://vnk.fi/etusivu

Muutama nopea kommentti:
- vaaleilla valittu maakuntahallinto ja rahoituksen tuleminen kuntien ja/tai valtion kautta on ongelmallinen kokonaisuus (1)
- enimmillään 19 sote-aluetta vastaa pitkälle nykyistä sairaanhoitopiirijakoa, jossa osa sairaanhoitopiireistä on täyden väestövastuun ja myös palvelujen tarjonnan kannalta alimittaisia -- ilmeisesti 5 alueeseen ei kuitenkaan tässä päädytä
- julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio ja valinnanvapaus ovat hankala yhtälö, kun valinnanvapaudella tarkoitetaan myös yksityisten toimijoiden mukaan ottoa  --- pitäisi olla integraatio yli kaikkien palvelujen tuottajien
- valinnanvapautta ei voi toteuttaa kuin rajallisesti niin alueellisesti kuin palveluittain - suurissa kaupunkikeskuksissa on tähän jotain mahdollisuuksia lähinnä perusterveydenhuollossa (2)
- valinnanvapaus sisältää monia uhkatekijöitä (kuten osaoptimointia), joita ei ole käsitelty hallitusohjelmassa (2)
- valinnanvapaus edellyttää aitoa vertailumahdollisuutta niin laadun kuin hinnankin osalta (2)
- rakenneuudistus ei sinänsä tuo miljardisäästöjä ellei palvelurakennetta karsita esim. lakkauttamalla sairaaloita tai edelleen vähentämällä laitoshoitoa - henkilöstö on sotessa edelleen keskeisin voimavara mutta myös kuluerä. (3)

Niin Tiina Merikannon tavoin täytyy todeta, että nyt se uusi kierros vasta alkaa. Toivottavasti tämä ei ole uusi "harjoitus". Tuo sana vilahteli välillä Sipilän puheissa. (4) Innovaatiot ovat myös hallitusohjelman taustakauraa. Antti Hautamäki esittää, että muodostettaisiin alueellisia ekosysteemejä. Olisikohan ideaa muodostaa kunkin sote-maakunta-alueen ympärille alueellinen sote-ekosysteemin. Näin valjastettaisiin mukaan yritykset ja kolmas sektori sekä myös oppilaitokset aina korkeakouluja myöden alueen sotepalvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen. (5)

Päivitys 29.5.2015:
- Erkki Saarisen kommentti FB:ssa:  Erkki Saarinen Hyvä ettei ehdoteta verotusoikeutta sotealueille. Jos niin olisi, rationalisointa ei tapahtuisi ja kokonaisverorasitus nousisi. Julkinen sektori ei koskaan rationalisoi itseään vapaaehtoisesti.
- THL: sote-alueita on liikaa:  http://yle.fi/uutiset/thl_hallitusohjelmasta_sote-alueita_on_liikaa/8024027

Päivitys 2.6.2015: VM:n laskelma hallitusohjelman leikkausten kohteista. Työssäkäyvät voittajia. Lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia.




http://yle.fi/uutiset/vmelakelaisiin_lapsiperheisiin_ja_tyottomiin_kohdistuu_eniten_leikkauksia/8033766 

Päivitys 2.6.2015: Mika Pantzarin kirjoitus hallituksen leikkauspolitiikasta- toinen näkemys.
Ote Pantzarin kirjoituksesta: ..."Kansainvälisesti tarkastellen Suomi ui vastavirtaan, sillä taantumassa toteutetun leikkauspolitiikan tuhoisat seuraukset on tunnustettu laajalti. The Guardian julkaisi talousnobelisti Paul Krugmanin artikkelin leikkauspolitiikan epäonnistumisesta huhtikuussa 2015. Krugman ihmettelee, miksi Iso-Britanniassa yhä takerrutaan leikkauspolitiikkaan, jota ei pidetä enää vastuullisena ja vakavasti otettavana vaihtoehtona juuri missään muualla maailmassa – paitsi myös Suomessa. IMF myönsi jo vuonna 2012 aliarvioineensa vakavasti leikkausten negatiiviset vaikutukset talouteen."
http://minimahti.net/2015/06/02/taloustutkija-pantzar-hallituksen-tilannekuva-ja-reseptit-ovat-vaaria-leikkaukset-hyydyttavat-talouden-ja-kiristysyritys-uhkaa-yhteiskuntarauhaa/



Päivitys 6.6.2015: Hoivayrittäjille povataan jättipottia hallitusohjelman normipurun ja valinnanvapauden esiinnoston avulla. http://www.talouselama.fi/uutiset/hallitusohjelma+on+jattipotti+yksityisille+hoivayhtioille++herkkupalana+palvelusetelit/a2308236

Päivitys 6.6.2015: Kilpailu- ja kuluttajavirasto on julkistanut selvityksen "Potilaan valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa, osa 1: sääntelykehikko kansallisessa ja rajat ylittävässä terveydenhuollossa " (Helena Tuorila toukokuu 2015): http://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/julkaisut/selvitykset/2015/kkv-selvityksia-3-2015-potilaan-valinnanvapaus-julkisessa-terveydenhuollossa-osa-1.pdf

Päivitys 12.6.2015: Vihreä Lanka/ eduskunnan tietopalvelu: Uudet luvut hallitusohjelmasta: Lapsiköyhyys kasvaa, vanhusköyhyys kasvaa, gini-kerroin kasvaa:
Perusporvarihallituksen ohjelma kasvattaa tuloeroja Suomessa. Tuloeroja mittaava niin sanottu gini-kerroin kasvaa vuoteen 2019 mennessä 0,35 prosenttiyksikköä. Suomen gini-kerroin oli vuonna 2013 27,6. "Muutos on merkittävä, mutta ei dramaattinen", sanoo eduskunnan tietopalvelun tutkija Olli Kärkkäinen.

http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/uudet-luvut-hallitusohjelmasta-lapsik%C3%B6yhyys-kasvaa-vanhusk%C3%B6yhyys-kasvaa-gini-kerroin

Viitteet

(1) Yksikanavaista rahoitusuudistusta pohdin taannoin blogissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/03/soten-rahoitusuudistus-monta-nakokulmaa.html

(2) Valinnanvapautta olen käsitellyt mm. tässä blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html

(3) Laitospaikkojen merkitys leikkauksissa tulee esille hiljakkoin THL:n julkistamassa laitospaikkaselvityksessä, jota kommentoin blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/05/laitospaikkoja-vahentamalla-soten.html

(4) Oman hyvän kommentin on julkistanut YLEn "sotetoimittaja" Tiina Merikanto: "Jos joku ajattelee, että nyt tämä vihdoin loppuu, hän erehtyy. Vasta se nyt toivottavasti alkaa."
http://yle.fi/uutiset/nakokulma_sote-ratkaisu_syntyi__paastaanko_vihdoin_riitelysta_tekemiseen/8020542

(5) Antti Hautamäen blogikirjoitus: http://www.anthauta.blogspot.fi/

Sote-IT tarvitsee uutta yhteistyötä - G19, päivitys 17.5.2015

Madis Tiik ATK-päivillä Tampere-talon suuressa salissa, 3

Terveydenhuollon ATK-päivät 12. - 13.5.2015 Tampereella toi yhteen yli 1000 asiantuntijaa ja rutkasti ohjelmaa. (1) Päiville osallistujana minua jäi huolettamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ATK:n (tulevan IT:n) kehittämisen tila. Soteuudistusta pitäisi saada aikaan pelkkien rakenteiden lisäksi resurssien ohjaamisessa, rahoituksessa ja palveluissa samaan aikaan (Juha Teperin alustuksen ydin, viite 2). Tähän pitäisi liittää IT:n kehittäminenkin.


Rakenteiden, rahoituksen, voimavarojen ohjauksen ja palvelujen "öljy"on data-informaatio-tieto. Laadukkaan ja vertailukelpoisen datan pitäisi liikkua rakenteissa, rahoituspuolella ja palveluissa liukkaasti. Kaikissa kuulemissani alustuksissa vannottiin asiakaslähtöisyyden nimeen. Asiakkaita varten tässä rakenteita, rahoitusta, voimavarojen ohjausta ja palveluita uudistetaan. Myös tämän IT:n pitäisi olla asiakkaita varten. IT:n asiakkaita ovat palvelujen käyttäjät ja palvelujen tuottajat eli ammattilaiset. Katselin läpi näyttelyssä esillä olleita tietojärjestelmätuotteita. Leimallista kaikissa noissa tuotteissa oli asiakkaan (erityisesti potilaan) näkökulma. Kun olin (ennen Apottiaikaa) pari vuotta sitten Jorvissa hoidossa, asiakkaan tiedot olivat vuosia vanhoista ATK-järjestelmistä tulostettuina printtilistoina lääkärin punaisessa kansiossa. (3) Puolestaan ATK-päivillä esillä olleissa IT -tuotteissa (ei enää ATK-tuotteissa) asiakkaan tiedot olivat sähköisessä muodossa ja yhdistettynä ja jopa pitkälle valmiiksi analysoituina.

Apotti, G4 ja Kiila. Apottilaiset ovat avanneet pelin kertomalla, että ovat tekemässä toiminnan uudistusta. Siihen liittyy myös kattava IT- järjestelmäuudistus. Hanke on viimeisessä kilpailutusvaiheessa ja samalla 2000 sivua määrittelyä on julkistettu, johon en ole vielä syventynyt. HUS-piiri halusi jotain uutta ja irtaantuu CGI:n Uranus-tuotteesta. Sehän on lähtökohdiltaan yliopistosairaaloiden vuosikymmenien yhteistyön tulos. (5)  Mahtoivatko muut yliopistosairaalat tykätä "kyttyrää" tästä irtautumisesta, kun perustivat yhteisen G4-kehittämispoolin. Nimi on leikkimielinen kopio maailmanpolitiikan G- yhteistyöfoorumeista. Varsinais-Suomen shp:n Yrjö Koivusalo alustuksessaan lupasi, että Apotin määrityksiä hyödynnetään soveltuvin osin. (6) Yllätykset pienessä 5 miljoonan asukkaan maassa jatkuivat, kun estraadille astui Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Ari Pätsi ja esitteli Kiila - hankkeen. (7) Kiilan nimen tausta jäi epäselväksi. Symboloiko Kiila Suomen karttaa, jossa Kiilan sairaanhoitopiirit halkovat Suomea Senäjoelta Lappeenrantaan ja Kotkaan. Vai onko Kiila symbolinen nimi kiilana Apotin ja G4:n välissä. Vai onko Kiila Medi-IT:n kiila suurempien toimijoiden välissä. Hienot ovat toiminnalliset periaatteet kaikilla kolmella taholla ja aikalailla samanlaisia - siis Apotilla, G4:llä ja Kiilalla. Erot ovat tietysti tavassa edistää hankkeita, mutta myös IT-arkkitehtuuriratkaisuissa. Apotti vannoo yhden toimittajan ratkaisuun, kun taas G4 ja Kiila perustavat määritystyönsä modulaarisuuteen ja monitoimittajaratkaisun mahdollisuuteen. Tosin Apotinkin hankejohtaja Hannu Välimäki kertoi, että avoimet rajapinnat ovat homman arkkitehtooninen ydin.

Kansalaisena kannan huolta kuitenkin päällekkäisestä työstä. Toki se mahdollistaa konsulttien käyttämisen ja näin työllisyyden tuolla sektorilla. Toisaalta kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijoilta tämä vie myös hurjasti aikaa. Ns. kokonaistehokkuus kärsii rutkasti. Soten toiminnoissa ja niitä tukevissa IT-järjestelmissä on löydettävissä runsaasti yleisiä,  yhteisiä ("geneerisiä") arkkitehtuureja. Kuntaliiton VAKAVA-hanke ja Akusti-yhteistyö (8), STM:n hallinnonalan Kanta-Kansa-hankkeet, STM:n hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurityö, THL:n koodistopalvelu ja OPER-ryhmä edistävät kaikki kansallista arkkitehtuuria. Sitrakin on pistänyt kätensä tähän soppaan ja kehitellyt mallia sote-uudistukseen sekä siihen liittyen määritellyt 12-14 palvelupakettia. (9)  Niin ja vielä STM:n "sote hyötykäyttöön"-strategia toimeenpanoineen liittyy tähän kokonaisuuteen. (10) Onkohan nämä kaikki kansalliset aktiviteetit linjassa keskenään. Itsekin olen pienenä virkamiehenä osassa mukana ja välillä kadoksissa, missä oikein mennään. Toimikuntia, johtoryhmiä, työryhmiä, hankkeita ja projekteja on melkoinen määrä.

G19: Vielä kerran kentälle yhteistä arkkitehtuuria. Nyt pitäisi koota avainkehittäjät yhteen perustamalla uusi yhteistyöfoorumi G19. Foorumiin voitaisiin liittää perustajajäsenenä Akusti-foorumi sekä Apotti, G4 ja Kiila sekä STM, THL, Kela, Sitra ja Tekes. G19 perustuisi oletettavasti syntyvään soterakenteeseen, jossa nykyisten sairaanhoitopiirien varaan tiivistäen perustetaan uudet sotepiirit. G19 tehtävänä olisi "pelastaa" soten IT-kehittäminen kokonaistehokkaalle polulle ja valjastaa IT toiminnan muutoksen keskeiseksi apuriksi. Kaikkien kehittäjäyhteisöjen agendoilta voitaisiin poimia esille seuraavia painoalueita:

• sähköinen asiointi koko hoitoprosessissa ja asioiden käsittelyprosesseissa: kansalainen ja ammattilainen asiakkaina prosessin eri vaiheissa (ks. myös Matis Tiiikin visiot oman tiedon hallinnasta, viite 3)
• toiminnanohjausjärjestelmän periaatteet: tässä tulee käsittelyyn mm. toiminnan ohjauksen, rahoituksen, voimavarojen ohjauksen/jaon, palvelujen hinnoittelun sekä tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittamisen asiat
• ydintoiminnot ja tukitoiminnot: toiminnot voidaan määritellä yhteismitallisesti ja hakea näin eri toiminnoille yhteisiä periaatteita, jopa jatkossa toimintoja tukevia IT-tuotteita; ydintoimintojen määrittely on samalla lähtökohta sotealueiden sopimuksiin ja tätä kautta alueellisen eriarvoisuuden vähentämiseen (myös tarvittaviin resurssileikkauksiin)
• tiedolla johtaminen: kertakirjaus ja auditoidut kirjaamisen IT-ratkaisut mahdollistavat laadukkaan tiedon johtamisen eri tasoilla; kanta-ja kansa-tietovarastoista hyödynnetään kaikki mahdollinen tieto johtamiseen - THL:n rekisterit uudistetaan hakemalla potilas- asiakastiedot Kanta-Kansa-rekisteristä ja tarvittavat toiminnan ohjaustiedot standardoiduista toiminnanohjausjärjestelmistä. 

Päivitys 17.5.2015: Karri Vainion lohdullinen kommentien sarja LinkedInin puolella:
"Monilla osa-alueilla, kuten mainitsemiesi asiakas- ja potilastietojärjestelmäyhteist

yöhankkeiden (KIILA + G4) välillä ollaan jo yhteistyön polulla : http://pshp.fi/default.aspx?contentid=47142&nodeid=9469&contentlan=1 (tämä oli mainittu myös Koivusalon ja Pätsin esityksissä, joiden otsikot oli tosin lukittu jo aiemmin) Lisäksi kansalaispalveluiden saralla tehdään kuntakohtaisen kehittämisen sijaan tällä hetkellä asioita yhdessä esim. https://koulutus.fcg.fi/Portals/2/Users/214/26/726/S01-Nordlund%5B1%5D.pdf Yhteinen nimittäjä näille ovat 2014 perustettu AKUSTI – foorumi yhteinen ”hallittuun monitoimittajamalliin” pohjautuva tavoitearkkitehtuuri (VAKAVA). " Ja Karri jatkaa:  "Kansallisten ohjausrakenteiden moninaisuuden osalta huolenaiheesi on aiheellinen. Nykyiset kansalliset vastuut, niiden toteuttamiseen liittyvät ryhmät ja rakenteet ovat vastuunjaon osalta epäselviä ja toiminta-alueiltaan osin päällekkäisiä, varsinkin kun muistetaan että elämää on valtionhallinnossa myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan ulkopuolella (jossa tosin jo pelkästään ryhmittymiä riittää yllin kyllin http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tyk/kuntien-ka/tilaisuudet/kurttu2012-10-02/Documents/Kurttu2012-10-02Pesonen.pdf)" Ja vieläkin lisää Karrilta:  "Viittaamassasi sotetieto-strategiassa on toimenpiteeksi linjattu, että Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ohjaus, organisointi ja yhteisten ratkaisujen tuottaminen selkeytetään osana sote-uudistusta. Alueellinen pää on kytköksissä sote-järjestämislakiin, mutta kansallista osuutta voitaisiin jo laittaa tulille arvioimalla tarkoituksenmukaista ja tehokasta vastuunjakoa mm. STM:n, THL:n, VALVIRAN, KELAn, osin myös VM:n ja VALTORI:n välillä. Jotain tämäntyyppistä onkin ollut jo vireillä: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12777119&name=DLFE-33504.pdf" Ollin jälkikommentti 17.5.2015: Karri jätti kuitenkin vähemmälle maininnat yhteistyöstä Apotin kanssa. Tuo 2000 sivun määrittelydokumentti pitäisi käydä melkoisen tarkkaan läpi ennen kuin lähdetään Kiilalla tai G4:lla jatkomääritystehtäviin. Samoin huoli on edelleen siitä, saadaanko kulkemaan yhtä jalkaa toisiaan tukien soten toiminnallinen uudistaminen ja IT-järjestelmien uudistaminen. Kokonaisarkkitehtuuri on oivallinen apu siinä, että menettelytapa yhdistää toiminnan, tiedon, tietojärjestelmän ja teknologian keskenään unohtamatta tietoturvaa.

Viitteet

(1) Terveydenhuollon ATK-päivät 12. -13.5.2015, Tampere-talo, Tampere:
- yleisesittely: http://www.atkpaivat.fi/Default.aspx?tabid=342&id=6780
- materiaalit: https://koulutus.fcg.fi/Default.aspx?tabid=400
(periaatteessa kaikki esitykset ovat materiaalissa, siis myös tässä kirjoituksessa viitatut esitykset)

(2) Juha Teperi: Sote-uudistus ja tulevaisuuden haasteet - riittääkö kunnianhimo, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä, 13.5.2015

(3) Hoitotietojen ihmettelyä potilaana pohdiskelin tammikuussa 2012 tekemässäni blogikirjoituksessani:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/01/hoitotietojen-ihmettelya-potilaana.html

(4) Madis Tiik: Kansainvälinen katsaus, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä, 12.5.2015: tiivistäen Matisin sanoma /kansainvälistä vallankumousta ilmassa: 1. kärjessä analytiikka: kliinisen tiedon jalostus helppokäyttöisiksi lopputuotteiksi; 2. uudet matalan kynnyksen terveyspalvelujen tuottajat ja sähköisesti tuotetut palvelut (apteekit, kaupat, teleoperaattorit, terveyskioskit); 3. oman tiedon hallinta kerroksittain: mielialat ... sensoreilla mitatut tulokset ... kuvantamistulokset ... genomianalyysi ... jne. mikrobit (pohjana Erik Topalin kirja "The Patient will see you now" - pitää ottaa lukulistalle, ON:n huomautus)

(5) Hannu Välimäki: Apotti, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä, 12.5. 2015; määrittelydokumentin linkki on seuraava:  http://hel.fi/hki//apotti/fi/Hankinta   - "sivua ei valitettavasti löytynyt", kerrotaan sivustolla. Viittaus Uranus-järjestelmän hylkäämiseen tarkoittaa nimenomaan HUS:n valintaa. CGI on Uranuksen ylläpitäjä ja kehittäjä. Päivillä CGI:ltä saamani tiedon perusteella Uranusta ollaan uudistamassa pala palalta ja tekemässä sitä modulaarisen ajattelun mukaiseksi. Uranusta aiotaan myös laajentaa perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon. Samaan aikaan CGI kilpailee Apotissa Cernerin monoliittisella järjestelmällä.

(6) Yrjö Koivusalo: G4 -Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä 12.5.2015; G4-yliopistosairaalat päättivät vielä jatkaa muutamalla vuodella Uranuksen kanssa, kunnes G4-määrityksen perusteella tapahtuva kilpailutus tuo uudet tuotteet käyttöön.

(7) Ari Pätsi: Kiila, esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä 12.5.2015

(8) Minna Saario: Kohti sote-alueita (Vakavaprojektin ja Akusti-yhteistyön esittely), esitys Terveydenhuollon ATK-päivillä 13.5.2015; tiiviisti Akusti-yhteistyöllä pyritään viiden alueen sote-IT-yhteistyöhön

(9) Sitra: Huomisen sote - millaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmään meidänb tulisi pyrkiä ja miten se tehdään, Sitran selvityksiä 92, huhtikuu 2015

(10) STM: "Sote hyötykäyttöön - strategia" ja sen toimeenpano: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1900412

Laitospaikkoja vähentämällä soten kustannuksia leikkaamaan, päivitys 11.5.2015

Merkittävimmät kustannukset sotessa ovat laitoshoidossa. Se on tiedetty vuosikausia. Suomi on myös loistanut vuosikausia eräänä laitoshoitopainotteisimmista maista OECD:ssä. Tuore THL:n laitospaikkaselvitys avaa jälleen meille tämän todellisuuden tilastojen kannalta. Yli 200 sivun selvitys kuvaa kattavasti terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoshoidon ja sen kehityksen viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on erinomainen faktateos soten kustannusleikkaajille. Teos ei kuitenkaan pyri edes ratkaisemaan visaista ongelmaa. Historiallisesti rakentuneet alueelliset laitoshoidon erot eivät kuroudu umpeen nopeilla konsteilla. Selvityksen tekijät päätyvät tekemään 10 kohdan johtopäätöslistan, jonka tiivistän tähän (ss. 156-160):

1.suuret alueelliset erot eivät selity ikärakenteella tai sairastavuudella;
2. sairaansijat vähentyneet terveydenhuollossa, mutta potilasmäärät pysyneet ennallaan (hoitoajat lyhentyneet, terveyskeskusten pitkäaikaishoito vähentynyt merkittävästi);
3. lyhyet hoitojaksot lisääntyneet sairaaloissa;
4. suuri osa pitkäaikaishoidon potilaista ei ollut tarvettaan parhaiten vastaavassa hoitopaikassa; 5. vanhusten pitkäaikaishoito terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa korvattu tehostetulla palveluasumisella;
6. vammaisuuden määrittely vaikeuttaa palvelujen toteuttamisen selvittämistä;
7. kehitysvammaisten rakenneuudistus (siis laitoshoidon vähentäminen) käynnistynyt, mutta vaikutukset eivät ole selvillä;
8. lasten ja nuorten huostaanotot kasvaneet (laitoshoito kasvanut, perhehoito vähentynyt);
9. päihdehuollon kuntouttava laitoshoito vähentynyt jopa liiaksi,
10. tarvitaan jatkossa alueellisia analyyseja.


Muutamia kommentteja 10-kohdan listaan:

1. Laitoshoidon kapasiteetin rakentaminen on ollut aina kunnallisten päättäjien mieleen, koska rakentaminen osoittaa konkreettista poliittista aktiivisuutta. Myös kansalaiset näkevät asian näin. Tästä on hyvä esimerkki HUS:n lastensairaalahanke ja toisaalta vaikeudet lakkauttaa sairaaloita. On myös luonnonlaki erityisesti pitkäaikaishoidon osalta, jossa vapaat paikat täyttyvät aina.

2. ja 3.  Terveydenhuollossa on onnistuttu lyhentämään teknologisten ja toiminnallisten uudistusten avulla hoitojaksoaikoja. Tämä lyhentäminen on toiminut erityisesti tilapäisiin sairauksiin liittyen, jolloin kotiuttaminen on voitu tehdä nopeasti (joskus jopa riskillä). Hoitoketjuissa on myös osin onnistuttu eli on kyetty siirtämään potilaita kalliilta erikoishoidon paikoilta kuntoutuspaikoille tai aktiiviseen kotihoitoon.

4. Pitkäaikaishoidon oikean hoitopaikan löytäminen on ollut vuosikymmenten haaste. Kyse on hoivan tarpeen ja asumistarpeen yhdistämisestä. Saattaa edelleen olla niin, että jossain paikoissa on varsin  hyväkuntoisia pitkäaikaisasukkeja ja taas jossain saattaa olla kotihoidossa erittäin vaikeahoitoisia henkilöitä. Tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen eri puolilla maata ei ole samanlaista.

5. Tehostettu palveluasuminen on osoitus osaoptimoinnista. Kustannusten jako on tehostetussa palveluasumisessa erilainen (siis kunnalle edullinen) suhteessa laitoshoitoon.  Palveluasumisen ympärille on syntynyt yksityinen business, joka kapitalismin lakien mukaan keskittyy vähin erin harvojen käsiin. (ks. ajankohtainen HS:n artikkeli 11.5.2015 tästä, viite 4)

6. Vammaisryhmiä on monenlaisia eikä laitoshoito ole mitenkään välttämättä nykyaikainen tapa ratkaista vammaisten palvelutarpeita. Itse asiassa pelkkä vammaisuus ei pitäisi olla laitoshoidon kriteeri.

7. Kehitysvammalaitokset ovat olleet entisaikojen tapa ratkaista tämä palveluhaaste. Nykyaikaa on kehitysvammaisten asuminen ja toiminta osana normaalia yhteisöä. Avun tarve kuitenkin vaihtelee, jolloin uhkana on ääripäässä heitteille jättö.

8. Lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntyminen on kahdenlainen haaste. Huostaanotto voidaan nähdä toisaalta puuttumisena yksityisyyteen tai toisaalta ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Perhekotien määrä on viime aikoina vähentynyt. Tämä muutos olisi selvitettävä. Onko perhekotien kustannushyötysuhde huono?

9. Päihdehuollon kuntoutuslaitokset saavat paljolti asiakkaansa kuntien lähettämänä eli kunnat ovat keskeisiä maksajia. Onkin mahdollista, että paikkojen väheneminen ei ole lainkaan tarpeen vähenemistä vaan raakaa priorisointia heikompiosaisten kustannuksella.

10. Tarvitaan tosiaan alueellisia analyysejä, mutta tarvitaan ennen muuta alueellista laitoshoidon uudistamisen politiikkaa. Huoli on nyt siitä, että laitoshoitoon rakentamisena satsataan sekä kunnallisesti että yksityisesti. Ollaan vahvasti edelleen osaoptimoinnin tiellä.

Asiakasnäkökulma esille. Laitoshoitoselvitys ei lähde liikkeelle lainkaan asiakkaan, potilaan, omaisen, kansalaisen näkökulmasta. Alueellisissa selvityksissä ja alueellisessa poliittisessa päätöksenteossa pitäisi lähteä liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Ongelma ilmenee esimerkiksi, kun keskusteellaan kotihoidon ja laitoshoidon suhteesta. Ongelma ilmenee, kun suurissa kaupungeissa siirretään (tai jätetään siirtämättä) potilaita osaoptimoimalla toimintaa aina kyseisen hoitopaikan näkökulmasta.

Viitteet

(1) Aiheeseen liittyen kannattaa vilkaista myös joitakin aikaisempia blogikirjoituksiani, kuten: 

- Aaltoyliopiston tutkijoiden raporteista tekemiäni kommentteja: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/aaltoyliopiston-kuntalaskelmia.html
- vanhustenhuoltoon liittyvät kommenttini:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html
 http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/vanhustenhuollon-pirullinen-ongelma.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/02/hoidetaanko-vanhuksia-liikaa-vai-liian.html
-lastensuojeluun liittyvä kommenttini: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/lastensuojelu-kasvava-ongelma.html
- osaoptimointia koskevat kommenttini: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/10/osaoptimointi-sote-uudistuksen-uhka.html

(2) Laitospaikkaselvityksen lähteet: 
- https://www.thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-laitospaikkojen-maara-on-vahentynyt?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2
- https://www.thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-laitospaikkojen-maara-on-vahentynyt?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2
- HS-pääkirjoitus: Suomen sairaaloissa hehtaareittain  ylikapasiteettia:  http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1431139752217?jako=81b1409611784582c687e384af960866&ref=fb-share


(3) Keskeisiä trendikuvioita laitospaikkaselvityksestä:

Sote-menot ikävuosittain 2013-2020

Sote-menojen kasvu / väestön ikääntyminen

Sairaansijojen laskukäyrät alueittain

Tehostetun palveluasumisen kasvukäyrä

Hoitoajat lyhentyneet

(4) HS: 11.5.2015: Terveys- ja hoivayritykset kasvavat vielä ...
http://www.hs.fi/paivanlehti/11052015/a1431225895502

Hyvinvointivaltion pelastajat haussa, päivitys 10.5.2015

Viite 1

Hallitustunnustelija Juha Sipilän 15 kysymystä kartoittavat sen, millä keinoin poliittiset puolueet ovat valmiita hyvinvointivaltion pelastusoperaatioon. Etujärjestäjen mukaan tuominen yhteiskuntasopimuksen avulla kartoittaa myös tuon vaikuttajaryhmän valmiuksia. Oma-aloitteisesti Sitra on tullut mukaan leikkiin ja tarjonnut omat vastauksensa kysymyssarjaan. Hyvinvointivaltion ytimessä ovat sosiaaliturva etuuksineen, sosiaalipalvelut sekä koulutuspalvelut. Resurssoinnin keskiössä on mitä ilmeisimmin VM:n virkamiesten laskelma kestävyysvajeesta (4+2 miljardia). Nyt VM:llä on meneillään tai valmiina erilaisia selvityksiä, jotka avaavat hyvinvointivaltion taloudellista perustaa. 6 miljardia ei riitä, on VM:n virkamiesten sanoma. (1). Keinoissa muiden hallituskandidaattien pitäisi lähestyä mahdollisimman paljon Kepua. Mahdollisimman laajan keinovalikoiman mahdollistamiseksi Sipilä hakee etujärjestöjen kanssa yhteiskuntasopua. Työntekijäpuolen etujärjestöjen ja poliittisten puolueiden saumakohdassa on SDP, jonka hallitukseen otto toisi tuota yhteiskuntarauhaa mukanaan. VM:n kestävyysvaje-linjaus näyttäisi vastaavan kovasti Kokoomusta ja vähiten Vasemmistoliittoa. Onko niin, että Kokoomus voidaan jättää oppositioon vaarattomana, hampaattomana puolueena.


Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kiintoisimmat kysymykset koskettavat soteuudistusta, normien purkua ja valtion hallinnon uudistamista. Kiintoisaa on, miten paljon Kepu maakuntien puolueena ajaa maakuntien asiaa. Sotessa maakuntamalli ja myös kuntayhtymämalli ovat edistävät tätä tavoitetta. Molemmat mallit jättävät kunnat rauhaan. Pienetkin kunnat saavat oikeuden elää, ainakin mahdollisuudet. Mielenkiintoista on myös suhtautuminen kaupungistumiseen, väestön keskittymiseen ja päin vastoin maaseudun autioitumiseen. (2) Tuleeko politiikkavalikoimaan takaisin erilaiset alueellistamishankkeet. Hyvä mittari on suhtautuminen Fimeaan. Nopeutetaanko uudelleen Fimean totaalisiirtoa Kuopioon. Haasteellinen mittari on suhtautuminen valtion aluehallintoon. VM:n virkamiesten valmistelema VIRSU-työryhmän raportti aluehallintovaihtoehtoineen näyttäisi olevan Kepu-tilaus. (3) Aikanaan kuntauudistus-vetoinen soteuudistus näytti olevan selkeästi Kokoomus-demari-tilaus. Tältä kannalta Kepu ei tarvitse hallituksessa Kokoomusta tai demareita.

Soteuudistus. Kuntayhtymämallissa selvitään vähäisemmin rakenneuudistuksin. Kansliapäällikkö Sillanaukee HS:n kolumnissaan ei suoraan liputa kuntayhtymämallin puolesta, mutta vetoaa sote-edellä uudistuspolitiikkaan. Myös kuntajohtajista puolet on kuntayhtymämallin kannalla. (4) Onko sitten STM:n virkamiehillä vaikutusvaltaa, jää kysymykseksi. Edellisessä hallituksessa STM:n virkamiehet olivat täysin hallituksen oikkujen varassa. Itse asiassa oltiin aivan hilkulla, miten laillisella pohjalla koko valmistelutyö virkamiesten ja poliitiikkojen välillä oli. Maakuntamalli johtaisi soteuudistuksen laajempiin puitteisiin ja vastuukin uudistuksen virkamiesvalmistelusta siirtyisi osittain pois STM:ltä ehkä ennen muuta VM:lle. Maakuntamalli vaikuttaisi myös valtion aluehallintoon. Kuntayhtymämallissa olisi puolestaan mahdollista toteuttaa sektorikohtainen aluehallinto. Valtion suora sektoriohjaus ilman erillistä aluehallintoa olisi tehokas ratkaisu.

Leikkaukset. Valtion budjettileikkaukset (4 me) näyttäisivät kohdentuvan sosiaaliturvaetuuksiin ja valtion virkakoneiston karsintaan. Virkakoneiston karsintaan haetaan yleensä kahta konstia: tehostetaan toimintaa ja karsitaan normeja. Toistaiseksi normien karsinta on epäonnistunut täysin. Normien määrä ja monimuotoisuus on kasvanut jatkuvasti. Aikanaan sosiaaliturvankin uudistaminen SATA-komiteassa kärsi totaalisen haaksirikon. Normit ovat politiikan sisältöä. Ne eivät elä omaa irrallista elämää. Normit on tehty noudatettavaksi, jolloin niihin sisältyy aina resurssitarpeita. Normien karsiminen on myös hyvinvointivaltion karsintaa. Virkamiesten toimintaa voidaan tehostaa uudistamalla työtapoja ja tuomalla uutta ICT-.teknologiaa työn teon tehostamiseen. Se vain vaatii investointeja. Valtion koneiston digitalisaatio on investointi, joka tuottaa tulevaisuudessa tehokkuutta.
Kuntataloudessa pitää saada aikaan vähintään 2 miljardin säästöt. Soten osalta on tehty erilaisia laskelmia. Mm. Aalto-yliopiston tutkijat ovat löytäneet keinot miljardisäästöihin. (5) Käytännössä palveluissa säästäminen tarkoittaa henkilöstösäästöjä. Sotessa lähipalvelut pitää suojella säästöistä. Näin yleisesti halutaan (siis terveyskeskus, kotipalvelut jne.). Erikoissairaanhoito on tehokasta ja vaikuttavaa, mutta sieltä sitten pitäisi säästää. Sairaanhoitopiirejä voitaisiin vähentää ja näin myös sairaaloita lakkauttaa. Laitoshoitoa voidaan vähentää. (THL julkistanut laitospaikkaselvityksen 6.5.2015, ks. päivitys 7.5.2015) Niin erikoissairaanhoitoa avohoidoksi. (6) Sitä on tehty, mutta missä lienee raja.  Myös vanhusten laitoshoidon vähentämistä voitaisiin tehdä, mutta vanhuspalvelulaki kertoo toista. Laitoshoitoa ei saisi vähentää. Korkeintaan voitaisiin laitoshoitoa korvata erilaisilla palveluasumismuodoilla, joista vaatívin on yhtä kuin laitoshoitoa. Leikkaukset sotesta vaativat kovaa poliittista yhteisymmärrystä valtion ja kuntien kesken.

Sitrasta pelastaja. Sitra esittelee omia "lääkkeitään". Ovat tuttuja ja koettelemattomia. Valtion ohjauksen ja valvonnan syvimpään olemukseen Sitra ei anna mitään uutta. Normipurussa Sitra esittää siirtymistä kokeilujen laajaan käyttöön ja sieltä parhaiden käytäntöjen etsimiseen. (7)

Hyvinvointivaltion pelastusoperaatio on haastava globaalissa taloudessa. Pelkästään yhteisymmärrys kestävyysvajeesta ja sen lääkitsemisestä on ongelma. (8). Valtion ohjausroolin selkeyttäminen saattaisi auttaa asiaa. Tämä puolestaan edellyttäisi kuntien itsehallinnon uudelleen arviointia. Mitenhän se sitten onnistuu, kun perustuslakikin vaanii taustalla.

Päivitys 4.5.2015: Karri Vainio kommentoi normin purkutekstiäni FB:n puolella seuraavasti:
 Karri Vainio "Normien karsiminen on myös hyvinvointivaltion karsintaa" --> Oletkohan nyt sekoittanut kaksi asiaa 1. tehtävien ja velvotteiden karsimisen 2. niiden toteuttamistapoja koskevan "normien purun". Velvoittavista normeista tai niiksi muodostuneista ohjauskäytännöistä suurin osa ei siis koske tehtäviä vaan niiden toteuttamisen tapoja. Kannattaa tutustua esim. http://www.2014.vm.fi/.../Normihanketyoeryhmaen_raportti.pdf Siellä mm. sivulla 93 ICT- ja tietosuojanormeja koskevia vieläkin ajankohtaisia ehdotuksia jotka tulevan hallituksen olisi syytä digitalisaation edistämisen nimissä toteuttaa."

Päivitys 7.5.2015: THL julkistanut 6.5.2015 laitospaikkaselvityksen. https://www.thl.fi/fi/-/terveydenhuollon-laitospaikkojen-maara-on-vahentynyt?redirect=https%3A%2F%2Fwww.thl.fi%2Ffi%2Fetusivu%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_tcsSJTqcGl0N%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-1-3%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

Päivitys 7.5.2015: Hallituspohdintani ei mennyt kohdalleen. SDP:tä ei tarvittu linkiksi työntekijäjärjestöjen ja hallituksen välille.

Päivitys 10.5.2015: Ruotsin Norbottenin kokemuksia Ruotsin maakuntamallista ja raha seuraa potilasta- periaatteesta maakuntamallista. http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3370745/olisiko-ruotsin-maakuntahallinto-ratkaisu-suomen-sote-ongelmaan

Viitteet

(1) VM:n ajankohtaiset selvitykset
- VM:n menokartoitus 2015:  http://verkkojulkaisut.vm.fi/zine/52/cover
- VM:n kansantalousosaston johtajan  Jukka Pekkarisen jäähyväisluento: http://vm.fi/luennot
- VM:n kuntien tehtäviä koskeva selvityshanke: 
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ministeri-paula-risikko-kuntien-tehtavien-ja-velvoitteiden-karsiminen-otettava-vakavasti 

(2) Osmo Soininvaara ruotii löytämäänsä Kepun asiakirjaa aiheesta: Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä julkaisi viime juhannuksen alla mietintönsä ”Suomen strategiset valinnat – talousmaantieteellinen kehikko” Työryhmä oli keskustan puoluehallituksen asettama. Sen tehtävänä oli selvittää keskittämisen vaikutuksia ja hajautuksen perusteita. http://www.soininvaara.fi/

(3) VIRSUa pohdiskelin edellisessä blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/04/aluehallintoa-uusitaan-virsut-jalassa.html

(4) Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee HS:n pääkirjoitussivun kirjoituksessa. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1430193901219
-Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi kuntapäättäjiltä näkemyksiä sote-hallintomalliin. Puolet oli kuntayhtymän kannalla, 34 prosenttia maakuntamallin kannalla ja alle 10% antaisi järjestämisvastuun valtiolle. http://yle.fi/uutiset/joka_kolmas_kuntajohtaja_luopuisi_paatantavallastaan_sote-asioissa/7967979

(5) Aalto-yliopiston laskelmia pohdin taannoin blogissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/02/aaltoyliopiston-kuntalaskelmia.html

(6) Jorvin sairaalan toimintaa on tutkailtu Lean-menetelmällä. Turhat kiemurat pois. Tarve on todella mitä ilmeisin, mutta tuleeko tästä apua resurssien leikkaustarpeisiin - tuskin. http://www.talouselama.fi/uutiset/hukka+pois+sairaaloista+katse+asiakkaaseen/a2304031

(7) Sitran vastaukset Sipilän kysymyksiin: Ohessa kopioitu kysymysten 5, 8, 10, 15 vastauksia. Pohjana on Sitran helmikuussa julkistama selvitys: "Viisi ehdotusta Suomelle".
http://www.sitra.fi/artikkelit/talous/sitran-nakemyksia-hallitusneuvottelujen-tunnusteluvaiheen-kysymyksiin

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään SOTE-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?
 Sitran ehdotuksessa SOTE-uudistukseen korostuvat yhdenvertaisuus, ennakoivat palvelut, jotka tukevat hyvinvointia, sekä SOTE-palveluiden tarjonnan sopeuttaminen kansantalouden kantokyvyn rajoihin. Ehdotamme siirtymistä yksikanavaiseen rahoitusmalliin, joka perustuu palvelupaketteihin ja jossa Kela toimii rahoituksen operaattorina.
SOTE-uudistuksessa kuntayhtymä-ja maakuntanäkökulman lisäksi tulee rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisnäkökulmat erottaa. Kaikissa vaihtoehdoissa järjestelmän valtakunnallinen läpinäkyvyys tulee ratkaista ja taata. Sitran tarkempi näkemys SOTE-uudistuksen seuraavista askeleista löytyy Huomisen sote -julkaisusta.
Sitra on julkaissut ehdotuksen valtionhallinnon uudistamiseksi, jonka keskeiset suositukset ovat: Strategisen hallitustyöskentelymallin käyttöönotto, kansallisen ennakointiprosessin integroiminen päätöksentekoon, sekä ministeriöiden yhteistyön lisääminen nimeämällä hallitusohjelman kärkiprioriteeteille vastuuministeri, joka vastaa asiakokonaisuuden toteutumisesta. Hänen apunaan toimii useiden ministerien muodostama ministerivaliokunta. Pidemmällä tähtäimellä olisi tehokkainta siirtyä yhtenäiseen valtioneuvostoon, jolloin resurssien käyttö ja siirtely tarpeen mukaan olisi nykyistä joustavampaa.
 Sitran ehdotukset valtionhallinnon uudistamiseksi ovat hyvin samansuuntaisia OHRA-raportin suositusten kanssa. Sitra pitää OHRA-raportin suositusten toteuttamista tärkeänä.
 8.     Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?
 Sitran ehdotus SOTE-uudistukseksi tavoittelee yhdenvertaisuutta ja sitä kautta hyvinvointierojen kaventamista. Ehdotuksemme kannustimista mielekkääseen työhön ja tekemiseen kaikille sisältää ajatuksen työn ja merkityksellisen tekemisen osuudesta yksilöiden ja perheiden hyvinvoinnin lähteenä. Työn ja merkityksellisen tekemisen kannustinloukkujen poistaminen lisäisi hyvinvointia.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Sitra kannustaa sellaiseen säätelyn uudistamiseen ja keventämiseen, joka nopeuttaa kiertotalouden käyttöönottoa, mahdollistaa valinnanvapauden hyvinvointipalveluissa ja poistaa työnteon ja merkityksellisen tekemisen esteitä ja kannustinloukkuja. Sitra kannattaa kokeilujen laajaa käyttöönottoa. Hallituskaudella erityistä huomiota on syytä kiinnittää mekanismeihin, joilla kokeiluiden opit voidaan hyödyntää ja parhaat ratkaisut laajentaa. Jotta saadaan luotettavaa tietoa yhteiskunnallisten kokeilujen vaikutuksista, Sitra ehdottaa satunnaistettujen kenttäkokeiden sallimista yhteiskunnallisessa kontekstissa, esimerkiksi perustulon kokeilussa. Sitra ehdottaa digitaalisten omahoitopalveluiden edistämistä mm virtuaaliklinikan käyttöönoton kautta. Lisäksi ehdotamme, että palveluväylän käyttöönotto varmistetaan ja kansalaisen palvelunäkymä otetaan laajamittaisesti tuotantoon.
14.  Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?
Sitra kannattaa ja tukee voimakkaasti hallituksen strategista työskentelytapaa. Suomella on edessään isoja rakenteellisia uudistuksia, joista selviämiseen tarvitaan ennakoivaa, johdonmukaista ja yhtenäistä valtionhallintoa sekä strategisempaa ohjausta hallitusohjelmasta. Toisin sanoen OHRA-hankkeen suositusten käyttöönottoa.

(8) Kestävyysvajetta pohdiskelin taannoin blogikirjoituksessani. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/03/tim-sparv-standard-poor-kestavyysvaje.html    Ekonomisteillakin on merkittävästi toisistaan poikkeavia näkemyksiä aiheeseen. Sen tunnustaa myös eläköityvä VM: ylijohtaja Jukka Pekkarinen 30.4.2015 julkistetussa "jäähyväisluennossaan". http://vm.fi/luennot
Pohdin myös aikaisemmin tuota kestävyysvajetta VM:n laskelmien pohjalta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/03/kestavyysvaje-ja-sote-uudistus-tiukka.html
Tässä vielä yksi lisä kestävyysvajekeskusteluun ja elvytykseen - Pertti Haaparannan näkökulma ja sitä "puolustavat" argumentit: http://www.ita-savo.fi/mielipide/blogit/kuka-onkaan-talouden-toisinajattelija-288187