Tarvitaanko seuraavaan hallitukseen tietoministeri?, päivitys 27.4.2015

Lähde: Tietoasiantuntija 1/2015

Tietoasiantuntija- lehti pyysi minulta kirjoitusta tietoministerin tarpeellisuudesta. Ottaessani haasteen en ollut varma, mikä olisi oma vastaukseni. Juttu julkaistiin lehden näkökulma-palstalla 1.2015 (2.4.2015, se on maaliskuun alussa 2015). Oheinen kuva on artikkelista. 

Tuore kansainvälinen vertailu (50 maata) osoittaa, että Suomi on korkean digitalisaation yhteiskunta. (viite 1 ja oheinen kuvio). Monet muutkin mittarit osoittavat samaa. Suomessa on kattavat verkot ja Internetin kattavuus kansalaisten parissa on korkea. Yhteiskunnan palvelut ovat myös pitkälle digitalisoituneita. Myös julkisella sektorilla on runsaasti esimerkkejä edistyksestä vaikkapa sähköisessä asioinnissa. Samainen kansainvälinen kartoitus osoittaa, että viimeisten viiden vuoden aikana (2008- 2013) Suomi on menettämässä tuota johtavaa asemaansa. Uusia innovaatioita ei synny entiseen tahtiin. Myös toinen tuore tutkimus ICT:n hyödyistä tuottaa kasvua kansantaloudelle kertoo samaa kielteistä kaarta. Viimeisten seitsemän vuoden aikana ei ole saatu edistystä lainkaan aikaan.  (2) Samaan aikaan on tehty erilaisia ICT- strategioita, digitaalisen kehittämisen ohjelmia, tehty uutta lainsäädäntöä (kuten tietohallintolaki), edistetty avointa dataa jne. (3)

 
Suomen kielessä tieto on epätarkka käsite. Itse asiassa se on osa hierarkiaa, joka alkaa datasta, jatkuu informaatioon ja sitten tietoon tai tietämykseen päättyen lopulta viisauteen. Tietoministeri voisi siis olla hallituksessa viisauden ilmentymä. Tai tietoministeri voisi olla hallituksessa datan vartija, edistäjä tai ylin digitalisoija. Ministeri voisi olla myös tietoturvan vartija, jopa ääripäässä kyberministeri. Niin tai tietoministeri voisi olla uuden tietotalouden edistäjä, mahdollistaja. 

Tiedon digitalisointi on globaali megatrendi, jota nykymaailmassa on vaikea vastustaa. Se on myös markkinatalouden uusin kasvualusta, jossa pienillä satsauksilla on periaatteessa mahdollisuus tuottaa suuria voittoja. Megatrendillä on myös kansalaisten kannalta monenlaisia vaikutuksia. Tavalliselle kansalaiselle digitalisaation avulla tuodaan palvelut lähelle nopeasti, tehokkaasti ilman aikarajoja. Kansalainen voi joutua myös palveluja käyttäessään tai hakiessaan uusavuttomuuden alhoon. Ei ole kykyä ja osaamista toimia uudessa tilanteessa. Myös tietojen väärinkäytön mahdollisuus, suoranainen manipulointi on uudella tapaa mahdollista. Työntekijän tehtävät voivat muuttua radikaalisti tai loppua kokonaan. Digitalouden kasvu ei tuo välttämättä työpaikkoja lisää. Digitalisaatio muuttaa myös työnjakoa – osa ammateista häviää, osalle ammateista tulee uusia tehtäviä. Olisiko tietoministeri siis itse asiassa elinkeinoministeri, joka loisi uutta digitaloutta. Vai olisiko tietoministeri sittenkin työministeri, joka huolehtisi ihmisille uudet työpaikat. Niin tai olisiko tietoministeri sosiaaliministeri, joka loisi uusia toimeentulon muotoja perinteisistä töistä ulos potkituille syrjäytyville kansalaisille. 

Tietoministerin pitäisi edistää valtion ja kuntien toimintojen digitalisoitumista ja näin perustoimintojen tehokkuutta ja taloudellisuutta.  Nythän on todettu, että ICT ei ole parhaalla kustannus-hyöty-suhteella järjestettyä julkisella sektorilla.  Valtiovarainministeri onkin vaatinut valtion ICT- menojen karsimista. (4) Kyllä tehoa ja taloudellisuutta on mahdollista edistää poistamalla päällekkäisiä investointeja, uudistamalla vanhentunutta IT- infraa kokonaisarkkitehtuurin hengessä jne.  Toisaalta en kyllä lähtisi pelkästään kustannusten karsinnan tielle. Se johtaisi edelleen digitalisaatiossa taantuvalle uralle. Digitalisaatiota on käsiteltävä toimintojen, palvelujen, liiketoiminnan uudistamisen ja tehostamisen välineenä. Digitaalinen uudistaminen edellyttää investointeja, joiden kustannushyöty on syntyy aikaa myöden tehostuneina palveluina.  Digitalisaatio merkitsee myös tehokasta tietotuotannon hallintaa. Kerran kerätty tieto on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti. Tietoministeri valtionvarainministerinä olisi ristiriitaisen roolin haltija – säästä, mutta investoi, jotta voit pidemmällä aikavälillä säästää.

Valtion ja kuntien tehtävänä on edistää avointa tietoa. Edistäminen ei saa olla yksipuolista. On myös nähtävä valtion tai kunnan oma etu. Tiedon avaaminen huoltaa samalla tiedon laatua, luo tietysti uutta liiketoimintaa, mutta luo myös uusia palveluinnovaatioita julkisellekin sektorille. Avoin tieto on avoimen vuorovaikutuksen kumppani. Tietoministeri voisi olla avoimen vuorovaikutuksen edistämisministeri tai vaikkapa älykkään organisaation /yhteiskunnan edistäjä ja tyhmän sellaisen poistaja. (5) Avoin tieto tuo tullessaan myös lisää mahdollisuuksia tiedon väärinkäytöksiin. Siis olisiko tietoministeri turvallisuus- tai puolustusministeri, joka vastaisi yhteiskunnan kyberhyökkäysten ennakkotorjunnasta ja johtaisi valtion vastaiskuja kybersodassa väärinkäyttäjiä vastaan. 

Tietoministerin tehtävä on kyllä monelta kantilta melkoisen monipuolinen- uuden tien opettaja. Yhteiskunnan digitalisaatio edellyttää uudenlaista oppimiskäsitystä, kasvatusta, koulutusta, tutkimusta, tiedettä ja kulttuuria. Olisiko sittenkin tietoministeri yhtä kuin opetus- ja kulttuuriministeri.

Tuntuu siltä, että tietoministeri olisi yhtä kuin pääministeri. Koko hallitusohjelmaan pitäisi ladata uusi digitalisaation paradigma, joka murtaa vanhat siilot, tyhmän organisaation peruskuviot. Pääministeri oto. tietoministerinä johtaisi tätä digitalisaation ja digitalouden kasvua. 

Uutisvirrasta löysin jutun kirjoittamisen jälkeen positiivisia merkkejä verrattuna kahteen siteeraamaani tutkimukseen:

Euroopan komissio on julkistanut maaprofiilin tammikuussa 2015. Teot ja aikaansaannokset näyttävät mittavilta:  https://joinup.ec.europa.eu/sites/default/files/ckeditor_files/files/eGov%20in%20Finland%20-%20January%202015%20-%20v_17_0_Final.pdf 

Digibarometrissä ei anneta Suomessa samanlaista lohdutonta kuvaa kuin kansainvälisessä vertailussa ja IT-barometrissä. Suomella on digibarometrin mukaan hyvät lähtökohdat digitalisaatioon. 
" Suomi nappaa hopeaa

Digibarometri 2015 -vertailussa, jossa on mukana 22 maata. Kultaa vie Tanska. Viiden kärjen täydentävät Norja, Ruotsi ja Alankomaat. Viro löytyy sijalta 9 ja Venäjä sijalta 18. Barometrissa maat pannaan järjestykseen 36 muuttujan perusteella. Mittauksen kohteena on digitaalisuuden laaja yhteiskunnallinen hyödyntäminen - koulutustason kaltaiset yleiset tekijät tai maan rooli ICT:n tuottajana ei vaikuta sijoitukseen. Mittaus toteutetaan kolmella tasolla (edellytykset,

käyttö ja vaikutukset) ja kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen), joiden yhdistelmänä tarkastellaan yhdeksää solua. Digibarometrin perusteella Suomella on maailman parhaat edellytykset hyötyä syvenevästä digitalisoitumisesta. Käytössä Suomi jää sijalle 5. Digitaalisuuden vaikutuksissa puolestaan Suomi on sijalla 2 (joskin Suomi saa tässä nostetta mittausongelmista johtuen). Kaikkien kolmen pääsektorin mukaan tarkasteltuna Suomi löytyy sijoilta 2–5. Suomen hopean arvoinen kokonaissuoritus rakentuu ennen kaikkea tasaisuudelle." http://www.etla.fi/wp-content/uploads/Digibarometri-2015.pdf
Jyrki Kasvi kommentoi blogissaan digibarometria ja sen tuloksia. http://tieke.fi/display/Etusivu/2015/04/08/Hyvin+menee+-+olemme+siis+pulassa

Toisena vuotena peräkkäin on Suomi rankattu ykköseksi kansainvälisessä NRI-indeksissä. 
Ruotsalaiset ovat parhaita peruskäyttajiä (Suomi 6.), Sveitsilaiset firmat parhaita sähkoisten teiden hyvaksikäyttajiä (Suomi 2.) ja Singapore paras julkishallinnon digitaalisissa palveluissa (Suomi 8). The Networked Readiness Index (NRI), part of the 2014 Global Information Technology Report: The Risks and Rewards of Big Data, published today, ranks 148 countries for the quality of their digital infrastructure and ability to use ICTs to generate economic growth, foster innovation and improve the well-being of their citizens.
Here is a list of the top 10 economies making the most of the digital age, according to the NRI:
1. Finland tops the rankings for the second consecutive year, thanks to its outstanding digital infrastructure, which the Global Information Technology Report (GITR) says is the best in the world. With more than 90% of its population using the internet, and with high levels of innovation, Finland is reaping the rewards of investing heavily in ICT in the mid-1990s, which it did in response to a financial crisis.
http://forumblog.org/2014/04/top-10-countries-embracing-information-technology/

Terveydenhuolto antaa toivoa. Tietoasiantuntija-lehteen tekemäni kirjoituksen jälkeen löysin uutisen terveydenhuollosta.  "Finland is clearly becoming a leading digital health hub. Finland is clearly becoming a leading digital health hub. It is already one out of ten countries exporting more health technology than importing. According to estimates from different sources, there are approximately 500 companies active in the health sector, which employ 20.000 people. The health sector has a strong foundation in research, product development and innovation, which require specialised competences. Close partnership between the public and the private sector is at the core of the development. Finland has invested in health sector for decades, supporting growth companies via various funding programs." https://medium.com/@ekagianelli/finnish-digital-health-ecosystem-the-next-big-thing-276a25dc8d3c

Puheet julkisen hallinnon ICT-säästöistä ovat jatkuneet jutun kirjoittamisen jälkeen vaalikentillä. Suuri osa puoluejohtajista on vannonut säästötalkoissa ICT-säästöjen nimiin. Tästä olen edelleen poliitikkojen kanssa täysin eri mieltä. Jotta saadaan jotain uutta aikaan ja pidemmän aikavälin säästöjä, tarvitaan investointeja digitalisaatioon ja tietojärjestelmien uudistamiseen. Asiasta on innostunut myös TIVI-lehdessä 16.3.2015 Jyväskylän yliopiston  dekaani Pekka Neittaanmäki. Tosin hänkin sortuu osittain tuohon säästöpuheeseen. Hyvääkin on Neittaanmäen listassa, joka on tiiviisti seuraava: 1. valtion ja kuntien yhteinen metatietokanta (ON: +), 2. Keskitetyt palvelimet (ON: +), 3. Sote-it/ Kelaan keskitys (ON: + asia, mutta Kela ratkaisijana kattavasti ei hyvä; sote-it on osa toiminnanohjausta), 4. digitaalinen pilvikoulu (ON: +), 5. nopea kuituverkko (ON: +), 6. hankintaprosessit (ON: +), 7. ICT kansalaistaidoksi (ON:+), 8. ICT-strategia päivitettävä (ON:+).  http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-03-16/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4l%C3%A4inen-akateemikko-JulkICTss%C3%A4-jopa-2-miljardin-s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6vara---n%C3%A4m%C3%A4-8-kohtaa-kuntoon-3217508.html

Muita ajankohtaisia juttuja:  
- Mikä yhdistää epäonnistuneita julkisia it-hankkeita?  http://eficode.fi/blogi/mika-yhdistaa-epaonnistuneita-julkisia-it-hankkeita/

- Immateriaalioikeudet ja Hankintalainsäädäntö:

Yritysten pitää pystyä kasvun ja työpaikkojen luomisessa hyödyntämään omaa osaamistaan ja erityisesti immateriaalioikeuksin suojattuja ratkaisuja. Toivomme, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se otetaan huomioon julkishallinnossa vahvasti ohjaavien ja velvoittavien normien valmistelutyössä. - See more at: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua#sthash.rz7YLWHj.dpuf

Yritysten pitää pystyä kasvun ja työpaikkojen luomisessa hyödyntämään omaa osaamistaan ja erityisesti immateriaalioikeuksin suojattuja ratkaisuja. Toivomme, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se otetaan huomioon julkishallinnossa vahvasti ohjaavien ja velvoittavien normien valmistelutyössä. - See more at: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua#sthash.rz7YLWHj.dpuf

Yritysten pitää pystyä kasvun ja työpaikkojen luomisessa hyödyntämään omaa osaamistaan ja erityisesti immateriaalioikeuksin suojattuja ratkaisuja. Toivomme, että asiaan suhtaudutaan vakavasti ja se otetaan huomioon julkishallinnossa vahvasti ohjaavien ja velvoittavien normien valmistelutyössä. - See more at: http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua#sthash.rz7YLWHj.dpuf

 http://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/julkishallinto-ei-saa-jarruttaa-it-alan-ja-oman-tuottavuutensa-kasvua
- Tivi 17.2.2015: Liikenne- ja viestintäministeriö avaa tänään kaikkien ministeriöiden välisen digiturnauksen, jonka tavoitteena on tuottaa uusia ajatuksia digitalisaation edistämiseksi Suomessa. Maaliskuun puolivälissä huipentuva digiturnaus on päätöstapahtuma ministeriöiden käymälle digistrategiatyölle.
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-02-17/Ministeri%C3%B6iss%C3%A4-kisataan-siit%C3%A4-kuka-keksii-parhaat-digikeinot-3215925.html

Päivitys 27.4.2015: Ville Lehtola kaipaa hallitusohjelmaan keskitettyä kirjausta julkisen sektorin IT:n kehittämiseksi modulaariselta pohjalta:
"Otetaan käyttöön kansalliset tietojärjestelmämääritelmät, jotka koskevat valtion ja kuntien tarjoamia sähköisiä palveluita. Määritelmissä on (a) kansallisesti säilöttävän tiedon rakenne ja (b) tiedon siirtämiseen käytettävät rajapinnat organisaatioiden välillä (valtio, kunnat, kuntayhtymät, yksityiset palveluntuottajat). Määritelmiä hallinnoi valtionvarainministeriö tai muu valtioneuvoston osoittama taho. Määritelmiin siirtyminen on pakollista. Ylimenokaudella kunnille annetaan 2-5 vuotta siirtymäaikaa päivittää oma tietojärjestelmäarkkitehtuurinsa vastaamaan määritelmiä, alkaen niiden asetuspäivästä."
http://villelehtola.blogspot.fi/2015/04/sote-it-kuntoon-hallitusohjelmaan.html

Lähteet:

(1)               Bhaskar Chakvorti, Christopher Tunnard, Ravi Shankar Chaturvedi: “Where the Digital Economy Is Moving the Fastest” February 19.2015, Harvard Business Review 
- https://hbr.org/2015/02/where-the-digital-economy-is-moving-the-fastest

- http://fletcher.tufts.edu/eBiz/Index

(2)               IT-barometri 2014, Tivia http://www.tivia.fi/sites/tivia.fi/files/tivia/Julkaisut/tutkimukset/IT-barometri/ITBarometri_2014_29.1.2015_julkinen_versio_.pdf

(3)               VM: Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta – selvitys hallintovaliokunnalle saavutetuista tuloksista, Joulukuu 2014; tiiviisti keskeiset tulokset ovat: kokonaisarkkitehtuuri edennyt, lausuntomenettely keskeisistä hankinnoista edennyt, JUHTA tehnyt suosituksia, mutta standardeja ei vielä syntynyt; perustietotekniikka valtiolla kerätty Valtoriin; valtion ja kuntien tietohallinnon kustannukset kääntyneet laskuun; yhteen toimivuudessa edistytty (Palveluarkkitehtuuriohjelma), tiedon hallintaa koskeva lainsäädäntöuudistus valmisteilla.

(4)               Valtiovarainministeri linjasi taannoin ICT-menojen leikkaamisesta: ks. blogikirjoitukseni aiheesta: ”ICT-säästöt populistista politiikkaa” http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/01/ict-saastot-populistista-politiikkaa.html
- Saman kommentin blogikirjoituksessaan teki Ari Uusikartano (Tivia 18.3.2015): http://www.tivia.fi/tiviassa-tapahtuu/tivia-blogi/viestinnallinen-epaonnistuminen-rassaa-julkishallinnon-tietohallintoa
- Myös Tampereeen yliopiston professuri Pirkko Nykänen puuttuu samaan aiheeseen eli ICT-säästöihin. Ei ole Pirkonkaan mielestä helppoa tuo ICT:stä säästäminen http://www.uta.fi/ajankohtaista/yliopistouutiset/ilmoitus.html?id=105233  

(5)               Petri Virtanen, Jari Stenvall: Älykäs julkinen organisaatio, Tietosanoma 2014

- Olli Nylanderin kirja-arvio on blogikirjoituksessa osoitteessa: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/alykkyytta-julkiseen-organisaatioon.html