 |
| Kuva poimittu Apotin uutisvirrasta |
Apotti-laiva keinuu ristiaallokossa. Apotti on nyt edennyt seuraavaa vaiheeseen hankintaprosessissa. Neuvottelumenettelyyn on valittu kaksi valmistelun edellisessä vaiheessa parhaiten menestynyttä IT-ohjelmistotaloa. Neuvottelumenettelyssähän vasta valittiin toimittajia, ei itse asiassa toimittajien tuotteita ja ratkaisuja. Keskustelu on kuitenkin käynyt alun alkaen tuotteiden ja ratkaisujen ympärillä julkisessa sanassa. Kummallista vai ei? Tämä on siinä mielessä kummallista, että vasta nyt ollaan julkaisemassa Hilmaan vaatimusmäärittelyt. Tiedämme kuitenkin, että noin 2000 sivua tavaraa on jo olemassa ja ne on pääosin julkistettu kaikelle kansalla jokin viikko sitten. Apotin hanketoimisto on vakuuttanut kaiken aikaa, että toimitaan hankintalainsäädännön mukaisesti. Silti jokin tässä "mättää". Jos toimittaisiin puhtain purjein, ei oltaisi ristiaallokossa hankkeen kanssa. Apottilaiva etenisi systemaattisesti eteenpäin pudottaen laivasta ensin epäkelvot toimittajat ja lopulta valitsisi finalisteista parhaan toimittajan toteutukseen. Nyt uhkaa pahimmassa tapauksessa tilanne, jossa toinen finalisteista hyppää laivasta omalla päätöksellään. Onko siis kilpailu lopultakaan reilua, jää ulkopuolinen kysymään?
Reilulla kilpailulla satamaan. Olen ollut koko- ja merkittävyysluokassa verrattuna Apottiin mikrohankkeessa mukana. Päädyimme myös kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Vaikeuksia oli meilläkin matkassa. Kuitenkin etenimme siten, että lopputulos syntyi hankintaprosessin avulla. En olisi osannut alkuvaiheessa ennakoida, mikä toimittaja vie kilpailussa voiton. Ymmärsin myös, että kilpailussa karsiutuneet ja jatkoon päässeet hyväksyivät loppuratkaisun. Kilpailu oli loppumetreillä tiukka finalistien kesken. Finalisteille avattiin selkeästi se, mihin perustuivat heidän sijoituksensa. Yhtenä hankintaprosessin etenemisen vertailukohtana pidimme Apottihanketta, koska siinä vaiheessa muodollisesti Apotin kilpailutus oli tehty esimerkillisesti. Kilpailullinen neuvottelumenettely antaa mahdollisuudet kaikille osapuolille ymmärtää ja oivaltaa, mitä tilaaja suuressa mitassa on hakemassa. Samoin menettely varmistaa, että kaikki puhuvat samasta asiasta. Menettelytapa ei kuitenkaan poista sitä jatkuvaa haastetta, miten aidosti hinnan ja laadun suhde tulee otetuksi huomioon. Vaikka hinnan merkitys olisi vain 30%, on se silti merkittävä. Laatu jakaantuu moniin osatekijöihin ja viime kädessä osa näistä osatekijöistä on myös tilaajan puolelta inhimilllistä arviointia. Siksi olen ehdottomasti sitä mieltä, että kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä pitää olla loppusuoralla enemmän kuin yksi ehdokas, mieluummin 3-5 ehdokasta. Jos on yksi ehdokas, hinnan merkitys kaikkoaa.
Siriuksesta Apottiin. (1). Olen seurannut Apotin vaiheita Siriuksesta lähtien lehdistöstä tai julkisista tilaisuuksista saamieni tietojen perusteella. Olen joskus yrittänyt saada lisätietoja hanketoimistolta, mutta (aivan oikein) sieltä ei ole annettu mitään ylimääräistä informaatiota. Se on hankintamenettelyssä pelin henki. On kuitenkin vaikeaa välttyä ennakko-oletuksilta, joita eivät hankkeen vastuulliset ole mitenkään tuoneet julki. Jo Sirius-vaiheessa hankkeen esivalmisteluun osallistui Sitra ja mm. EPIC:n ratkaisuja käytiin joukolla tutkimassa valtamerten takana. Näkökulma oli vahvasti terveydenhuollossa ja erityisesti USA:n IT-järjestelmäkokemuksissa. Toinen lähtökohta oli kyllästyminen Suomen monopolistisiksi tulkittuihin IT- markkinoihin. Kaksi - kolme suurinta ohjelmistotaloa jakavat keskeiset markkinat keskenään. Haluttiin siis raikkautta ja uutta kilpailua ummehtuneille kotimarkkinoille. Itse asiassa haluttiin selvästi ulkomaista vaihtoehtoa loppuratkaisuksi. Julkinen keskustelu monoliittisesta tai modulaarisesta ratkaisusta on ollut jatkuvasti koko prosessin ajan esillä. Apottilaisten ennakko-oletus on kuitenkin koko ajan ollut monoliittinen, yhden toimittajan ratkaisumalli. Näin on myös hankintaprosessi edennyt. Pienille toimijoille ei ole annettu mitään mahdollisuuksia, usean toimittajan ratkaisuun ei ole annettu mahdollisuutta, suomalaiset toimittajat on sysätty syrjään. Niin onko kilpailu ollut siis reilua?
Apotti riskiaallokossa. Hankkeen läpivienti sisältää aina riskejä. Siksi tehdään alusta loppuun riskianalyysiä ja pyritään analyysin avulla ennakoimaan riskit sekä minimoimaan ne. Näitä riskejä ei Apottihankkeelta puutu. Pikemminkin niitä on liiaksi asti - valitettavasti. Koska hanketoimisto on kunnianhimoisesti vienyt hanketta eteenpäin, olen varma myös toimiston kyvystä tunnistaa riskit ja tarttua niihin ajallaan. Keskeisiä riskejä ovat hyvinkin toiminnalliset riskit. Uskon, että vanhakin koodi kestää aikansa käytössä. Sitäkin on tietotekniikkapiireissä pidetty merkittävänä riskinä, jos EPIC olisi valinta. Toiminnalliset riskit liittyvät hankkeen peruskäsitteeseen, jota voidaan ymmärrykseni mukaan kutsua toiminnanohjausjärjestelmäksi. (2) Apottihan on kattava toiminnanohjausjärjestelmä, joka käsittää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä kaikki mukana olevat kuntayhtymät ja kunnat. Apotilla ohjataan asiakasvirtoja, hoitoa, hoidon tukitoimia, hallintoa jne. Espoohan teki taannoin päätöksen, että ei ole mukana hankkeessa vaikka se on kuitenkin mukana siinä HUS-piirin osakkaan ominaisuudessa. Toiminnanohjausjärjestelmällä pitää olla omistaja, "kotipesä". Se on riski, koska näen useita omistajia - kuntia ja kuntayhtymä. Omistajuutta on pyritty ratkomaan sillä, että oletettavasti perustetaan Apotin ympärille yritys. Mutta ei tämäkään ratkaisu ole riskitön. Miten jatkossa osakkaat saavat äänensä ja tarpeensa esille? Toiminnanohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa on monipiippuinen juttu. Siksi esim. nykytila on kooste eri aikoina rakennetuista osaoptimointijärjestelmistä. Riskinä on monoliittisuus. Saadaanko erilaiset toiminnanohjauksen tarpeet tyydytettyä "saman katon alla". Miten ratkaistaan asia, jos lähtökohtana on amerikkalaiseen terveydenhuollon maailmaan kehitetty valmistuote. Kuinka pitkälle voidaan mennä räätälöinnissä? Ja sitten on vielä tämä toiminnanohjauksen keskeinen tekijä, miten muutetaan nykyistä toiminnanohjauksen menettelyä ja samalla tuodaan uutta IT-teknologiaa avuksi. On se kova muutosprosessihanke. Tulee vain mieleen se, miten erilaisia kulttuureja terveydenhuolto ja sosiaalihuolto edustavat. Myös terveydenhuollon sisällä on merkittävästi toisistaan poikkeavat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kulttuurit.
Uudistus on tehtävä. Se on selvää ja kaikki ovat sitä mieltä. Jotkut tosin sanovat, että aikalisääkin voitaisiin ottaa. Nyt pitäisi varmistaa, että kilpailua on loppuun saakka. Pitäisi myös varmistaa, että perusratkaisu on avoin ja omistajuus pitää saada mahdollisimman pitkälle tilaajalle. Yhden toimittajan riippuvuus on iso riski mutta myös mahdollisuus hanskata riskejä. Hanketoimiston määritystyö pitää avata, jotta julkisilla varoille tehty työ voidaan hyödyntää muuallakin. Näin uskon ja toivon, että tehdäänkin. Apotti-laiva näytetään vietävän satamaan monoliittisena hankkeena ulkomaisin voimin. Ei kun vain riskit minimoimaan ja mahdollisuudet maksimoimaan. On se parempi kuin vuosikymmeniä vanha laiva, jota on paikattu monin tavoin vuosien saatossa. Soteuudistusta en nyt ryhdy pohtimaan tähän kohtaan. Yhteyksiä on tietysti paljon.
Päivitys 16.4.2015: Tiivistys LinkedIn-julkICT-ryhmän keskustelusta blogikirjoitukseni pohjalta:
Kävin läpi keskustelun. Huomaan, että pitkälti olemme kaikki tehneet
samoja havaintoja. Avoimuus kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä on
tavoite, mutta mitä ilmeisimmin jo hankkeen alkuvaiheessa on tehty
runsaasti avoimuutta rajoittavia ennakko-oletuksia. Lähtökohtana on
ollut esiselvitystyöt, jotka on tehnyt "riippumaton konsultti" (lainaus
keskustelusta). Eräässä kommentissa viitataan siihen, että
hankintalainsäädännön neuvottelumenettely sinänsä sorsisi pieniä
toimittajia. Onkohan niin? Asiakkaat ylläpitävät monopoleja - se on hyvä
huomio. Suomen terveydenhuollon IT-taso on niin alhainen, että
amerikkalainen (vanhakin) ratkaisu tuo uutta. Parissa kommentissa tuli
sekin esille, että ylläpitokustannukset ovat merkittävämpi kustannuserä
kuin hankintakustannus. Koko kakusta ylläpito voi olla 70-80%.
Toiminnanohjausnäkökulmaa ei paljoa kommentoitu. Voidaanhan ajatella
niin, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon voitaisiin tuoda
toiminnallisia ja siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja aivan muusta
yhteydestä. Toiminnanohjausjärjestelmiähän on kehitetty vuosikausia ja
yritysmaailmasta löytyy viljalti käyttöesimerkkejä. Mielestäni sote on
sisään päin kääntynyt niin toiminnallisesti kuin IT-ratkaisujenkin
osalta. Esim. terveydenhuollon IT-historia on erittäin
terveydenhuoltopainotteinen. Apotissakin ennakko-olettamus on, että
sieltä löytyy kaikki viisaus.  |
| Kuvakaappaus Pörrin blogikirjoituksesta |
Päivitys 20.4.2015: Akusti-yhteistyö antaa toivoa. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2015/Sivut/2015-04-17-SKAALA.aspx
Päivitys 24.4.2015: Tieto oyj valittanut markkinaoikeudelle. Hankejohtajan mielestä matka jatkuu entiseltä pohjalta eli kaksi on jatkossa edelleen mukana. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-04-24/Tiedon-valitus-viimeinen-oljenkorsi---Apotti-ei-v%C3%A4lit%C3%A4-l%C3%A4hett%C3%A4%C3%A4-tarjouspyynn%C3%B6t-t%C3%A4n%C3%A4%C3%A4n-3220513.html
Päivitys 25.4.2015: Vaihtoehtoa monoliittiselle Apotin tekniselle ratkaisulle on lähdetty kehittämään. Kehittelyä on esitelty ja kommentoitu FB:n terveydenhuollon tietojärjestelmät korjattava -ryhmässä. https://okffi.hackpad.com/Terveydenhuollon-avoin-tietojrjestelm-nQLlROiiLwp
Päivitys 26.4.2015: FB:n terveydenhuollon tietojärjestelmät korjattava - ryhmässä käydään edelleen tosi mielenkiintoista keskustelua Apotin tiimoilta. Nyt alkaa keskustelussa olla eri näkökulmia esillä käyttäjästä ja tietojen erilaisista hyödyntäjistä tietojärjestelmien rakentamiseen. Täytyy tässä vielä muistuttaa, että tietojärjestelmiä voidaan rakentaa monella tapaa: vesiputousmalli, ketterä kehittäminen, niiden erilaiset variantit. Toistaiseksi esiin ei ole tässä keskustelussa nostettu "Devops"-menetelmää. Palaan tähän "Devops"-menetelmään jossain myöhemmässä blogikirjoituksessa.
Päivitys 22.6.2015: MAO hylkäsi valitukset 18.6.2015. http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Uutiset/MaO-hylkasi-valituksen#
Viitteet
(1) 2013 joulukuussa tekemääni blogikirjoitusta olen päivittänyt maaliskuulle 2015 saakka. Kirjoitus sisältää kandidaattien esittelyn, pohdinnat haasteista sekä runsaasti viitteitä aiheesta käytyyn keskusteluun. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html
(2) Toiminnanohjausjärjestelmää pohdiskelin taannoin 2013 blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti