Perimällä ja elintavoilla syvät itä - länsí - juuret, päivitys 23.4.2015

Kuvakaappaus Tiede-lehden artikkelista

Sairastavuudella ja elintavoilla on pitkät kivikautiset historialliset juuret. Perimä ja ympäristö elintapoineen vaikuttavat elinoloihimme, pärjäämiseemme. Mikko Puttosen artikkeli Tiede-lehdessä (huhtikuu 2015) - "Suomessa asuu kaksi kansaa" avaa meille oivallisesti taustoja. (1) Idän ja lännen välinen ero on kulkenut vuosikymmenten käsityksen mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajan mukaan vuodelta 1323. Uusimmat tutkimukset kuitenkin vievät perimämme taustoja kivikaudelle saakka. Tiivistäen artikkelin sanoma on:
"Länsisuomalaiset ovat keskimäärin terveempiä ja varakkaampia kuin itäsuomalaiset. Tähän vaikuttavat niin geneettiset kuin elintapoihin ja elinympäristöön liittyvät erot. Näissä näkyy menneitten vuosisatojen vaikutus: idässä maanviljelyolot ovat olleet huonommat ja kaupankäyntireitit paljon hankalammat kuin leudommassa, vähälumisemmassa ja merenläheisessä Länsi-Suomessa." http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomessa_asuu_kaksi_kansaa_itainen_ja_lantinen

Kuvakaappaus Tiede-lehden artikkelista

THL:n sairastavuusindeksi avaa nykytilanteen kunnittain ja alueittain. Oheinen Tiede-lehdestä otettu kuvakaappaus näyttää tuon itä-länsisuhteen olevan voimissaan. Vaikeata on sote-uudistuksella tai muilla yhteiskunnan toimilla vaikuttaa ainakaan lyhyellä aikavälillä tuon rajapyykin murtamiseen. Tämän vuoksi on paikallaan sisällyttää erilaisiin kustannustenjakokriteereihin sairastavuus-tekijä. Artikkelissa tulee esille myös se, että perimän lisäksi elintavatkin tulevat jo lapsuudesta kulttuuriperintönä. Näin maan sisäinen muuttoliike sekoittaa väestötasolla idän ja lännen ihmisiä. 
http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/atlas/kunnat/atlas.html?select=091&indicator=i0

Olli kauppakeskuksessa

Yksilötasolla juuremme pysyvät kuitenkin idässä tai lännessä asumme sitten missä hyvänsä. Artikkelissa on testi, millä kukin meistä voi mitata omaa taustaansa. ( http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/oletko_itainen_vai_lantinen ). Tein oman testin ja huomasin, että olen jonkin sortin sekoitus idästä ja lännestä. No niinhän se on. Olen isän puolelta juuriltani Kemistä. Kemi taitaa mennä nippa nappa idän puolelle, vaikka kartalla onkin lännessä. (2) Äidin puolelta olen juuriltani Vaasasta - selkeä länsivaikute. (3) Pituutta minulla on 177 - siinä lännen ja idän välillä. Lännessä ollaan pidempiä kuin idässä. Lapsistani pojat ovat pituudeltaan selvästi lännen miehiä.  Äitini eli pitkän elämän suomenruotsalaisena -  sieltä tulee sitä lännen geenistöä. Isä kuoli sepelvaltimotautiin vähän yli 50-kymppisenä - idän perimää, mutta myös taudin hoitokeinot vaikuttivat. Elintapani lienevät enemmän lännen puolelta kuin idästä. Mollivoittoiset biisit kuuluvat idän perimään ja duurivoittoiset biisit lännen perimään. Esim. Vesa-Matti Loirin kappaleista viehättävät minua mollivoittoiset biisit Eino Leinon runoihin, mutta loistava on tuo Loirin sketsihahmon Jean-Pierre Kuselan kappale "Naurava kulkuri". Ehkäpä olen enemmän duurivoittoinen tyyppi - oheinen kuva todistanee sen. Siinä totean, että "kierrätän enemmän hyviä ideoita".

Mitä tästä itä-länsi erosta voisi oppia? Niin syvällä ovat perimän ja elintapojen taustat. Näin myös tiettyjen tapojen muuttaminen on yksilötasolla kova urakka. Silti geeniperimä tuo elämäämme erilaisia riskejä. Sote-uudistuksella voidaan luoda edellytyksiä positiivisille muutoksille suomalaisten pärjäämisessä. Ehkä terveyserojen vähentämiselle voidaan löytää edellytyksiä. (4) Sote-uudistus ei kuitenkaan ratkaise idän ja lännen eroa perimän ja elintapojen osalta.

Päivitys 22.4.2015: Jari Porrasmaa kommentoi kirjoitustani LinkedInin puolella seuraavasti:
"Hyvä kirjoitus Olli. Perimän osuudesta heräsi muutamia ajatuksia. Perimään liittyvien riskitekijöiden selvittämiseen on tulossa apua teknologiasta. Human genome projektin yli kymmenen vuoden työ ja miljardien kustannukset onnistuu nykyään tuhansien tai satojen eurojen kustannuksilla ja analyysiin kuluva aika mitataan parhaimmillaan minuuteissa. Kansallinen genomistrategia taitaa valmistua aika sopivaan ajankohtaan."
Tässä vielä linkki genomistrategiatyöhön:  http://www.sitra.fi/uutiset/perima-ja-terveys/tieto-ihmisen-perimasta-halutaan-paremmin-kayttoon-terveydenhuollossa

Kuvakaappaus YLEn uutisesta

Päivitys 23.4.2015: Ylen uutisen mukaan äänestysaktiivisuuttakin voidaan selittää THL:n sairastavuusindeksillä. Havainto sopii tähän itä-länsi-viitekehykseen hyvin. "Äänestysinto jäi vaaleissa väestöltään sairaimmissa kunnissa terveitä kuntia selvästi alhaisemmaksi. Manner-Suomen terveimmän kunnan Kauniaisten ja sairaimman kunnan Kaavin äänestysinnossa on liki 26 prosenttiyksikön ero." http://yle.fi/uutiset/sairaimmissa_kunnissa_ei_jaksettu_lahtea_vaaliuurnille/7947142


Viitteet

(1) Mikko Puttonen: Suomessa asuu kaksi kansaa, Tiede huhtikuu 2015:
https://ollinarkisto.files.wordpress.com/2015/04/suomessa-asuu-kaksi-kansaa-tiede-huhtikuu-2015.pdf

(2) Kemistä kerroin surkeata taannoin blogikirjoituksessani. Hyvinvointi- pahoinvointi-indikaattorien tarkastelussa Kemi  näyttäytyi  vähemmän hyvinvoivana paikkakuntana. Hyvinvoinnin kärjessä olivat länsirannikon ja etelän suomenruotsalaiset paikkakunnat. Myös THL:n sairastavuusindeksillä mitattuna Kemi on kuudenneksi alhaisin kunta. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/sairastavuus-ja-toimeentulotuki-tassako.html

(3) Pitkäikäisyyttä kuvasin taannoin blogissani:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/pitkaikaisyys-vanhustenhuollon.html

(4) Terveyseroista pirullisena ongelmana kirjoitin taannoin blogissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/terveyserot-pirullinen-poliittinen.html