Tim Sparv, Standard & Poor, kestävyysvaje, soteuudistus - mikä ihmeen yhteys?, päivitys 12.4.2015

Tim Sparv, HS-kuva

Tim Sparv on Suomen jalkapallomaajoukkueen keskikenttämies, joka pelaa Tanskan pääsarjan pienessä joukkueessa, Midtjyllandissa. Joukkue johtaa sarjaa. Tuon jalkapalloseuran perusajatuksena on hyödyntää kaikessa tilastotiedettä ja data-analyysiä. "Midtjyllandissa data-analyysi läpäisee koko toiminnan. Se näkyy pelaajahankinnoissa, valmentajan pukukoppipuheessa, otteluihin valmistautumisessa ja niin edelleen. Myöskään Sparvia ei hankittu summamutikassa Saksan toiseksi korkeimmalta sarjatasolta." Juttu osoittaa myös sen, että jalkapallossakin on kaksi koulukuntaa: tuntumaan ja tunteisiin uskovat vanhan koulukunnan edustajat ja faktoihin, tilastoihin uskovat uuden koulukunnan edustajat. (1)


Standard&Poor on arvioinut tuoreeltaan uudelleen Suomen luottoluokituksen ja päätynyt siihen, että toiseksi korkein luokka on Suomen taso. Se on myös jatkossa Suomen taso, koska luokittelija olettaa Suomen tekevän merkittäviä rakenteellisia toimia talouden tasapainon saavuttamiseen. Eräs keskeiseksi nimetty rakenteellinen toimi on sote-uudistuksen aikaansaaminen. (2) Tämä liittyy keskeisesti keskusteluun kestävyysvajeesta ja leikkauslistoista. Nyt lähes kaikki puolueet vannovat VM:n 6 miljardin euron leikkaustarpeen nimeen. Kuitenkin taloustieteilijät kiistelevät, pitäisikö edelleen elvyttää vai olla VM:n leikkauslinjoilla. Aikataulusta on vain eroja puolueiden ja VM:n esityksen välillä. Avasin tämän edellisessä blogikirjoituksessani. (3)

Signaali ja kohina. Nate Silver (New York Timesin toimittaja) on tehnyt järkälekirjan aiheesta "Signaali ja kohina, miksi monet ennusteet epäonnistuvat, mutta jotkin eivät". Kirja avaa yhteydet Tim Sparvin, S&P:n, kestävyysvajeen ja soteuudistuksen välillä. Tosin Silver ei millään muotoa käsittele näitä Suomea puhuttavia aiheita sinänsä. Sen sijaan kirjassa uppoudutaan ennustamisen maailmaan erilaisten ajankohtaisten esimerkkien kautta - kuten USAn asuntokupla ja luottoluokittajien toimet tai luonnonilmiöiden ja talousilmiöiden ennustaminen. Niin ja tietysti nämä esimerkit urheilun maailmasta ovat esillä (kuten amerikkalainen jalkapallo ja shakki tai pokeri). Kirjoittaja ei päästä lukijaa helpolla teoreettisen viitekehyksensä kimppuun. Sen sijaan laajat ja perusteelliset kuvaukset ennusteiden haasteista ja ongelmista ovat tervetullutta luettavaa. Yritän seuraavassa tiivistää Silverin ennuste-ajattelun. Jos olen ymmärtänyt sanoman oikein, voin todeta, että se kyllä viehättää.  (4)

Epävarmuus. Ennustaminen on objektiivisuuden ja subjektiivisuuden yhdistäjä. Täysin objektiiviset ennusteet ovat mahdottomia. Nate Silverin ajattelu perustuu 1800-luvun ajattelijaan, Thomas Bayesiin, mutta lähtökohtana on myös Karl Popperin tiedonkäsitys. Tiedon, informaation epätäydellisyys on lähtökohtana, jota täydellistetään jatkuvasti uudella informaatiolla. Ennustajia on myös kahdenlaisia. Siilit eivät siedä epävarmuutta, vaan rakentavat ennusteensa suurten, ehdottomien lähtökohtien varaan. Sen sijaan Silverin kannattamat ketut ottavat ennustamisessa huomioon monenlaiset asiat ja informaation sekä sietävät epävarmuutta. Näin ennustetta pitää korjata jatkuvasti uudelle informaatiolla. On myös mieluummin otettava huomioon useita rinnakkaisia ennusteita ja haettava niistä konsensusennuste yksilöllisen sijasta. Ennusteita tehtäessä ja tulkittaessa on aina otettava huomioon kolme keskeistä epävarmuustekijää: 1. Alkuehtojen epävarmuus otetaan hallintaan tiedostamalla, mitkä ovat ennusteen laadinnan lähtökohtadata ja -informaatio. Se on aina sidoksissa johonkin teoreettiseen viitekehykseen ja ajatusmaailmaan. 2. Tapahtumaketjun epävarmuus lisääntyy ajassa. Tämä epävarmuustekijä perustuu siihen, että ajassa tulee uutta informaatiota ilmiön ympäristöstä. Tuo uusi informaatio voi muuttaa merkittävästi lähtökohtaolettamuksia. 3. Rakenteellinen epävarmuus tarkoittaa sitä, että ymmärrys ilmiön eri puolista on aina rajallinen, siis epävarma. Erityinen rakenteellinen epävarmuus tulee sellaisesta ilmiöstä, jota voidaan kutsua kompeksiseksi. Jalkapallo, luottoluokitus, kestävyysvaje, sote-uudistuksen vaikutukset ovat kompleksisia ongelmia, kompleksisia järjestelmiä. Nate Silverin vannoo tieteen nimeen. Hänen mielestään tieteen edistys on mahdollista. Hyvinä pidetyt teoriat osoitetaan ajan mittaan virheellisiksi. Yksikään teoria ei ole täydellinen. Politiikassa puolestaan eri puolueet ovat omien uskomustensa ja valintojensa vankeja eivätkä näin anna periksi vastapuolelle. Silverin mielestä politiikassa totuudella ei ole oikeutettua asemaa. Silver tiivistää oppi-isänsä Bayesin opin seuraavasti (s. 456): "Bayesin teoreema alkaa ja päättyy tosimaailman tapahtuman mahdollisuutta koskevaan todennäköisyysarvioon. Se edellyttää, että uskoo, että maailma on luontaisesti epävarma... Se kuitenkin edellyttää, että hyväksyy, että maailmaa koskevat subjektiiviset havainnot ovat totuuden likiarvoja."

Palataan nyt vielä Tim Sparviin, S&P:iin ja kestävyysvajeeseen. Sparv ei olisi ajautunut vanhan koulukunnan opeilla Midtjyllandin joukkueeseen. Kuka olisi uskonut, että tämä joukkua johtaa Tanskan sarjaan keskinkertaisella pelaajistolla. Seura teki alkuanalyysinsä. Rahaa oli rajoitetusti eikä vanha tuntumaan perustuva ote tuottanut riittäviä tuloksia. Tapahtumaketjua pitää jatkuvasti päivittää uudella informaatiolla ottelu ottelulta. Rakenteellinen epävarmuus liittyy arvaamattomiin vastustajiin ja omien joukkojen pelaajien pelikykyyn sekä sen vaihteluihin. S&P:n luottoluokitusarvio perustuu lähtökohtainformaatioon Suomen kansantalouden tilasta. Arvion perusteet eivät avaudu lehdistötiedotteista. Tapahtumaketjun epävarmuus tulee selvästi esille S&P:n "luottamuksesta" siihen, että uusi hallitus tekee rakenteelliset uudistukset, erityisesti soteuudistuksen. Kuitenkaan sote-uudistuksen merkitys kestävyysvajeen ratkaisijana ei lehdistötiedoista käy ilmi. Onkohan S&P riittävän avoin analyysissään, vai onko se oman tiedon "panttaaminen" oman liiketoiminnan ydin. Nate Silver käsittelee kriittisesti S&P:n roolia USAn asuntokuplan paljastumisessa. S&P:n kannatti "pantata" todellista käsitystään aikansa oman liiketoiminnan edun nimissä! Kestävyysvajeen osalta puolestaan Erkki Tuomioja toi esille analyyttisiä epävarmuustekijöitä. (5) Alkoehtojen epävarmuutta ovat Tuomiojaa siteeraten EU:ssa 1990-luvun alussa määritelty raja 60%:n osuudesta kansantulosta, kun hänen mukaansa se voisi olla Suomessa 100-150%. Myös bruttovelka voidaan käsittää toisinkin. Suomessa eläkerahastot ovat merkittävä nettovarallisuuden lähde, jota tuossa bruttovelka-ajattelussa ei ole otettu huomioon. Tapahtumaketjun epävarmuutta puolestaan korostaa Tuomiojaa siteeraten vaikuttavien muuttujien moninaisuus kuten BKT, väestötekijät, reaalikorko, työttömyys jne. Myös aikatekijä tulee tässä keskiöön. Sehän on tunnistettu niin poliitikkojen kuin myös tutkijoiden näkemyksissä. Niin rakenteellinen epävarmuus tulee puolestaan esille kansantaloustieteilijöiden toisistaan poikkeavista tulkinnoista suhteessa elvytyspolitiikkaan ja leikkauksiin.

Avoimuutta ja kriittisyyttä tarvitaan. Ennusteissa on aina lausuttava julki ennakkokäsitykset. Kyse on ns. metatiedoista. Ennusteita laadittaessa on arvioitava aina ennusteen todennäköisyys suhteessa olemassa olevaan dataan ja informaatioon. Asiantuntijat voivat harhaantua omiin ennakkokäsityksiinsä ja välttää ulkoista informaatiota. Avoimuutta siis tarvitaan. Poliitikot nostavat mielellään esille ennusteita, jotka tukevat heidän ideologisia lähtökohtiaan. Avoimuuta tarvitaan politiikassakin. Tulevaisuus ei ole ekstrapolaatio nykytilasta. On nähtävä erilaisia mahdollisuuksia, myös tähän asti toteutumattomia sellaisia. Avoimuutta on siis myös erilaiset tulevaisuuden ennusteet. Meiltä ennusteiden lukijoilta ja tulkitsijoilta edellytetään kriittisyyttä ja analyyttisyyttä. Jos emme saa riittävästi taustatietoa, jäävät ennusteet vaikeasti tulkittaviksi. En siis usko, että kestävyysvaje ja soteuudistus ovat suoraan yhteydessä toisiinsa. En myöskään usko, että soterakenneuudistuksella ja rahoitusuudistuksella taataan leikkausten onnistuminen. On tehtävä vaihtoehtoisia skenaarioita ja uudistettava ohjauksen välineet. Paljon on tehtävää...

Päivitys 12.4.2015: Panu Raatikainen blogikirjoituksessaan "Oikeusto puhuu pötyä" tarttuu kriittisesti kaikkiin oleellisiin tilastoihin, indikaattoreihin, joista keskustellaan kestävyysvajeen ja leikkauslistojen yhteydessä. Panun argumentit perustuvat myös julkisiin tilastoihin. Ne ovat hengenheimolaisia Erkki Tuomiojan analyysin kanssa. Niin se vain on, että tilastoilla voidaan puhua politiikkaa. Epävarmuus ja toisistaan poikkeavat lähtökohtaolettamukset tuottavat erilaisen tilannekuvan. Panu osoittaa myös, miten ekonomistitkin sortuvat "tilastoilla politikointiin". Signaali ja kohina olisi tervehdyttävää luettavaa niin poliitikoille kuin ekonomisteillekin. "Oikeisto puhuu paljon taloudesta. Suomen julkisen sektorin sanotaan olevan ylipaisunut ja julkisen velan määrän kestämättömän suuri. Pitäisi kuulemma tunnustaa tosiasiat ja ryhtyä tekemään vastuullista politiikkaa eli kipeitä mutta välttämättömiä päätöksiä – käytännössä leikkauksia. Mutta katsotaanpa hieman tarkemmin niitä ”tosiasioita”. Ne eivät taida oikein kestä päivänvaloa…"
http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192633-oikeisto-puhuu-potya

Päivitys 5.4.2015: Ekonomistien väittely kestävyysvajeesta, elvyttämisestä ja leikkauksista kuvaa hyvin ennustamisen epävarmuutta sen kaikissa muodoissa (siis alkuehdot - tapahtumaketju - rakenne). Haaparanta - Viriälä - Hetemäki - Haaparanta - Hetemäki vs. Jäntti - Tanskanen - Korkman. Keskustelu aaltoilee ja jokainen hakee sitä varmaa perustaa epävarmassa maailmassa. ks. http://www.hs.fi/talous/a1427862343919  (HS 2.4.2015 Hetemäki - Jäntti); http://blog.hse-econ.fi/?p=6553  (Haaparannan blogikirjoitus 1.4.2015); Vihriälän näkemykset 29.3.2015 HS:ssä, ks. alla viite 3; Antti Tanskanen jatkoi ekonomistien väittelyä HS:n 3.4.2015 vieraskynässä. Muista keskustelijoista poiketen hän pohtii aidosti epävarmuustilannetta: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1427947030212
Ja sitten tulee Sixten Korkman (HS 4.4.2015) ja yhdistää ekonomistien väittelyn poliitikkojen  vasemmisto-oikeisto-linjauksiin. Ei ole Sixtenin mukaan niin, että vasemmisto vain elvyttää ja oikeisto leikkaa. http://www.hs.fi/talous/a1428030712144

Päivitys 4.4.2015: HS:n toimittaja Unto Hämäläinen kirjoittaa Sunnuntaisivulla "Eduskunta määrää velkakaton". Hämäläinen toteaa, että VM on jyrännyt 6 miljardin leikkausvaateensa poliittisten puolueiden poliittiseksi lähtökohdaksi. Taustana on velkaantuminen tähän asti (siis alkuehdot), uhka velkaantumisen noususta kestämättömäksi (siis tapahtumaketju) ja rakenteellisena seikkana se, että eduskunta on perustuslain mukaan määritellyt velkakatoksi 110 miljardia. Tuo katto ylitetään ilman toimia jo 2019. Hämäläinen toteaa lakonisesti, että kansanedustajilla on helppo tehtävä tehdä uusi päätös asiassa.

Päivitys 3.4.22015: VM:n talouskatsaus, huhtikuulta 2015 jatkaa omaa mollivoittoista ennustamista - bkt:n kasvuennuste tälle vuodelle 0,5% eikä paljoa enempää seuraaville vuosille: 2016 1,4%, 2017 1,5%.  http://vm.fi/julkaisu?pubid=4801

Päivitys 3.4.2015: THL:n blogissa tuodaan esille leikkausten toinen puoli eli hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkon leikkausten kielteiset seuraukset."Vastaisku leikkauslistoille - sosiaaliset investoinnit maksavat itsensä takaisin" https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/vastaisku-leikkauslistoille-sosiaaliset-investoinnit-maksavat-itsensa-takaisin

Päivitys 3.4.2015: THL:n blogissa Mika Gissler 30.3.2015 toteaa, että lupaus 200000 uudesta työpaikasta ei pidä ilman lisätyövoimaa. Tämä lupaus liittyy kestävyysvajeen voittamiseen ja poliittisten puolueiden lupauksiin uusista työpaikoista.
https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/lupaus-200-000-uudesta-tyopaikasta-ei-pida-ilman-lisatyovoimaa

Viitteet

(1) Helsingin Sanomat teki jutun Tim Sparvista ja hänen seurastaan FC Midtjyllandista 27.3.2015: http://www.hs.fi/urheilu/a1427392616766

"Suomen jalkapallomaajoukkueen keskikenttämies Tim Sparv innostuu puhuessaan seurajoukkueestaan FC Midtjyllandista, eikä hän ole yksin. Piskuinen tanskalaisseura on saanut viime aikoina valtavasti huomiota. Suoraviivaisesti pelaava Midtjylland on yllättänyt kaikki ja johtaa maansa pääsarjaa ylivoimaisesti. Tanskan perinteiset suurseurat ovat jääneet todella kauas: FC København 11 pisteen, Brøndby 19 pisteen ja viime kauden mestari Aalborg 22 pisteen päähän. Poiminta: Sparvilla loistava muisto Pohjois-Irlannista 27.3.2015 Midtjylland edustaa toimintatavoiltaan monille jalkapallon tulevaisuutta. Se on monille esikuva. Tanskalaisseuran toiminta nojaa voimakkaasti tilastotieteeseen ja data-analyysiin. Jalkapallossa on toki kerätty erilaisia tilastoja vuosikausia. Pallonhallintaprosentit, syöttömäärät, juostut kilometrit ja laukaukset maalia kohti ovat peruskauraa, jotka jokainen voi käydä tarkistamassa monien seurojen ja kansainvälisten tiedotusvälineiden kotisivuilta otteluiden jälkeen. Midtjyllandin kaltaiset seurat ovat kuitenkin havahtuneet, että tällaiset tilastot eivät riitä edes alkuun. Useat seurat haluavat analysoida tietoa syvällisemmin, sillä perustilastoista voi helposti tehdä vääriä johtopäätöksiä. Esimerkiksi pelaaja, jonka otteluissa juoksemat kilometrimäärät ovat pieniä, ei automaattisesti ole laiska. Hän saattaa yksinkertaisesti liikkua viisaasti. Pelaajalla saattaa olla korkea syöttöprosentti, mutta silti hänen syötöistään on vähän iloa. Ehkä hän vain välttelee riskejä ja antaa siksi helppoja mutta usein turhia syöttöjä lähimmälle joukkuekaverilleen. Midtjyllandissa data-analyysi läpäisee koko toiminnan. Se näkyy pelaajahankinnoissa, valmentajan pukukoppipuheessa, otteluihin valmistautumisessa ja niin edelleen. Myöskään Sparvia ei hankittu summamutikassa Saksan toiseksi korkeimmalta sarjatasolta. "Koripallo, jääkiekko, amerikkalainen jalkapallo – niissä saadaan paljon statistiikkaa ja tietoa, jota analysoidaan paljon enemmän kuin jalkapallossa", sunnuntain EM-karsintaotteluun Pohjois-Irlantia vastaan valmistautuva Sparv sanoo Suomen majapaikassa Marlow'ssa. Pohjois-Amerikan isot palloilulajit ovat lyöneet tilastojen keräämisessä ja niiden analysoinnissa jalkapalloa vuosikaudet nenille. Maailman suurin laji on kuitenkin herännyt. Käytännössä kaikki suurseurat ymmärtävät, että pelkästään vaistoihin, omiin tuntemuksiin ja kokemukseen nojaaminen ei riitä. Midtjylland ei pysty ostamaan parhaita pelaajia, joten se yrittää löytää sopivimpia pelaajia. "Ryhmässämme on leveyttä. Meillä on penkillä tai katsomossa aina joku, joka voi korvata loukkaantuneen pelaajan onnistuneesti", Sparv kertoo. Taistelu jalkapallon kahden koulukunnan kesken velloo kiivaana. Toisessa nurkassa ovat niin sanotut vanhan liiton miehet, joille jalkapallotiede on hölynpölyä. Toisessa poterossa ovat sellaiset uudistajat kuin Matthew Benham, joka omistaa Midtjyllandin ja Englannin toiseksi korkeimmalla tasolla pelaavan Brentfordin. Brentford nousi hiljattain otsikoihin, kun joukkueen manageri Mark Warburton ilmoitti jättävänsä seuran kauden päätteeksi. Lähdön taustalla ovat näkemyserot tilastotieteen käytöstä pelaajahankinnoissa. Sparvin mukaan osa jalkapalloihmisistä elää edelleen menneessä maailmassa ja nojaa enemmän tunteisiin kuin tietoon. "Toivottavasti iso muutos on nyt menossa." Datakeskustelu räjähti, kun Moneyball-kirja (2003) ja Brad Pittin tähdittämä samanniminen elokuva (2011) ilmestyivät. Moneyball kertoo tositarinan Billy Beanesta, joka rakensi köyhästä Oakland Athleticsista menestyvän baseballjoukkueen käyttämällä pelaajahankinnoissa data-analyysiä. Hän hankki halvalla muiden hylkimiä pelaajia ja kokosi heistä menestysjoukkueen. Sama logiikka pätee jalkapallossa. Real Madridin ja Manchester Cityn kaltaiset jättiläiset voivat hankkia supertähtiä kaudesta toiseen, mutta suurella enemmistöllä seuroista ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla samoilla markkinoilla. Midtjyllandin kaltaisten seurojen on pakko yrittää pienentää jalkapallon sattumanvaraisuutta. Niillä ei ole varaa huteihin. Sen ymmärtää myös hollantilainen AZ Alkmaar, joka viime viikolla nimesi Beanen neuvonantajakseen. Onnistunut toiminta voi johtaa seuraavaan tulokseen: "Pelimme ovat menneet yli odotusten, ja olemme menneet joukkueena paljon eteenpäin", Sparv kehuu.
Tapio Keskitalo HS"

(2) S&P:n luottoluokitusarvio Kauppalehden uutisena:

"Standard & Poor´sin luottoluokitusanalyytikko Maria Redondo hämmästelee Suomen hallituksen surkeaa toimintaa sote-uudistuksessa.

Luokituslaitos patistaa uutta hallitusta ja eduskuntaa ripeisiin päätöksiin, joilla tuetaan talouskasvua ja tasapainotetaan valtion ja kuntien taloutta.
”Eduskunnan perustuslakivaliokunnan päätös julistaa valmisteltu sosiaali- ja terveydenhoitoalan uudistus perustuslain vastaiseksi oli jotakin täysin odottamatonta”, Maria Redondo sanoo Kauppalehdelle.
Redondo on Standard & Poor´sin Suomen luottokelpoisuutta tutkineen ryhmän pääanalyytikko.
”Meidän mielestämme tämä lopputulos aiheuttaa uudelle hallitukselle lisäpainetta tuottaa vaihtoehtoinen esitys ja panna se myös ripeästi täytäntöön.”
”Mikäli siinä epäonnistuttaisiin, se estäisi hallitusta saavuttamaan tavoitettaan tasapainottaa julkinen talous vuonna 2019”, Redondo varoittaa.
Standard & Poor´s päätti perjantai-iltana julkistamassaan luottokelpoisuusarviossa pitää Suomen valtion luottoluokituksen ennallaan toiseksi parhaassa AA+ luokassa. Myös näkymät luottoluokittaja vahvisti vakaiksi. Negatiivinen näkymä olisi enteillyt luottokelpoisuuden mahdollista laskua.
S&P korostaa kuitenkin raportissaan, että seuraavan hallituksen ja eduskunnan tulee panna niin sote-uudistus, työmarkkinaosapuolten sopima eläkeuudistus kuin kuntien tehtävien karsiminen aikailematta täytäntöön.
Maria Redondo, kuinka lähellä oli, että olisitte pudottaneet nyt Suomen valtion luottoluokitusta tai muuttaneet näkymät negatiivisiksi?
”Tekemämme luottoluokituspäätös heijastelee näkemystämme, jonka mukaan Suomen luottokelpoisuus ei ole muuttunut. Todettakoon lisäksi, että vakaa näkymä tarkoittaa sitä, että luokitusta ei todennäköisesti olla muuttamassa seuraavien kahden vuoden aikana.”
Luottoluokitusraportissa korostetaan, että vakaa näkymä heijastelee luottamusta siihen, että Suomen hallitus panee talouskasvua vauhdittavat ja julkista taloutta tasapainottavat toimet täytäntöön vaalin jälkeen.
”Saattaisimme pudottaa luottoluokitusta, jos poliittinen tuki uudistuksille hupenisi. Tämä lisäisi todennäköisyyttä, että julkinen velka kasvaisi merkittävästi enemmän kuin me tällä hetkellä odotamme”, raportissa varoitetaan.
S&P:n arvion mukaan Suomen julkinen velka puhkaisee tänä vuonna 60 prosentin rajan ja nousee 66 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2018.
S&P pudotti Suomen valtion luottoluokituksen syksyllä parhaasta mahdollisesta AAA-luokasta toiseksi parhaaseen luokkaan. Kahdella muulla reittauslaitoksella Suomen luokitus on edelleen paras mahdollinen.
Maria Redondon mukaan Standard & Poor´s julkistaa seuraavan luottokelpoisuusarvion Suomesta 25. syyskuuta.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/luottoluokittaja-sp-suomen-sote-sotkusta-todella-yllattavaa/a5jNCLaG

(3) Ollin blogikirjoitus 22.3.2015:  "Kestävyysvaje ja sote-uudistus - tiukka paikka" http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/03/kestavyysvaje-ja-sote-uudistus-tiukka.html
HS-uutinen 29.3.2015: Etlan Viriälä tukee leikkauspolitiikkaa.http://www.hs.fi/kotimaa/a1427514196724
Jutussa todetaan mm. seuraavaa: " Vihriälä arvioi, että bruttokansantuotteen tasoa olisi varaa nostaa elvytyksellä 2–3 prosenttia ennen kuin työttömyysaste laskee tasolle, jolla hinnoissa ja palkoissa alkaa näkyä nousupaineita. Taloustieteen mukaan tämä elvytysvara tulisi teoriassa aina käyttää. Sote-uudistuksella, väestön ikääntymisellä ja muilla rakenteellisilla tekijöillä ei sinänsä ole asian suhteen merkitystä."

(4) Nate Silver: Signaali ja kohina. Miksi monet ennusteet epäonnistuvat, mutta jotkin eivät. (suom. Kimmo Pietiläinen), Terra Cognita, Helsinki 2014 (alkuperäisteos 2012):  Esittelyteksti: "Ennustamme tulevaisuutta joka kerta, kun valitsemme uuden reitin työmatkalla, lähdemme uudelleen treffeille tai säästämme rahaa. Olemme tottuneita ennustajia.Siitä huolimatta monet erittäin tärkeät ja suuria kustannuksia aiheuttavat tapahtumat jäävät meiltä rutiininomaisesti etukäteen näkemättä, kuten Fukushiman voimalaonnettomuus ja syyskuun 11. päivän hyökkäys osoittavat.Tässä kirjassa hämmästyttävän tarkasti toteutuneilla politiikan ennustuksillaan mainetta saavuttanut New York Times -sanomalehden toimittaja Nate Silver kertoo, miten ennustamattoman maailman tapahtumista saadaan parempi ote.Silver selvittää, miten aito signaali erotetaan ympäristön kohinasta, alati lisääntyvästä merkityksettömästä aineistosta. Meidät on ohjelmoitu näkemään merkkejä tapahtumista ja ennustamme niiden varassa itsevarmasti. Väärän merkin näkeminen johtaa kuitenkin huonoon ennusteeseen.Lisäksi ymmärrämme todennäköisyyttä ja epävarmuutta huonosti.Tuloksena on ennustamisen paradoksi: mitä nöyremmin suhtaudumme ennustuskykyymme ja mitä enemmän olemme valmiit oppimaan virheistämme, sitä paremmin muutamme informaation ja aineiston hyväksi tulevaisuutta koskevaksi näkemykseksi.Signaali ja kohina ohjaa näkemään aidon signaalin monilla esimerkeillä, jotka ulottuvat koripallosta politiikkaan, pokeripöytään, pörssiin, shakkilaudalle ja maanjäristyksiin ja ihmisen ennustamistaidon hienoimpaan saavutukseen: sääennusteisiin."

(5) Erkki Tuomiojan blogikirjoitus 27.3.2015: Tuomioja tiivistää omat johtopäätöksensä seuraavasti: "Näistä syistä on syytä suhtautua hyvin pidättyvästi kestävyysvajeen kattamiselle perustettuihin valtaisiin säästö- ja leikkausvaatimuksiin. Niitä esittävät harvemmin ottavat huomioon sitä, miten menoleikkausten kysyntää ja kasvua heikentävät kerroinvaikutukset  voivat hyvinkin paisuttaa velkasuhdetta lyhyellä aikavälillä ja samalla tuhota pitemmän aikavälin kasvumahdollisuuksia, jos leikkauksia kohdistetaan esimerkiksi varhaiskasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja infrastruktuuriin samalla kun rapistuva sosiaaliturva myös heikentää riskinottokykyä ja kansalaisten luottamusta ja muita tekijöitä, joiden perusteella Suomi on toistuvasti arvioitu maailman vähiten epäonnistuneeksi valtioksi." http://tuomioja.org/blogi/2015/03/mika-se-on-se-kestavyysvaje/