Sote-uudistukseen tarvitaan tiedon hallintamalli

Otsikko Tietoasiantuntijat-lehdessä 3.2014

Uusi tiedolla johtamisen malli tarvitaan nyt Sote-uudistukseen koko ohjaus- ja johtamisketjuun ylhäältä alas ja alhaalta ylös. Sain tämän idean istuessani kokouksessa keväällä 2014. Kirjoitin sen heti ylös mustaan vihkooni. Vähän tuon episodin jälkeen otti minuun yhteyttä Tietoasiantuntijat -lehti ja pyysi juttua tietojohtamisesta. Kirjoitin idean jutuksi, joka julkaistiin elokuun viimeisellä viikolla 2014 Tietoasiantuntijat-lehden numerossa 3-2014. Jutun otsikko on: "Uusi tiedolla johtamisen malli pitää testata ja tietysti big data". (1) Malli on rakennettu yleiseksi, mutta tein siitä soveltavan pohdinnan sote-asioiden kannalta.

Markkinatieto on ennakointia, riskien arviointia, syrjäytymisen, pahoinvoinnin ja sairauksien ennakointia. Prosessitieto on potentiaalisesta asiakaskunnasta palvelun piiriin valitsemista, palvelun tuottamista ja onnellisen lopputuloksen tavoittelua. Prosessitiedolla mitataan organisaation suorituskykyä. Tuotos/vaikuttavuustieto on puolestaan kahdenlaista: joko yksilöllistä (miten asiakas pärjää jatkossa) tai väestötasolla tapahtuvaa (miten yleisiä vaikutuksia on palvelujen tarpeeseen jatkossa). Kaikilla tiedon osa-alueilla näin artikkelissani haasteita ja niitä on edelleen. Markkinatiedossa on haasteena löytää relevantti palvelujen tarve palvelujen kysynnän virrasta. Prosessitiedossa on haasteena saada aikaan kattava prosessitietokokonaisuus, joka palvelee kaikkia johtamisen tasoja. Toiminnanohjausjärjestelmiä on käytössä ja aineksia olemassa, mutta yhteentoimivuus eri järjestelmien kesken puuttuu. Tuotos/vaikuttavuustieto on ikiaikainen haave, josta on olemassa tutkimushankkeiden avulla rakennettuja vaikuttavuuden osia. Esimerkiksi HS:n mielipidesivulla on 31.8.2014 kirjoitus lääkäri Tatu Kemppaiselta otsikolla: "Terveyspalvelujen tarkoitus on tuottaa terveyttä". Hän perään kuuluttaa keskustelua hoidon vaikuttavuudesta.

Markkinatieto on tällä hetkellä hajallaan erilaisissa rekistereissä ja tutkimushankkeiden tuloksissa. Toistaiseksi ei ole sosiaali- ja terveydenhuollossa tartuttu kiinni tietovarantokokonaisuuteen big data-ajattelulla. Näin palvelujen piiriin ajautuu asiakkaita sen mukaan, mitä palvelua on tarjolla. Hoitotakuun avulla on rajallisesti voitu vaikuttaa kysynnän - tarpeen ja tarjonnan väliseen suhteeseen. Silti esim. erikoissairaanhoidossa alueelliset erot ovat merkittäviä. Markkinatietoa kuvaa myös esim. prof. Vohlosen tutkimusryhmän viime aikoina julkaisemat tiedot suurten kaupunkien terveyseroista. (Palaan tähän yksityiskohtaan, kun saan käsiini alkuperäisjulkaisun Yleislääkärilehdestä - ei vielä netissä jakelussa 31.8.2014).

Prosessitietoa on ja sen tarvetta lisää hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjaus siitä, että sosiaali- ja terveysmenoille säädetään katto. HS:n uutisessa 30.8.2014 todetaan:" Tulevina vuosina sosiaali- ja terveysmenojen kasvua aiotaan hillitä siten, että valtio päättää menoille enimmäismäärän neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tällainen uusi budjettikehys on tarkoitus ottaa käyttöön 2017, kun uudet sote-alueet alkavat järjestää palveluja." Myös sote-kustannusten osalta on kuntien välillä merkittäviä eroja. On kiintoisaa nähdä, miten kustannusten jako tapahtuu tämän kattoajattelun pohjalta. Tapahtuuko jako nykykustannusten pohjalta vai jollain tarvekriteerillä. Tässä siis pitäisi yhdistyä markkinatieto ja prosessitieto. Vai pitäisikö pohjana olla tuottavuus/vaikuttavuustieto. Kaikissa tapauksissa tarvitaan tiedon hallinnan uudistusta.

Vaikuttavuustietoa on kerätty ja jalostettu erilaisissa tutkimushankkeissa. Tein blogikirjoituksessani noin vuosi sitten pienen analyysin aiheesta ja totesin se, että kokonaisuus on vahvasti hakusessa. (2) Tämän tiedon lohkareen kehittäminen on hajallaan yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Vahvin osaaminen lienee THL:ssä, mutta sielläkin resurssit ovat riittämättömät.

Niin sote-uudistuksen hallintamallissa kannattaa ottaa huomioon kaikki käyttäjänäkökulmat, jotta tietoja ei kerätä moneen kertaan ja monella tapaa. Apotti-hankkeen käyttämä tarinametodi saattaisi tässäkin olla hyvä lähtökohta. (3)

Viitteet:

(1) Tietoasiantuntijat -lehden artikkelissani on käytetty hyväksi Liikenne- ja viestintäministeriön Big Data- strategialuonnosta 2014 sekä STM:n sote hyötykäyttöön strategialuonnosta 2014. Ari Hovi kommentoi 21.8.2014 blogikirjoituksessaan Liikenne- ja viestintäministeriön raporttia ja toteaa, että ensin on oltava datatietoinen eli tiedettävä, mitä dataa on käytettävissä niin toiminnallisesti kuin IT-teknisestikin. http://www.arihovi.com/oletko-big-datatietoinen/?utm_source=Rick+2014+2&utm_campaign=8dcb2fc6bf-Syksy12+eka&utm_medium=email&utm_term=0_f2c7c1c47b-8dcb2fc6bf-325642177'
Ari Hovin Youtube-luento big datasta kannattaa myös katsoa:  https://www.youtube.com/watch?v=zy_fCtXZiB4&utm_source=Rick+2014+2&utm_campaign=8dcb2fc6bf-Syksy12+eka&utm_medium=email&utm_term=0_f2c7c1c47b-8dcb2fc6bf-325642177

(2) Tässä blogikirjoituksessa olen viitannut sote-järjestämislakiluonnokseen, josta tein edellisen blogikirjoituksen( http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/sotejarjestamislakiesitys-hyva-pohja.html ) sekä tuottavuutta ja tehokkuutta koskevaan blogikirjoitukseeni http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html

(3) Apotti- hankkeessa on julkistettu tuore kolumni Apotin sulkakynästä, jossa kiinnitetään huomiota käyttäjien näkökulmaan. Ihan hyvä tämä tarinanäkökulma metodina. Sopisiko se tähän soteuudistuksenkin tiedonhallintamallin rakentamiseen:  "Hankkeessa käytetty käyttäjätarina-menetelmä (User Stories) on 1990-luvun lopulla kehitetty tekniikka, joka on ainakin kaikille ketterillä menetelmillä ohjelmistoja rakentaneille IT-ammattilaisille tuttu käsite. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että ohjelmiston haluttuja toimintoja kuvataan aluksi normaalilla ihmiskielellä ja käyttäjän näkökulmasta. Käyttäjätarina-menetelmän vahvuutena ketterissä ohjelmistoprojekteissa onkin juuri iteratiivisuuden ja paloittain kehittämisen tukeminen. Perinteinen malli olisi laatia yksityiskohtainen toiminnallinen määritys, joka sitten raskaalla ns. vesiputousmallilla kuljetetaan sitkeästi kohti kerran määriteltyä tavoitetta."http://apotti.wordpress.com/