Madis Tiikin terveydenhuollon IT -tuuletukset, päivitys 25.9.2014

Madis Tiik Tivilehdessä 8.2014 (1)

Madisin tuuletukset jatkuvat HS:ssa 31.8.2014. (3)
Madisin tuuletukset. Virolainen IT-hen innostunut lääkäri, Madis Tiik on ollut Suomessa pari vuotta Sitran asiantuntijana. Tivi-lehdessä 8.2014 on hänen haastattelunsa. Madis on tullut tunnetuksi Viron X-Roadin mainostajana ja hän lienee henkilö, joka on tuon kansallisen palveluväylän Suomeen lanseerauksen isänä. Tiik tuulettaa suomalaista IT-maailmaa ja terveydenhuoltoa Tivilehdessä. Meillä Suomessa päätöksenteko on hidasta ja Madis on harmissaan jo nyt kansallisen palveluväylän hitaasta käyttöönotosta.  
Terveydenhuoltokin saa omat tuuletuksensa: "Terveydenhuollon kellareissa elää vielä hirmuliskoja. Ne ovat suljettuja potilastietojärjestelmiä, joiden palvelimet pidetään tietoturvan nimissä omissa käsissä."...Ja tuuletus jatkuu: "Lääkärit ovat ottaneet kannan, että koska he tietävät enemmän, heillä on oikeus monopolisoida tietoa. En käsitä tällaista. Se on täysin ristiriidassa avoimuuden ja ihmisen valinnanavapauden periaatteiden kanssa."  
Madisilta saa myös siipeensä pitkään kehitteillä ollut KanTa-järjestelmämme: "KanTa-järjestelmä on jo valmistuessaan fyysisesti ja moraalisesti vanhentunut. Se on menettänyt uskottavuutensa. Oikeastaan sitä ei nähdä tarpeellisena enää, koska terveydenhuollon ulkopuolella tapahtunut kehitys on vienyt siihen, että myös terveydenhuollossa on tulossa suuria teknologisia muutoksia."  Omakannasta Madis toteaa: "Potilas pääsee KanTa-järjestelmässä katselemaan omia tietojaan, mutta ne näytetään ruudulla kuvana. Niitä ei voi siirtää toiseen sovellukseen tai tallentaa edes muistitikulle. Se on vitsailua potilaan kustannuksella. Näytetään mutta ei anneta."

Niin pitäisikö tässä nyt puolustella, selitellä vai hypätä Madisin kelkkaan. Vakiopuolustus on, että suomalainen IT-maailma on historialtaan Viroon verrattuna pitkä. Dinosauruksia on rakennettu pitkään ja eriytyneesti niin valtiolla, kunnissa kuin palvelujen tuottajissa. Dinosauruksista eroon pääsy nopeasti on vaikeaa, koska ne ovat osa hallintoa, toimintaa ja terveydenhuollon ydintä. Madis toteaa: "Jos järjestelmän rakentaminen kestää yli kymmenen vuotta, kukaan ei enää usko siihen". Niin KanTa-järjestelmää on rakennettu yli kymmenen vuotta. Usko on välillä hiipunut monella ja kritiikkiä on tullut roppakaupalla ilman Madisiakin.
Itse olen jatkuvasti vierastanut KanTan arkistopohjaista perusajatusta. Siinä ajatuksessa on jotain vanhaa: säilyttäminen, paperimainen ajatus tiedosta, historiatietokeskeisyys vs. jatkuvasti toiminnassa olevaa tietoa, monipuolinen tietojen käytettävyyshaaste, tiedon monopoli vs. avoimuus jne. Samoin minua häiritsee se, että KanTaa ei pidetä osana toiminnanohjausjärjestelmien ydintä, vaan jokaisella toimintayksiköllä on nyt ja jatkossa oma toiminnanohjausjärjestelmänsä. Tietoa on siis päällekkäin paikallisissa järjestelmissä ja KanTa-järjestelmässä. KanTa-tiedon korruptoitumisen uhka on jo ennen kattavaa käyttöönottoa ilmeinen. Toisaalta KanTan varaan voidaan vielä tehdä paljon, kun saadaan jalkeille uudet Sote-alueet. KanTa pitäisi saada autorisoitua jotenkin terveystiedon primaarilähteeksi, masterdataksi.
Madis tuulettaa lääkärinä lääkärien tiedon monopolia. Ei-lääkärinä joudun olemaan Madisin kanssa samaa mieltä. Toisaalta ei auta pelkkä monopolin rikkominen. On saatava tilalle luotettava, laadukas vuorovaikutteinen tiedonhallinta. Muuten erilaiset uskomukset ja jopa virheellinen tieto kääntyvät tosiasiassa potilasta vastaan. Miksi ei edelleen voitaisi korostaa "agenttisuhdetta". Lääkäri ja muukin ammattiauttaja on potilaan agentti. Näin myös potilasta koskeva tieto syntyy tuon agenttisuhteen kautta. Agentilla on tiedot, taidot ja teknologia tuoda mukaan tietoa, jota potilaalla ei ole. Potilaalla on puolestaan tuntemus, ymmärrys siitä, mitä omassa kehossa on vinksallaan. (2)

Päivitys 5.9.2014: FB:n puolella virinnyt tähän Madis-tuuletukseen liittyen keskustelu seuraavista aiheista: kansallinen palveluväylä,  lääkärien tiedon monopoli, Kanta-järjestelmä, terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyys lääkärin kannalta.

1. Kansallinen palveluväylä
Niin yksinkertaisimmillaan se nähdään vain uudenlaiseksi sähköiseksi postien välitysjärjestelmäksi. Täytyy vain saada väylät auki, niin kyllä se siitä. Madis oli huolissaan hitaasta päätöksenteosta tässä. On se hyvä, että esim. VTJ (väestötietojärjestelmä) tulee tarjolle suoraan eikä niin, että jokainen tietojärjestelmä pläkkää ja rakentaa menettelytavan tietojen saantiin. Nyt kait VTJ:stä on monensorttisia versioita eri tietojärjestelmien kyljessä. Nopeutta, tehokkuutta ja tiedon oikeellisuutta saadaan aikaan palveluväylän avulla.
2. Lääkärin tiedon monopoli
Paperinen kertomustieto ja epätyydyttävästi toimiva tietojärjestelmä ovat esteenä potilaan ja lääkärin väliselle vuorovaikutukselle. Aidoimmillaan molemmat osallistuvat tiedon tulkintaan, jos sen avulla on mahdollista edistää terveyttä ja saada siis aikaan terveyshyötyjä. Tässä mielessä lääkäri on myös potilaan agentti. Toinen juttu on tuo Madisin esiin nostama teknologian hyödyntäminen. Me potilaat voimme tietysti itse diagnosoida, itsehoitaa, itsekontrolloida itseämme mitä erilaisin mittarein ja anturein. Sekin on mielestäni monipiippuinen juttu. Mittarit pitää olla standardoituja kaikella tavalla, jotta niihin voi luottaa ja saada vertailukelpoisuutta aikaan. Meidän potilaidenkin pitää toimia systemaattisesti, muuten mennään pieleen jo mittausvaiheessa. Mittaustuloksiakin on voitava tulkita yhdessä. Niin ja sitten on tämä big data -ajattelu. Siinähän yhdistetään eri tietolähteitä keskenään. Yhdistäminen ja tulkinta ovat haastavia juttuja.
3. Kanta-järjestelmä
Järjestelmän kehittämisessä mukana olevat tahot korostavat, että ei kannattaisi puhua paperipohjaisesta arkistosta. Kantajärjestelmän yhteyteen rakennetaan tietokantaratkaisua, joka mahdollistaa tietojen hyödyntämisen yhden asiakirjan ratkaisun sijaan tietorakennepohjaisesti. Tulevaisuudessa siis voitaneen hakea Kanta-järjestelmästä tietoja erilaisin hakukriteerein myös ajassa niin yksilötasolla kuin väestötasolla. Yksilötasolla voitaisiin näin kehittää tuota omakantapalvelua. Väestötasolla Kanta-järjestelmä mahdollistaisi monipuolisen tutkimus-, arviointi- ja seurantakäytön.  Toivottavasti on näin.
4. Tietojärjestelmien käytettävyys
Tietojärjestelmien käytettävyys- jopa harhaanjohtavuusongelmista käytiin myös FB.ssa keskustelua. Ereseptissä on paljon haasteita ja hitausmomentteja käydyn keskustelun perusteella. Myös koko terveydenhuollon tietojärjestelmien perusrakenne vastaa huonosti moderneja käyttötarpeita. Tietojärjestelmät eivät palvele "älykkäästi" hoitoprosessia. Ilmeisesti Apotti-hankkeessa haetaan myös vastauksia tähän palveluongelmaan. Ehkä sen vuoksi on "menty marjaan" ulkomaille ja priorisoidaan ulkomaisia järjestelmiä.(4)
5. Niin ongelmien ja yksityiskohtien esiin nostamisen sijaan pitäisi rakentaa kattava kokonaiskuva ja etenemistie. Sote-uudistus tuo mukanaan uusi mahdollisuuksia ja haasteita It-järjestelmille. Tein tiedonhallintamallista ehdotuksen 31.8.2014 blogikirjoituksessani, joka perustui Tietoasiantuntijat-lehden numerossa 3.2014 kirjoittamaani puheenvuoroon "Uusi tiedolla johtamisen malli pitää testata ja tietysti big data". Hyvä kokonaiskartoitus terveydenhuollon IT-ongelmiin, haasteisiin ja ratkaisumalleihin tuli FB:n keskustelusta Karri Vainiolta. Tässä on linkki hänen pp-esitykseensä: http://www.slideshare.net/Mediconsult_Oy/21082014-mediconsult-vainio?next_slideshow=1
6. Oliko sittenkään Virossa IT:n päätöksenteko kohdallaan. Tinja Lääväri kommentoi fb:n puolella asiaa: Tinja Lääveri http://www.riigikontroll.ee/.../language/en-US/Default.aspx . "Virossakin ongelmaksi muodostui päätöksenteko, eikä hanketta katsotakaan niin onnistuneeksi, esim esh:n tiedoista 92% ei tallenneta. Omin silmin nähnyt saman Tartossa..."
Päivitys 25.9.2014: Ei ne kaikki projektitkaan ole Virossa menneet putkeen. http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=15117/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss


Viitteet:

(1) http://summa.talentum.fi/article/tv/uutiset/82745
Suora lainaus artikkelista  "Dinosauruksista eroon" (teksti Aleksi Kolehmainen):

”Olen tottunut siihen, että vaikka tehdään vääriä päätöksiä, sekin on parempi kuin se, että ollaan päättämättä”, Tiik sanoo.
Hankkeet junnaavat Suomessa, koska kukaan ei ota vastuuta päättämisestä. Toisaalta vastuu on hajautettu niin tehokkaasti, ettei kukaan tiedä, kenen pitäisi tehdä päätös. Energiaa kuluu turhanpäiväiseen pallotteluun.
Virossa päätöksiä tehdään nopeasti, ja ne myös pannaan toimeen välittömästi. Tämä on onnistumisen reunaehto.
”Jos hanke pitkittyy tai järjestelmän rakentaminen kestää yli kymmenen vuotta, kukaan ei enää usko siihen. Asiat pitää toteuttaa pienessä skaalassa nopeasti. Jos kaikki ei mennyt ihan täppiin, pitää korjata. Tämä on toisenlainen ajattelutapa”, Tiik painottaa.

Tätä valtion ict-toiminnan päätöksentekoa olen pohtinut  aikaisemmin kommentoidessani Timo Vallin, Ossi Lindroosin ja Tero Ojanperän keskustelua "Julkisen ict:n kiirastuli (teksti Jonna Vuokola, julkaistu Tivin CIO-lendessä toukokuussa 2014) , ks. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/julkisen-ictn-kiirastuli.html

(2) Tiedon monopoli. Tätä tiedon monopolia sivusimme vanhojen herrojen kesäisessä kihvelikirjoituksessamme Olli ja Mikko: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/kihveli-soikoon-terveydenhuollon.html. Aiheen kimpussa olen ollut myös taannoin arvioidessani Riikka Lämsän väitöskirjaa potilaskertomuksesta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/potilaskertomus-kenen-kertomus.html

(3) Madis Tiikiä haastattelee Helsingin Sanomien toimittaja Jaana Savolainen 31.8.2014. Sanoma on pitkälti sama kuin aikaisemmassa haastattelussa Tivissä. Näin kommenttini ja keskustelu asiasta pätee tähänkin lehtijuttuun. http://www.hs.fi/paivanlehti/31082014/kotimaa/Digiaika+mullistaa+terveydenhoidon/a1409367932355

(4) Jari Renko kertoo tuoreessa Apotti-hankkeen kolumnissaan tuotevertailusta, joka on perustunut käyttäjätarinoihin. Pohdin vain sitä, miten valmiit tuotteet ja yksityiskohtaiset käyttäjätarinat moottoripyöräonnettomuudesta toimeentulotukihakemuksen tekoon mahtuvat valmistuotemaailmaan. Toivottavasti.  http://apotti.wordpress.com/

Ollin tuumailut - blogistin kommentti heinäkuulta 2014: Ahkerasti on helteillä jaksettu Ollin pohdintoja lueskella ja kommentoidakin eri medioissa. Kuukauden saldo oli liki 2000 katselua eli 500 per viikko/ per kirjoitus. Kiitos ahkerille lukijoille ja kommentoijille.