Luottamus keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja tiedonhallintaa

Luottamus on keskeinen ihmisten ja organisaatioiden välinen "öljy", joka helpottaa työskentelyä, vähentää kontrollia, vähentää erilaisia muodollisia säännöksiä sekä vähentää tarkkojen sopimusten tekoa. Tuoreessa Antti Kouvon väitöskirjassa "Luottamuksen lähteet" (2014) käsitellään luottamusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Kouvon keskeinen tulos on seuraava:

"Tutkimuksen keskeinen tulos on, että kaiken kaikkiaan luottamus näyttäisi kukoistavan maissa, joissa kansalaiset kokevat julkiset instituutiot oikeudenmukaisina sekä reiluina kansalaisyhteiskunnan roolin luottamuksen synnyttämisessä ollessa tälle alisteinen.  Syyksi tähän on oletettu, että näissä maissa (erityisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot) harjoitettu universaali hyvinvointipolitiikka ja palvelut ovat keskeisiä korkeaa yleistynyttä luottamusta selittäviä tekijöitä. Toisaalta maavertailuissa tätä yhteyttä on selitetty myös sillä, että näissä yhteiskunnissa ei ole paikannettavissa selkeää kulttuurisesti erottuvaa alaluokkaa."


Mitä se luottamus on?  Luottamuksella tarkoitetaan luottamusta toisiin ihmisiin. Epäluottamuksesta yleensä henkilön syyttää itseään, kun meni kerran luottamaan toiseen ihmiseen. Luotettavuudella tarkoitetaan puolestaan luotettavuutta instituutioihin. Jos luotettavuus kariseen instituutioihin, syytetään yleensä näitä instituutioita.  Luottamus voi olla kahdenvälistä tai usean henkilön tai instituution välistä. Yleistynyt luottamus "öljyää" kanssakäymistä. Ei tarvitse sopia kaikesta erikseen. Luottamus voi olla hierarkkista tai horisintaalista. Luottamus voi olla strategista, joka perustuu luottamuksen kohteesta olevaan ennakkoinformaatioon. Luottamus voi olla moraalista, jolloin kyse asenteesta, miten muiden pitäisi käyttäytyä. Pekka Himanen on nostanut omissa tutkimuksissaan luottamuksen keskeiseksi luovuuden käyttövoimaksi. Himasen ajattelussa luottamuksen keskeinen kielteinen vastinpari on pelko. (3)

Sosiaali- ja terveydenhuollossa luottamus on ammattilaisen ja asiakkaan välisen yhteistyön avain. Jos asiakas ei luota ammattilaiseen, koko palvelulta on pohja pois. Siksi esimerkiksi valelääkäriasia oli keskeinen monella tapaa - myös moraalisesti. Luottamuksen muodollinen turva on terveydenhuollossa ammattihenklilöiden koulutus ja lupamenettely toimia ammattilaisena. Sosiaalihuollossa vastaava järjestelmä vielä puuttuu. Terveydenhuollossa luottamuksen takeena on myös ammattiosaaminen ja luotettavat, näyttöön perustuvat hoitomenetelmät. Sosiaalihuollossakin on asianmukaiset ammattieettiset periaatteet. Luottamusta on myös se, että kansalainen saa tarvitsemansa palvelut säädetyssä ajassa. Asiakas/potilasturvallisuuden takaaminen on myös luottamuksen selkäranka.  Ollin pari ajankohtaista havaintoa:

• soteuudistusta valmistellaan nyt suljettujen ovien takana - eikö luoteta avoimeen keskusteluun
• omakanta ollaan ottamassa käyttöön ympäri Suomea; toista kymmentä kuntaa koekäyttää omakantaa - kattava, luotettava tieto lisää luottamusta kansalaisen ja ammattilaisen/ organisaation välillä (4)

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan on oltava myös luottamuksen arvoista. Ei riitä, että kansalainen (tai asiakas/potilas) luottaa tiedonhallintaan. Tarvitaan myös ammattilaisten luottamus tietojärjestelmiin. Tarvitaan tilaajan ja tuottajan välistä luottamusta. Tarvitaan substanssista ("liiketoiminnasta") vastaavien ja tietohallinnosta vastaavien välistä luottamusta. Tarvitaan tietohallinnon sisällä johdon ja tietohallinnon ammatilaisvastaavien välistä luottamusta. Epäluottamus ilmenee puolestaan monin tavoin. Asiakas ei välttämättä usko tutkimustuloksiin tai ammattilaisen päätelmiin asiakkaan ongelmista. Ammattilainen ei luota tietojärjestelmien toimivuuteen. Toiminnan vastuutahot eivät luota tietohallinnon toimintaan kehittää tietojärjestelmiä toimintalähtöisesti. (2) Tietohallinto ei luota IT-.ohjelmistotalon kykyyn kehittää ja ylläpitää tietojärjestelmiä. Valtionhallinnon tasolla ei luoteta virastojen ja laitosten hankintaosaamiseen. Ja sitten vielä tämä tietoturva ja siihen luottaminen on merkittävä tekijä, jossa inhimillinen tekijä ei ole pienin uhka. Ollin muutama ajankohtainen havainto:

• valtionhallinnon tasolla toiminnan ja IT:n välinen luottamus vaatii terävöittämistä samoin kuin toiminnan ja tietohallinnon välillä organisaatioissa
• Valtorilla on haaste saavuttaa luottamus virastojen kanssa palvelutason turvaamisessa ja kustannusten kurissa pitämisessä 
• sotessa tietojärjestelmien toimivuus sekä niiden järkevä uudistaminen vaativat luottamusta eri osapuolten kesken (vrt. esim. Apotti-hankkeesta käyty keskustelu)

Niin avoin keskustelu, kehittäminen ilman pelkoa auttaa asiaa.

Kommentti 18.5.2014: Somessa Linkedinin puolella Mika Helenius kommentoi kirjoitustani seuraavasti: Mika Helenius Luottamus erityisesti SOTE sektorin osalta herättää useammankin kysymyksen? Luottamus lääkäriin, hoitotyöhön, lääkärin oikeuteen korja hoitomerkintöjä ilman jälkiä, tai vaikka hoitotyön johtamisen johtamisessa käytettyyn aineiston luotettavuuteen, joissa virheellisyys 20-70% luokkaa.. Kiireessä, yhteisen kielen puutteessa, resurssipulassa ja toimimattomassa yksityistämisessä "öljy" puuttuu toiminnasta ja tulokset ovat sen mukaiset. Luottamus on keskeistä huippuasiantuntijatiimien menestyksen kannalta ja se vaatii "öljyttyä" kulttuuria ja johtamista ref. kirjoitukseni jokin vuosi sitten HENRY Ry. vuosikirjassa.

Viitteet

(1)  Antti Kouvo: Luottamuksen lähteet - vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista, Turkku 2014: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/96378/AnnalesC381Kouvo.pdf?sequence=2

(2) Kansainvälisessä tutkimuksessa on arvioitu liiketoiminnan ja tietohallinnon välistä suhdetta:
"Suuri osa it-rahankäytöstä on siirtynyt liiketoimintaosastoille. Markkinointi, henkilöstöhallinto ja muut liiketoiminta päättävät, mitä it-laitteita ja -järjestelmiä hankitaan", Constellationin vanhempi analyytikko Ray Wang sanoo.  http://summa.talentum.fi/article/ci/uusimmat/62344

(3) Himasen viimeisintä teosta arvioin taannoin blogikirjoituksessani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/11/himasen-raporttia-kannattaa-lukea.html

(4) Omakanta   http://www.kanta.fi/omakanta :Ohessa on ajankohtainen uutinen Espoosta omakannan käyttöönotosta:
"Sähköisestä arkistosta voi katsella myös esimerkiksi omia sähköisiä reseptejään ja laboratoriovastauksiaan. Tämän arvellaan vähentävän yhteydenottoja terveysasemille.
"Arkisto sisältää kuitenkin vain sen käyttöönoton eli tästä päivästä lähtien kirjatut tiedot. Vanhoja potilastietoja ei tässä vaiheessa siirretä järjestelmään", Kumpulainen kertoo.
Potilastiedon arkistoon pääsee kirjautumaan Omakanta-palvelussa (kanta.fi/omakanta) pankkitunnuksilla, sähköisellä henkilökortilla tai mobiilivarmenteella."
http://www.hs.fi/kaupunki/Espoo+helpottaa+l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rik%C3%A4yntej%C3%A4+tietokoneohjelman+avulla/a1400044282250
Tuota potilastietojen omistajuutta ja oikeellisuutta pohdiskelin taannoin, kun arvioin Riikka Lämsän väitöskirjaa aineesta. ks. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/potilaskertomus-kenen-kertomus.html