Sotetieto hyötykäyttöön - sosiaalihuoltokin muistettava, myös lääketieteen paradoksi, päivitys 18.1.2015

Päivitys 18.1.2015: Lopullinen versio asiakirjasta julkaistu STM:n sivuilla:
http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1900412#fi 

Sotetieto hyötykäyttöön - seminaari pidettiin 9.5.2014 Säätytalolla. (1) Kyse on stm:n masinoimasta strategiatyöstä, joka sopii nyt oikein hyvin yhteen soteuudistuksen kanssa. Strategiaa on tehty suurella joukolla ja hyödynnetty erilaisia sähköisen vuorovaikutuksen keinoja.(2) Strategia on tarkoitus hyväksyä vielä ennen kesää. STM:ssä aiheesta vastaava henkiklö Teemu-Pekka Virtanen hehkutti, että strategia ja sen toteutus vien Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät maailman kärkeen. Tilaisuudessa valotettiin myös soteuudistuksen tilannetta. Mitään suurta ei ollut kerrottavaa. Tarkoitus on yhdellä kertaa kertoa koko ratkaisu. Ylijohtaja Varhila (stm) korosti palvelujen integraatiota, lähipalvelujen varmistamista, hallinnon rakenteiden integraatiota, henkilöstön osaamisen turvaamista ja ennnalta ehkäisevän toiminnan keskeisyyttä. Yleisesti seminaarista jäi tuntu, että sosiaalihuolto on jotenkin uudistuksen ulkokehällä nin tässä tieto-asiassa kuin yleensäkin soteuudistuksessa. Ei ollut osallistujajoukossakaan juuri tämän alan edustajia mukana. Toivottavasti olen täysin väärässä. Soteuuditukseen liittyvästä tietojärjestelmätilanteesta kirjoitin edellisessä blogissani: .http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/05/uusilla-sote-alueilla-tulossa-it.html

Päivitys 11.5.2014 (perustuu Mikko Huovilan kommentteihin): Sain somen kautta lisätietoa sosiaalihuollon tiedonhallinnan tilasta. Uudet aikataulut kehittämiselle on olemassa ja aikanaan loppuun viedyn TIKESOS-hankkeen jatkotyöt ovat alkaneet - tosin sen aikaisista aikatauluista on jouduttu venyttämään eteenpäin. (Viitteeseen 4 on koottu lisämateriaalia Mikko Huovilan vinkistä). Katsotaan vielä, onko sosiaalihuolto varsinaisessa sote-uudistuksessa ulkokehällä. Tästä väittämästä en ole saanut vielä kommentteja.

Strategian painopisteet. Strategian ydintermit ovat seuraavat: kansalainen, ammattilainen, palvelujärjestelmä, yhteiskunta, infostruktuuri. Seminaarissa esiteltiin strategian painopisteistä tehdyn kyselyn tuloksia (vastaajia noin 100, kyselyyn kurkkaajia noin 500; suuri osa vastaajista IT-alan ihmisiä). Kirjasin mustaan vihkooni selvityksestä esiin nousseet painopisteiden järjestyksen (muistiinpanoissa voi olla hiukka horjuvuutta, mutta pääosin otsikot ovat seuraavat):

Kansalainen:

1. sähköinen asiointi
2. kansallinen itsehoito- ja omahoitoratkaisu
3. omamittauksen tukeminen
4. kansalaiselle päätöksenteon tuki ja tietämys
5. asiakkaan valinnan vapauden tuki

Ammattilainen:

1. tietojärjestelmien kehittäminen  - prosessien ohjauksen kehittäminen
2. päätöksenteon tuki
3. henkilöstön  koulutus  - tiedolla johtaminen 
4. tietojärjestelmien käytettävyys
5. toimiva tietoliikenne

Palvelujärjestelmä:

1. sotetiedon lainsäädäntö - soteintegraation mahdollistaminen
2. kansallinen asiakaskohtainen sotesuunnitelma
3. sähköisten palvelujen kehittäminen
4. sosiaalihuollon tietovarantoratkaisu

Yhteiskunta:

1. johtaminen, ohjaus
2. lainsäädäntö - sotetietojen toissijaisen käytön mahdollistaminen
3. tiedolla johtamisen indikaattorit
4. soten valtakunnallinen yhteistyömalli (Akusti)
5. kansallisten ratkaisujen päätöksentekomalli ja rahoitusratkaisu
6. tiedon toissijaisen käytön edistäminen

Infostruktuuri:

1. tiedon yhteiskäyttö - toimialat ylittävä tieto
2. yhteentoimivuus - standardointi
3. valtakunnallinen tietoarkkitehtuuri
4. palveluarkkitehtuuri
5. uudet teknologiat
6. ekosysteemit tukevat toisiaan
7. uudet tietojärjestelmien ratkaisutavat

Muutama Ollin kommentti: 

• Sähköinen asiointi pitäisi saada läpikulkevaksi tiedon väyläksi soteen. Siltä tämä strategiatyö ja web-kyselykin näyttää. Ongelmiakin on. Asiointiratkaisuja kehitetään monella sektorilla. Yhteentoimivuus, yhteiset alustat ovat tässäkin haasteena. Samoin on haasteena, miten saadaan asiointi niin yksinkertaiseksi, että kertakäyttäjäkin  pääsee jyvälle sähköisistä palveluista.
• Lainsäädäntö on monelta osin rajoittava tekijä tietojen yhteentoimivuudelle, olemassa olevien tietovarantojen uusiokäytölle jne. Tämä vaatii tiukkaa lakiperkuuta ja periaatteiden löytämistä avoimuuden ja yksityisyyden suojan väliselle vastakkainasettelulle. 
• Kansallinen ohjaus on tarpeen niin yleisessä soteuudistuksessa kuin tietouudistuksessakin. Tämä osio vaatisi nyt melkoisesti innovaatioita (innokylä aktiivikäyttöön). Ohjausta voidaan tehdä informaatiolla, resursseilla ja normeilla. Kaikessa tarvitaan tietoa, indikaattoreita, jotta ohjauksen vaikuttavuutta voidaan myös arvioida, seurata ja korjata. 
• Tieto voi toimia monella tapaa hyödyksi sotessa. Itsehoidon, omatoimisuuden korostaminen toimii vastapainona jatkuvalle sotemenojen kasvulle. Haaste on kova, kun tietojärjestelmät ovat hajallaan maailmalla, yhteentoimivuus ei ole kattavaa ja järjestelmien kehitysaste vaihtelee. (3)
• Sosiaalihuollon tiedonhallinta kaipaa nyt kiireesti asiantuntevan kehittämisotteen niin yleensä soteuudistuksessa kuin tässä sotetieto hyötykäyttöön - strategian toteuttamisessa. Sosiaalihuollon tiedonhallinnassa on  kuitenkin "maata näkyvissä". Uusi sosiaalihuoltolaki on lausunnoilla - alan ihmisten pitäisi nyt kovasti aktivoitua! (4)

Päivitys 28.5.2014: Aihe oli esillä Terveydenhuollon atk-päivillä Jyväskylässä 20.-21.5.2014. Esityksen piti stm:stä Anne Kallio: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/2014/2014-05-20/Documents/2014-05-20-00-02-Kallio.pdf

Viitteet

(1) Sotetieto hyötykäyttöön valmistelutyö: http://www.stm.fi/vireilla/tyoryhmat/sosiaali_ja_terveydenhuollon_sahkoisen_tiedonhallinnan_strategiatyo

(2) LinkedInissä on ollut oma keskustelufoorumi / sotetieto hyötykäyttöön: https://www.linkedin.com/groups?home=&trk=anet_ug_hm&gid=6526167
 Myös Innoukylässä pitäisi olla tietoa ja vuorovaikutusta tästä aiheesta: https://www.innokyla.fi/web/verkosto463737

(3) Edellinen blogikirjoitukseni pureutui näihin asioihin. Tuore blogikirjoitus prof. Olli-Pekka Ryynäseltä kuvaa jatkuvaa ristiriitaa terveydenhuollon teknologian ja siihen liittyvien menojen kasvun sekä yhteiskunnan reaalisten mahdollisuuksien välillä. http://www.hs.fi/blogi/sotensalat/Piikki+kiinni++mist%C3%A4+priorisoinnin+pakko+tuli+terveydenhuoltoon/a1305821850547
" Kyseessä on lääketieteen valtava paradoksi. Terveydenhuolto on täynnä älykkäitä ihmisiä, jotka tahtovat tehdä hyvää potilailleen. Mutta kansakunnan varallisuus ei riitä kattamaan kaikkea sitä hoitoa, mistä potilaille olisi mahdollisesti hyötyä. Lääketiede on huippuosaava, mutta vähitellen maalaamassa itseään nurkkaan.
Vaikka lääketieteeseen kohdistuvia odotuksia ei voida mitata tarkasti, on selvä havainto, että toiveiden tynnyri täyttyy jatkuvasti. Lääketieteen painolastina ovat ennakkosuosikin paineet. Lääketiede on ollut niin hyvä, että sen odotetaan jatkuvasti kykenevän yhä parempiin suorituksiin. Odotukset voivat nopeasti vaihtua pettymykseksi kun terveydenhuolto ei kykene tekemään odotettuja ihmeitä."

(4) Uusi sosiaalihuoltolakiehdotus on lausunnoilla: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9763020&name=DLFE-30014.pdf ; Sosiaalihuollon asiakirjalakiluonnos on myös lausunnoilla samaan aikaan: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9763020&name=DLFE-30020.pdf
THL:n kehittämistyössä edistetään sotetiedonhallintaa sosiaalihuollossa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/sosiaalihuollon_tiedonhallinta ; Maarit Laaksosen alustus ("Maata näkyvissä!) aiheesta 25.3.2014 antaa positiivisia lähtökohtia sosiaalihuollon tiedonhallintaan: w.slideshare.net/THLfi/maarit-laaksonen-maata-nkyviss-sosiaalihuollon-asiakasasiakirjalaki-ja-kansallinen-kokonaisarkkitehtuuri?qid=bf9afd85-ddc8-4655-85ed-21503b1095dd&v=default&b&from_search=1
 Tein taannoin blogikirjoituksen sosiaalihuollon tietojärjestelmistä: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/sosiaalihuollolla-suuret-haasteet-tieto.html