Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen alustus oli mielestäni puhutteleva tuon yhteisen ICT-tahtotilan aikaansaamiseksi. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/Luentomateriaali-2012-15/Documents/2012-05-15-00-02_Kietavainen.pdf . Ongelmat tulivat kirjatuksi jälleen kerran. Tietojärjestelmien yhteensopivuus, käytettävyys ja it-toimittajien keskittyminen - kilpailun puute tulivat esille. Kietäväinen peräänkuulutti aikataulujen realistisuutta, ICT-investointien suurta tarvetta ja samalla kuntien rajallisia resursseja sekä selkeitä suunnitelmia eteenpäin. Valtakunnallisia kehittämishankkeita pitäisi arvioida uudelleen ja STM:n pitäisi linjata asioita jämäkästi. Tuntuu siltä, että vastuuta tyrkytetään eri osapuolille. Jos valtiovalta linjaa tiukkaan, kuntapuoli vastaa siihen autonomialla ja omalla tahtotilallaan. Valtiovalta puolestaan tyrkkää vastuita kunnille. Tietohallintolaki ja ICT-strategian teko olisivat nyt niitä avaimia yhteiseen tahtotilaan.
Sirius 2 - tähti etäisellä taivaalla. HUS:n uuden potilastietojärjestelmän alkumetrien esittely oli hieno ja puhutteleva kahden hengen esitys: johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi ja tietohallintojohtaja Jari Renko. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/Luentomateriaali-2012-15/Documents/2012-05-15-00-03-Renko-Makijarvi.pdf Kritiikki nykyjärjestelmää kohtaan oli selkeä. Samoin kriteerit uudelle järjestelmälle tulivat hyvin esille (käyn ne läpi toisella kertaa). Tarkoitus on tehdä HUS:n ja alueen kuntien kanssa yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Tarkoitus on uusia tekemisen tavat ja prosessit sekä rakentaa sen päälle Sirius 2-tietojärjestelmä. Valmisteluun menee aikaa pari vuotta, kolme vuotta uuden järjestelmän toimeenpanoon ja tulokset tulevat sitten vähin erin. Kysymys on Mäkijärven ja Rengon mukaan toiminnan kehittämishankkeesta. Olen aikaisemmissa blogeissani kuvannut potilaan näkökulmasta HUS:n potilastietojärjestelmien nykytilaa sekä toimintakäytäntöjä. Nykytilan ja Sirius2:n välinen etäisyys on tällä hetkellä samaa luokkaa kuin maan ja Siriuksen välinen etäisyys. Nykykäytännöt ovat paperisia ja vanhoja toimintaperiaatteita myötäileviä. Toimintojen uudistaminen on valtava urakka. Toinen iso urakka on rakentaa järjestelmä, jossa on integtoitu sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen järjestelmään. Integrointi edellyttänee myös uudenlaista lainsäädäntöä. Alustajat eivät avanneet tätä haastetta lainkaan. Kolmas iso urakka on integroida kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut HUS:n erikoissairaanhoidon palvelujen kanssa. Tässä on koekenttä, miten hoidon jatkuvuus ja tietojen tehokas käyttö saadaan aikaan. Ja vielä on haasteena integroida toisiinsa toiminnan muuttaminen sekä kokonaisvaltaisen järjestelmän rakentaminen. Riskinä on mammutin nieleminen kerralla, kun paloittelulla voitaisiin ehkä saada osavoittoja aikaan. Kysyin alustajilta, mitä nykyjärjestelmälle tehdään. Integrointi Kanta-järjestelmään rakennetaan samoin kuin eReseptitoimintoon. Näin potilaina joudumme odottelemaa suurta uudistusta vielä vuosia.
Markkinoita yritetään nyt Suomessa järjestellä uudelleen. Katseet kääntyvät ulkomaille. Tähän asti on ajateltu, että Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä on ainutlaatuinen. Mm. Cerner yrittää tulla Suomen markkinoille Logican kautta. Messuilla esiteltiin järjestelmää tabletin avulla - vaikuttavaa. Tabletista näkyi kaikki oleellinen potilasta koskeva tieto ja sinne pystyi lisäämään tietoa online. Yritys on kehittänyt tuotetta ilmeisen pitkään integroiden keskeiset tietoelementit toisiinsa. Yritin löytää saamastani materiaalista kuvakaappauksen tabletista, mutta sitä en löytänyt. Sen sijaan löysin puhuttelevan kuvan siitä, miten rakennetaan integroitu terveydenhuoltosysteemi. http://ollinarkisto.files.wordpress.com/2012/05/improving-health-and-care-quality-and-safety.pdf
HUS aikoo myös ilmeisesti järjestää kilpailutuksen, johon pyritään saamaan mukaan kansainvälisiä toimijoita. Esimerkkiä on käyty hakemassa ulkomailla - viimeksi Mäkijärven mukaan Hollannista. Menestystä pitää toivottaa hankkeelle. Ehkä kannattaa kuitenkin tehdä myös riskianalyysiä riittävän ajoissa, ettei homma mene pitkäksi. Jollain tapaa toivoisin, että potilaan näkökulmasta yritettäisiin tehdä myös vähittäisiä uudistuksia.
Muuten ATK-päivillä kerrottiin lyhyesti, että Itä-Savossa on saavutettu kansainvälisen kypsyysluokituksen mukaisesti tietojärjestelmälle taso 6 eli yhtä vaille maksimi 7. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/Luentomateriaali-2012-15/Documents/2012-05-15-00-04-Patsi-HIMSStiedote.pdf Kannattaisi varmaan läpivalaista, miten Itä-Savossa on omin kansallisin voimin tuo taso saavutettu. HUS lienee nykytilassaan Mäkijärven ja Rengon alustuksen perusteella tasolla 3-4.
Kiitos Olli,
VastaaPoistaBlogisi on oikeasti kokemuksen rintaäänellä kerrottu. Näyttää todeltakin siltä, että jälleen kerran tässäkin hankinnassa tärkeimmäksi pohdinnan aiheeksi tulee itse järjestelmä. Sama kuvio on toistunut aina IT-alalla PC vai Mac 90-luvun taitteessa, SAP vai Oracle toiminnanohjauksessa ja nyt Suomen terveydenhuollossa taas sama kuvio. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt itse toiminnan muutos ja sen vaikeus. Tämä asia kuitenkin viime kädessä ratkaisee hankkeen menestymisen. Jos Suomi ei onnistu kuntamuutoksessa esim. Pääkaupunkiseudun suhteen niin kuinka se voi implementoida yhtenäisjärjestelmää. Hankkeen aikana tulee myös olla joustava migraatiosuunnitelma, jossa väistyvät järjestelmät ajetaan hallitusti alas.
Näyttää kuitenkin siltä, että esim. Cernerin kaltaiset toimijat, jotka kehittävät järjestelmäänsä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, voivat muuttaa radikaalisti suomalaista hoitoketjua. Kaikki on kuitenkin viime kädessä kiinni yhteisestä tahtotilasta asiakkaan puolella. Maailmalla ei ole juuri yritetty yhdistää sosiaalitoimea erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon. Parhaimmillaan useita kymmeniä sosiaalitoimen ratkaisuita joudutaan myös korvaamaan puhumattakaan erillisiä potilastietojärjestelmiä. Hankkeen osaorganisointi on syytä tehdä fiksusti, jotta pieniä osavoittoja saadaan nopeammin aikaiseksi.
Integroidun terveydenhuoltoratkaisun suunnittelua on tehty varmaan muutaman muunkin talon toimesta. Hewlett-Packard on suunnitellut omia palveluidensa avulla terveydenhuollon tulevaisuuden mallia. HP:n kaltaiset toimijat ovat vahvoja markkinoilla, koska ne voivat tarjota tämän kokoisen järjestelmän hyödyntäen omia konesaleja ja terveydenhuollon ohjelmistojaan vaikka puhtaana palvelumallina.
Uskoisin, että HUS on kansainvälisessä kypsyysluokassa ehkä kuitenkin lähempänä Itä-Savoa kuin arvioisi. Tietysti on niinkin, että HUS:n kokoinen sairaala on iso jo Euroopan mittakaavassa ja kypsyystason saavuttaminen ehkä vaatii isoa kansainvälistä EMR:n toteutuakseen.
Jukka Tuominen