Ikäihmiset tilastoharhan uhreja

Jälkikirjoitus vanhuslakiblogiini - tilastoharha puhuttaa minua
- päivitetty 10.5.12 

Ikäihmisten lokerointi ja passiiviseksi "osoittaminen" on mielenkiintoinen tilastoharha. Merkittävä osa 75-vuotiaistakin asuu kotona ja toimii yhteiskunnassa aktiivisena voimavarana eikä avun kohteena. Eräs veljistäni on tuossa ikäluokassa. Herra on aktiivinen tenniksen ja golfin pelaaja, seuraa ympäröivää elämää sekä on aktiivisesti mukana lasten lasten hoidossa ja harrastuksissa (samaan tapaan kuin anonyymi kommentoijani vanhuslakia koskevassa blogissani).  Hoidon tarpeessa olevista ikäihmisistä ei suinkaan kaikki ole samalla dementtejä. Sekin on suuri tilastoharha.

Vaikeuksia voi olla fyysisellä puolella, mutta aivot pelaavat silti skarpisti. Osa dementeiksi "tuomituista" ei suinkaan ole dementtejä, vaan moni heistä on yksinäisiä ja masentuneita, elämänilonsa kadottaneita. Aktiiviset ikä-ihmiset eivät koe olevansakaan "vanhuksia". Eivät edes halua sellaista nimitystä käytettävän. Siksi myös ammattilaisten keskuudessa halutaan käyttää vanhuksen sijasta käsitettä ikä-ihminen. Onko tuokaan sitten tarpeen. Kaikkihan olemme jonkin iän ihmisiä. Oppiminenkin on mahdollista kaikissa ikäryhmissä. Se on osoitettu monin tutkimuksin sekä käytännön esimerkein. Viimeisin esimerkki on tämän päivän Helsingin Sanomista (5.5.2012): "97-vuotias suoritti kolmannen yliopistotutkintonsa": Uutisessa Allan Steward toteaa mm. "Koskaan ei ole liian myöhäistä laajentaa mieltään, tutustua uusiin ystäviin ja haastaa itsensä."

Vielä yksi harha kannattaa tässä yhteydessä mainita. On erittäin yleistä käyttää omista unohduksista, muistamattomuuksista tai jopa poliittisista unohduksista termiä dementia. Se on monen mielestä hauska termi, jolla voi jopa typeryydetkin paikata. Dementia on kuitenkin vakava oireyhtymä, jonka taustalla on pysyvästi ja vääjäämättömästi etenevä sairaus (yleisin sellainen on Alzheimerin tauti). Tämä Alzheimer voi iskeä jo työikäisellekin, mutta toki esiintyvyys korreloin iän kanssa. STM muistuttelee muistisairauksista 8.5.2012 tiedoteessaan. Ks. http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1800809#fi

Tilastoharhat ovat mielenkiintoinen näkökulma. Taustalla on usein ennakkokäsityksiä. Varsinkin ammatti-ihmisten ennakkokäsitykset voivat olla varsin kohtalokkaita. Ikääntymiseen liittyy usein juuri näitä negatiivisia ennakkokäsityksiä. Pahimmillaan tuo ikäsyrjintäkin on ennakkokäsitys. Ongelmaan ja oireeseen pitäisi suhtautua vakavasti. Esimerkiksi dementian osalta voi esiintyä yli- ja alidiagnoisointia. Ylidiagnosointi tarkoittaa epätarkkoja ja usein myös virheellisiä päätelmiä, josta seuraa aiheeton leimaaminen. Alidiagnosointi tarkoittaa samaa eli dementiaoireyhtymä jätetään huomioimatta, koska ajatellaan olevan kysymys normaalista vanhenemisesta.

Tilastot kertovat, että yli 70% yli 75 vuotiaista elää ilman jatkuvia kotii-, asumis- tai laitospalveluja. Tämän kertoo Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2011 (THL): 
"Ikääntyneiden laitos- ja asumispalveluissa oli vuoden 2010 lopussa 11,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.
Säännöllistä kotihoitoa sai 11,9 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Tavallisen palveluasumisen
sekä vanhainkotien ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon kattavuus on laskenut 2000-luvulla. Tehostetun
palveluasumisen kattavuus on noussut. Kotihoidon kattavuus laski pääasiassa 2000-luvun
ajan, mutta on kääntynyt nousuun kahden viimeisen vuoden aikana.
Omaishoidon tuki on lisääntynyt 2000-luvulla selvästi: asiakasmäärät ovat kasvaneet melkein 80
prosenttia. Omaishoidon tuella hoidettujen osuus 75 vuotta täyttäneistä on noussut 3,0 prosentista
4,2 prosenttiin." http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/aab19516-a923-42e9-9430-fa2564c504d0