Sotetekoja tarvitaan täysi tusina, osa 6

Sotetekoja 1: Valtion ja hyvinvointialueiden on yhdessä määriteltävä, mikä on hyvinvointialueiden missio, visio, strategia ja palvelulupaus, jolla tasapainotetaan palvelujen ja hoidon tarve, kysyntä ja tarjonta.

• Palvelulupauksen ongelmana on, miten priorisoidaan eri palvelut.  Osaoptimoinnin vaarat piilevät myös terveydenhuoltopainotteisuudessa ja siinä vielä erikoissairaanhoitopainotteisuudessa. Palveluvalikoima on laaja ja ongelmallinen karsinnan kohde. 
• Palveluvalikoimaa  laadittu terveydenhuollossa, mutta sosiaalihuoltoon ei ole vielä otettu kunnolla kantaa. Sosiaalihuollossa on erityisen tärkeätä ottaa mukaan palveluvalikoimaan ennaltaehkäisevät palvelut osana jokaista lakisääteistä sosiaalipalvelua. Hiljaiset-heikot signaalit, hoitotarpeen tunnistaminen ja oikea-aikainen interventio on se tie lakisääteisten sosiaalipalveluiden asiakkuuteen. 
• Yhteistyö strategisten kumppanien kanssa on nostettava osaksi valtion ja alueiden strategiaa. Strategisia kumppaneita ovat Kela, Kunnat ja Sotejärjestöt. Kumppanuus on arjen luottamusta ja yhteisöllisyyttä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten yhdessä auttamista: Hyvinvointi- ja terveyshyöty ja ihmisten pärjääminen on kumppanuuden ydin.

Sotetekoja 2: Lainsäädännön valmistelussa on tehtävä vaikuttavuusanalyysi ottamalla huomioon myös herkkyysanalyysi eli miten tulokset muuttuvat, jos keskeisiä oletuksia muutetaan.

• Lainsäädännön uudistamisen merkittävä uhka on ajautua osaoptimointiin ottamatta huomioon lakimuutokset sivuvaikutuksia. Esimerkkinä voidaan pitää Kela-etuuksien ja asiakasmaksujen vaikutusta köyhimpien kansalaisten arkeen. Seurauksena on ollut päätyminen toimeentulotuen asiakkaaksi ja osalle kansalaisia köyhyysloukkuun. (ks. Laboran tutkimus 22.10.2026: "Työssä käyvien ja työttömien ostovoima eriytyy."https://labore.fi/julkaisu/tyossakayvien-ja-tyottomien-ostovoima-eriytyy/)
• Lainsäädännön uudistamisen prosessin pitää olla mahdollisimman avoin, jotta turvataan ehdotuksen laatu. Avoimuutta voidaan edistää prosessin hallinnalla, jossa kiinnitetään huomiota kolmeen perusriskiin: tavoitteiden toteutusriski, aikatauluriski, tulosriskit (herkkyysriskit, sivuvaikutusriskit).  

Sotetekoja 3: Uudistusten ja toimintatapojen lähtökohtana on kansalaisen, asiakkaan, potilaan sekä ammattiauttajan välinen luottamuksellinen suhde

• Kansalaisen, asiakkaan, potilaan luottamus ammattiauttajaan ja palvelujärjestelmään vuorovaikutteista hoito- ja palvelusuhdetta. 
• Nykyisten palveluiden oikea-aikainen saatavuus ja saavutettavuus on rapautunut monien poliittisten päätösten vuoksi viime vuosina. Hyvinvointialueilla on alueellisia ja paikallisia lähipalveluita poistettu, jolloin palveluiden saavutettavuus on kärsinyt. (Matka-ajat ja matkakustannukset kasvaneet).   Nämä ongelmat on poistettava.
• Työssä olevat saavat työterveyspalveluita, mutta voivat myös käyttää perusterveydenhuollon palveluita. Jos siirrytään omalääkäri-omahoitaja-malliin tai jopa kaivetaan esille sosiaali- ja terveyskeskusajatus, on tähän kytkettävä mukaan työterveyspalveluista sairaanhoitopalvelut sekä Kela-korvattavat yleislääkäripalvelut. 

Sotetekoja 4: Digitalisaation tuominen osaksi palveluiden tuottamista on oltava harkittu, jolloin vaihtoehdot ovat digitalisointi, läsnäolopalvelu tai niiden kombinaatio.

• Digitalisaatio on otettu säästämisen välineeksi. Läsnäolopalveluita on korvattu etäpalveluilla. Seurauksia ei ole riittävästi etukäteen selvitetty. On tehtävä käypä digihoito-suositus, jossa määritellään periaatteet, minkälainen ongelma sopii etäpalveluun. minkälainen vaatii läsnäolopalvelua ja minkälainen ongelma vaatii niin etä- kuin läsnäolopalvelua.
• Digitalisaatio hyödyntäminen etäpalvelussa edellyttää palvelun käytettävyystutkimusta oppivan organisaation periaattein. Etäpalvelu ei sovi kaikille vammaisuuden tai toimintakykyvajeen tai sairauden vuoksi. Siksi on oltava aina tarjolla myös läsnäolopalvelu. 

Sotetekoja 5: Sotetekona on jatkuva hukkajahti, jolla etsitään vähähyötyisiä hoitoja sekä niiden vaihtoehtoja, mutta myös muita vähähyötyisiä toimintoja - kuten osa kirjaamiskäytännöistä.

• Hukkajahti perustuu vähähyötyisten hoitojen karsimiseen, mutta seurauksia pitää aina analysoida asiakkaan / potilaan kannalta.
• Vähähyötyisten palveluiden käypä hoito-suosituksessa on kuvattava käytännössä, mitä vähähyötyisyys merkitsee ja mitä merkitsee vaihtoehtoinen hoitomuoto. Se voi olla esimerkiksi lääkehoito tai jokin terapiahoito.  
• Vähähyötyisiä toimintoja voivat olla erilaiset tukipalvelut, hallinnon palvelut ja ammattihenkilöltä vaadittavat kirjaamistehtävät. Osa näistä toiminnoista on palveluntuottajakohtaisia tai hyvinvointialuekohtaisia. Ne liittyvät yleensä tietojärjestelmäratkaisuihin sekä tekoälyn hyödyntämistapoihin.  

Sotetekoja 6: Sotetekona on nostettava keskiöön ennakointi ja riskianalyysi niin kansalaisen kuin organisaation kannalta. 

• Ennakoinnilla ja riskianalyysillä ei ole riittäviä kannusteita, koska tulokset näkyvät viiveellä tai osa ennakoinnista ja riskianalyysistä voi olla turhia. 
• Ennakointi ja riskianalyysi voi olla joko väestötasolla (kuten hyvinvointialue, palveluntuottajan toimialue, asiakasryhmä väestötasolla) tai  asiakaskohtaista (ml. mahdollinen asiakkuus)
• Ennakoinnin ja riskianalyysin mahdollisuudet riippuvat lainsäädännöstä (ns. toisiokäyttölaki: https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/toisiolain-muutokset-on-vahvistettu-ja-ne-tulevat-voimaan-2026)  

Sotetekoja 7: Otetaan käyttöön ns. suljetun silmukan menetelmällä rakennettu pärjäämisen oppimisen malli sekä ongelmanratkaisumalli. 

• Suljetun silmukan oppimismalli on teoreettisesti "täydellinen" silmukka, mutta käytännössä toteutus vaatii asiakas-ammattiauttajasuhdetta, hoito-/palveluprosessin hallintaa sekä tiedonhallintaa koko suljetussa silmukassa. Myös oppiminen on ongelmallista, koska kyse on inhimillisestä toiminnasta. Vanhat käytännöt on vaikea oppia uusiksi.
• Suljetun silmukan menetelmää on testattava rajoitetuissa oloissa ja oppivan organisaation mallilla kehitettävä suosituksineen eteenpäin. Mallia voisi kehittää esimerkiksi yhdessä omalääkäri-omahoitajamallin kehittämisen kanssa.  

Sotetekoja 8: Kaikki soten ongelmat ja vaikuttavat soteteot edellyttävät kattavia yhteen toimivia tietovarantoja ja tiedonhallintaa. Pärjäämisen alustan tulisi olla tiedonhallinnan tavoite kansallisesti sekä vaikuttavuuden ja vaikutuksen datan, informaation ja tiedon alusta.

• Tietovarannot on vuosien varrella rakennettu osaoptimoinnin periaatteella. Kuntapohjainen järjestelmä tuotti satoja rinnakkaisia järjestelmiä, hyvinvointialueratkaisu tuottaa 21+1 järjestelmäkokonaisuutta. Tiedon kulku ja integraatio vaativat jopa lainsäädännön uudistamista.
• Tarvitaan kansallinen kokonaisarkkitehtuuri, joka takaa yhteen toimivuuden toiminnan, tiedon, tietojärjestelmien ja teknolosen alustan kesken.  

Sotetekoja 9: Monikanavaisesta yksikanavaiseen kannustavaan rahoitusjärjestelmään.

• Yksikanavainen rahoitusjärjestelmä luominen on ristikkäisten intressien vuoksi täynnä osaotimoinnista johtuvia siiloja. Monikanavainen nykyjärjestelmä ei mahdollista kattavaa strategista lähtökohtaa pärjäämiselle. Se rajoittaa täysimääräistä sotetekoja 1:n toteutusta.
• Uudistuksessa kannattaisi rinnakkain tehdä hyvinvointialueiden rahoituslaskentamallin uudistus sekä periaatteet asiakasmaksuille.  

Sotetekoja 10: Kokonaisvaikuttavuus ja pärjäämisen tuloskortit

• Kokonaisvaikuttavuus on lääke osaoptimointia vastaan. Vaikka hyvinvointialueella voitaisiin ottaa käyttöön pärjäämisen tuloskortisto, jää katveeseen vielä monikanavaisen rahoitusjärjestelmän vuoksi osa palvelujärjestelmästä. Hankalimmat päällekkäisyydet ja vaikutusmahdollisuuksien puutttumiset syntyvät työterveydenhuollosta ja Kelan korvaamista yksityisistä palveluista.
• Kokonaisvaikuttavuus on myös lääke yksipuolista talousnäkökulmaa, säästölistoja vastaan.  

Sotetekoja 11: Tekoälyn avulla pärjäämisalustan hyödyntäminen tiedonkeruun prosesseihin, tiedon laadun varmistamiseen, roolipohjaisissa palveluissa tekoälyn hyödyntäminen yksittäisissä hakutehtävissä sekä tekoälyagenttien avulla automaattiset analyysit ja raportit. 

• Tekoälyn hyödyntäminen pärjäämisalustalla edellyttää tiedonkeruuprosessien läpivalaisua, tiedon jalostusprosessin läpivalaisua ja tiedon hyödyntämisen läpivalaisua. Tekoälyn pitää olla apuväline tiedonhallinnan tehokkuudelle ja tietojen hyödyntämiselle.
• Tekoälyteknologian ja inhimillisen työn uusi yhdistelmä: ratkaisujen perustana käyttäjien johtama semanttinen eli metatietojen (yhtenäiset määritelmät) maailma 

Sotetekoja 12: Uusi sotekulttuuri kamppailee useiden pitkälle juurtuneiden kulttuurien ristipaineessa.  

• Uuden sotekulttuurin aikaansaaminen edellyttää, että voidaan hallita ristipaineita eri kulttuurien välillä: 1. johtamiskulttuurit: autoritaarinen vs. demokraattinen eli osallistava johtaminen 2. ammatti-, hallinto- ja asiakaskulttuurit, 3. soten integraatiokulttuuri: terveydenhuoltokultttuuri ja sosiaalihuoltokulttuuri 4. poliittinen kulttuuri ja valtion ohjauskulttuuri, 5. lähipalvelukulttuuri vs. tehokkuuteen perustuva keskittämiskulttuuri , 6. markkinaluottamus vs. markkinakriittisyys. 
• 1. Johtamiskulttuuri: Autoritaarinen kulttuuri on ollut vallitseva osana VM:n ohjausta hyvinvointialueiden säästötoimiin. Vaihtoehtona tulisi olla osallistava johtaminen, joka perustuisi molemminpuoliseen sopimukseen. (ns. sopimusohjausmalli esitelty kirjassani Kohti ihmislähtöistä sotea (2026, ss. 145-149. Vastaava malli sopii alueen sisäiseen johtamiseen sekä alueen ja palveluntuottajan väliseen sopimusohjaukseen.
• 
  
  2. Ammatti-, hallinto- ja asiantuntijakulttuurit kulkevat kaikki omia polkujaan sotenpe:n eri ammattiryhmillä on lainsäädäntöön perustuvat tehtävät sekä ammattiliittojen ja työnantajien välisin sopimuksin määritelty palkkaus. Seurauksena on monin tavoin joustamaton toimintakulttuuri. 
• 3. Soteuudistuksen eräs avaintavoite oli saada aikaan integraatiota terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kesken. Joustamattomuus ja tähän asti vähäiset tulokset juontavat poikkeavista toimintakulttuureista. 
• 4. Poliittinen kulttuuri ja valtion ohjauskulttuuri ovat ajaneet hyvinvointialueiden päätöksentekomahdollisuudet rajallisiksi. Varsinkin aluevaltuustot ja -hallitukset sekä alueiden ylin virkahenkilöjohto kärsii tästä. Ratkaisun olisi kannustava sopimuskulttuuri.
• 5. Tehokas palveluiden keskittäminen sopii jotenkin sairaaloiden erikoissairaanhoitoon, mutta huonosti lähipalveluihin (perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto). Keskittämiskulttuuri on rapauttanut lähipalvelut ja "masentanut" kansalaisten ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia paikallisesti. Vaihtoehtona on väestövastuupyramidi eli mitä harvinaisempi palvelu sitä suurempi väestöpohja ja päivastoin. Myös mahdollinen omalääkäri-omahoitajatoiminta tai sosiaali- ja terveyskeskusajatus voisivat tuoda apua.
• 6. Markkinaluottamus ja markkinakriittisyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoiminta ei ole markkinatalouden toimin hoidettavissa. Markkinaluottamuksen seurauksena palvelut keskittyvät ja monopolisoituvat. 
• Yhdistävän sotekulttuurin tiellä voi olla monia riskejä. Yleisin riski on, kun jokainen tai suuri osa toimijoista optimoi toimintansa oman kapean näkökulmansa avulla eli harjoittaa osaoptimointia. Jos yhdistävä uusi sotekulttuuri on liian "heikko" vastustamaan osaoptimointia, niin kokonaisuuden hallinta ontuu. 

  

 Kaikki sarjan blogikirjoitukset ovat nyt luettavissa alla olevien linkkien kautta: 

Sotetekoja 1:  https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/10/soteen-vaikuttavia-sotetekoja-pikaisten.html - sisältää soteteot 1-7

Sotetekoja 2:  https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/10/vaikuttavia-sotetekoja-taustaa-seka.html - sisältää soteteon 8

Sotetekoja 3:  https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/10/sotetekoja-luottamuksen-vahvistamiseksi.html - sisältää soteteon 9

Sotetekoja 4: https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/10/sotetekoja-kokonaisvaikuttavuus-johdon.html  - sisältää soteteon 10

Sotetekoja 5: tämä blogikirjoitus - sisältää soteteon 11;  https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/10/sotetekoja-vaikuttavuutta.html

Sotetekoja 6:  Sotetekoja tarvitaan täysi tusina, osa 6 - sisältää soteteon 12: Uusi sotekulttuuri kamppailee usean pitkälle juurtuneiden kulttuurien ristipaineessa.  Kirjoitus sisältää myös yhteenvedon kaikista soteteoista. https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/11/sotetekoja-tarvitaan-taysi-tusina-osa-6.html

Blogikirjoituksien pohjalta olen tekemässä aiheesta kirjan nimellä "Täysi tusina sotetekoja". Tässä vaiheessa on kirjan luonnos 0.4 4.11.2026. Olen sen toimittanut joukolle asiantuntijoita kommentoitavaksi. Odottelen vielä lisää kommentteja. Tavoitteenani on saada se valmiiksi marraskuun 2026 aikana.