Sote-rahoitus puhuttaa - ongelma ei ole kevyt

Soten rahoitus puhuttaa, oikein "kutkuttaa". THL on terästäytynyt - hyvä niin. Sen ehdotuksen ydinpointit ovat seuraavat: (1)

• tarkastellaan erilaisia rahoitusmalleja sen selvittämiseksi, mitä ongelmia eri mallit ratkaisisivat
• selvitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) kertoimen painoarvon maltillista kasvattamista nykymallissa
• pohditaan rahoituksen ennakoitavuuden lisäämistä niin, että rahoitus määrättäisiin aina seuraavaksi kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi
• selvitetään hyvinvointialueiden verotusoikeuden vaikutuksia
• sitoudutaan rahoitusmallin tutkimusvetoiseen kehittämiseen.

Tiivis raportti on hyvä lähtökohta rahoitusmallin jatkokehittelylle. Kannatettavia periaatteita ovat oheisen kolmiokuvan mukaiset kannustavuus, tarveperusteisuus, yksinkertaisuus ja ennakoitavuus.  Raportissa käydään läpi eri rahoitusmallien ongelmia, haasteita ja hyviä puolia. Kuvasta näkyy, että THL:n mielestä ollaan kaukana kolmion kokonaisuudesta. Lisää mielenkiintoa tulee, kun VM on perustanut tutkimusryhmän selvittämään hyvinvointialueiden rahoitusmallin vaihtoehtoja. Ryhmässä on kolme tutkijaa: professori Mats Brommels, profesori Niku Määttänen ja tutkimusjohtaja, professori Teemu Lyytikäinen. (2) Toivottavasti nyt sitten THL ja tämä ryhmä keskustelevat keskenään. 

Taannoin huhtikuun alussa olin kutsuttuna asiantuntijana erään puolueen parlamentaarisen työryhmän valmisteluun tähtäävässä neuvonpidossa 10:n muun asiantuntijan joukossa. Rahoitus oli myös keskeisessä asemassa, mutta kytkentä SOTEPE.n toimintaa oli yksipuolista ja vahvasti erikoissairaanhoitoon keskittyvää. (3) Tietysti hyvinvointialueiden johdollakin on omat näkemyksensä - ennen muuta pitäisi antaa lisäaikaa sopeutukseen. Poikkeuksiakin on. VAKE:n aluehallitus esitti 28.4.2026 muutosta talousarvioon alijäämien kattamiseksi jo kuluvana vuonna. Laajasti toimintalähtöinen muutosohjelma on ollut onnistumisen perusta. (4) 

Vaikuttavuusseuran nimissä on ehdotettu vaikuttavuusperusteista rahoitusmallia. Sen ajatuksena on, että tietty osa alueen saamasta rahoituksesta varattaisiin vaikuttavuusmittaukseen perustuvaan kannustusrahaan. Taisi olla 10 tai 20 prosenttia. Samaa ajatustapaa ehdottavat myös HS:n mielipidekirjoituksessaan kaksi yhteiskuntasuhdejohtajaa yksityisistä yrityksistä. Heidän ehdotuksensa on 15 % ja vaikuttavuuden osalta mielessä on erityisesti somaattinen erikoissairaanhoito. (5)

Niin haluan edelleen sanoa, että SOTEPE koostuu terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta, pelastustoimesta. On hoitoa, jonka ytimessä on erikoissairaanhoito. On hoitoa, jonka ytimessä on perusterveydenhuolto, On hoivaa, jonka ytimessä on sosiaalihuolto. Mutta on myös hoitoa ja hoivaa, jonka ytimessä on monisairas ihminen monine sosiaalisine ja terveydellisine ongelmineen.Vaikuttavuuden mittaamisen ytimessä ovat olleet suurelta osin erikoissairaanhoidon toimenpiteet. Myös lääkitys on kuulunut tähän luokkaan. Vaikeuksia on rakentaa vaikuttavuuden mittareita mm. seuraavien ongelmien ympärille: mielenterveys, päihde- ja huumeongelmat, lastensuojeluun liittyvät lapsen ja perheen ongelmat, syrjäytyneiden ihmisten moninaiset ongelmat sekä vammaisten ja vanhusten palvelut. On myös vaikeuksia vaikuttavuutta arvioida perusterveydenhuoltoon hakeutuvien ihmisten ongelmissa. Osa näistä kaikista palveluista voi olla keveitä, osa sotkuisia, osa pirullisia. Keveiden ongelmien ratkaiseminen ja vaikuttavuuden mittaaminen niin organisaation kuin asiakkaan kannalta on helppoa. Mutta sotkuisissa ja pirullisissa ongelmissa on myös vaikuttavuuden mittaaminen myös sotkuista ja pirullista. (6) 

Ja vielä askarruttaa mieltäni, että rahoitus edelleen nähdään ensisijaisesti velkajarrun kautta ja "välttämättömien" säästöjen kautta. Juustohöylä on siihen monesti sopiva. Höyläys heikompiosaisten hoidosta on helppo kohde, koska nämä ihmiset eivät kykene puolustamaan asemaansa. On toki muitakin tapoja. Oleellista muissa tavoissa on nostaa keskiöön ihmisten pärjääminen ja sitä tukeva toiminta. Jos olen ymmärtänyt oikein VAKEn muutosohjelma on jotain tällaista. 

Rahoitusmallin ratkaiseminen ei ole kevyt ongelma vaan pikemminkin sotkuinen tai jopa pirullinen sellainen. Vielä en ole luovuttanut esittämästä ajatustani sopimusyhteiskunnasta ja sen perustana pärjäämisen tuloskortistosta. Tähän konseptiin on mahdollista yhdistää myös vaikuttavuusnäkökulma, kunhan se on tasavertainen eri asiakasryhmien kannalta. Tähän konseptiin on mahdollista myös liittää rahoituksen jakaminen ns. perusrahoitukseen ja vaikuttavuuselementtiin. Tai mahdollista on myös liittää mukaan maakuntaveron aineksia, kunhan ratkaisumalli olisi yhteensopiva kuntarahoituksen uudistamisen kanssa. Oleellista on, että sopimukset laaditaan tasavertaisesti eri osapuolten kesken. Myös sopimusten seurannassa tulee olla vaikutusmittarit kaikista pelikorteista, joiden avain on asiakkuuden pelikortti ja yhdistävänä kokonaisvaikuttavuuden jokerikortti.  Muutoksen suunnittelun ja toteutuksen eräs etenemistie voisi olla kehittämäni ongelmanratkaisumalli. Kaikki nämä ideat ovat edelleen käytettävissä kirjastani "Kohti ihmislähtöistä Sotea - ihmisen pärjääminen keskiössä". (BOD 2026; saatavilla myös sähköisenä versiona, sopimusyhteiskunta kirjassani sivuilla 145-149, pärjäämisen kortisto sivuilla 104-118, ongelmanratkaisumalli sivuilla 127-133). 

Viitteet

(1) THL:n ehdotuksia sote-rahoitusmallin kehittämiseksi, 11.5.2026; https://www.julkari.fi/bitstreams/ff09182b-5c18-4a51-baad-1ad506fac140/download

(2) VM 19.5.2026 tiedote: Tutkimusryhmä selvittämään hyvinvointialueiden rahoitusmallin vaihtoehtoja; https://vm.fi/-/tutkimusryhma-arvioimaan-hyvinvointialueiden-rahoitusmallin-tulevaisuutta-

(3) Olli Nylander:Parlamentaarinen työryhmä hyvinvointialueiden tilannekuvan ja tulevaisuuden muodostajaksi - saadaankohan sopua aikaan?https://ollintuumailut.blogspot.com/2026/05/parlamentaarinen-tyoryhma.html; https://www.osallisuusmedia.fi/hyvinvointialueiden-ohjausmalli-uudistettava/

(4)  Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) aluehallitus päätti 28.4.2026 kokouksessaan esittää aluevaltuustolle muutosta talousarvioon. Muutos on merkittävä, sillä VAKE saa katettua alijäämänsä jo tämän vuoden aikana, eli lakisääteisessä määräajassa. https://vakehyva.fi/fi/ajankohtaista/ajankohtaista/aluehallitus-esittaa-muutosta-talousarvioon-alijaamat-katetaan-jo-tana-vuonna

(5) Timo Seppälä, Pekka Ihalmo: Sote-rahoitus kannattaisi kytkeä hoitotavoitteisiin. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012005453.html; Alla kopioituna koko mielipidekirjoitus, koska linkki pätee ainoastaan HS:n lukijoille:  Hyvinvointialueiden rahoituksesta käydään kiivasta keskustelua, ja huomio kohdistuu rahoitusmallin yksityiskohtiin: onko rahoitus riittävää, kohteleeko malli alueita oikeudenmukaisesti ja voiko järjestelmän perusteita hyödyntää omaksi eduksi. Keskustelusta puuttuu kuitenkin keskeisin kysymys: mitä rahoituksella halutaan konkreettisesti saavuttaaHyvinvointialueiden rahoitus perustuu pitkälle kehitettyyn tarvemalliin, joka ennustaa kustannuksia väestörakenteen ja sairastavuuden perusteella. Malli ei kuitenkaan edellytä sitä, paranevatko hoitotulokset tai väheneekö sairastavuus. Hyvinvointialueille jaetaan suuria summia ilman, että rahoituksen saaminen edellyttäisi keskeisten terveyshyötyjen tai hoitotulosten saavuttamista. Rahoituksen riittävyyden arviointi onkin erityisen vaikeaa, kun ei tiedetä, mitä rahalla olisi pitänyt saada aikaan. Näin ei ole järkevää jatkaa. Ehdotamme ratkaisuksi mallia, jossa perusrahoitus turvaa hyvinvointialueiden toiminnan vakauden ja ennakoitavuuden, mutta esimerkiksi 15 prosenttia rahoituksesta sidotaan mitattavien hoitotulosten saavuttamiseen. Tulosohjattu osuus kannattaa kohdentaa kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittäviin sairauksiin, kuten syöpään sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulosohjatun rahoitusosuuden kriteerit voidaan rakentaa esimerkiksi Käypä hoito -suositusten, kansallisen syöpästrategian tai pohjoismaisen vertailun pohjalta. Toteutumisen raportointi ja seuranta voidaan toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisten rekisterien avulla samoilla vahvoilla tietopohjilla, joihin tarveperusteinen rahoitus jo nojaa. Rahoituksen kytkeminen hoitotavoitteisiin kannustaa parantamaan hoidon laatua, ehkäisemään sairauksia ja kaventamaan alueellisia eroja. Samalla rahoituksen tosiasiallisen riittävyyden arviointi muuttuu läpinäkyvämmäksi ja kytkeytyy olennaisimpaan kysymykseen: mitä yhteisillä varoilla saatiin aikaan.

(6)  Kevyt, sotkuinen, pirullinen ongelma: Jaottelua on käytetty yleensä ongelmanratkaisumalleissa. Kirjassani Kohti ihmislähtöistä Sotea - ihminen pärjäämisen keskiössä  (BOD 2026, ss. 128-133) mallia on hyödynnetty. Ydinlähteenä on: Raisio, H., Puustinen A., Vartiainen P.: The Concept of Wicked Problems:Improving the Understanding of Managing Problem Wickedness in Health and Health Care. teoksessa The Management of Wicked Problems in Health and Socialn Care, toim. Will Thomas, Anneli Hujanen, Sanna Laulainen, Robert MacMurray. Lontoo Rodledge, 2018