Tietoasiantuntijan työllä on jo nykyisyydessäkin tulevaisuus

Olen ollut Tietoasiantuntijalehden toimituskunnassa yli 10 vuotta. Kokemukseni on, että tietoasiantuntijan työllä on tulevaisuus, mutta tulevaisuus on jo nykytodellisuutta. Lehdellä on 40-vuoden perinne edistää ja vaalia tietoasiantuntijuutta. Tämänkertainen numero sisältää artikkeleita aiheesta. Oma juttuni on kokonaisuudessaan kirjoituksen lopussa.

Mutta miksi tietoasiantuntijuudella on jo nyt todellinen tehtävä huolimatta tekoälyn ryntäyksestä. Luin viimeisintä Suomen Kuvalehteä.(SK 20/ 15.5.2026).Kolumnissaan  Laura Saarikoski (Hesarin säätiön yliasiamies) toteaa seuraavaa: "Perugiassa kuulin monta eri vastausta siihen, mihin  ihmistä yhä tarvitaan:

• Yksi: Suhteellisuuden taju. Tekoälyn tuottamaa materiaalia on jo vaikea erottaa ihmisen tekemästä. Mutta vain ihminen osaa arvioida, mikä on ihmiselle merkityksellistä.
• Kaksi: Inhimillinen ymmärrys. Tapahtumat, joita tekoäly ei voi järjestää, ja yhteistyö, joka kokoontuu livenä. 
• Kolme: Havainnointi ja jalkautuminen. Tekoäly ei kiipeä vuorille ja kerro, miltä se tuntuu.
• Neljä: Omat lähteet ja uutiset. Tekoäly koostaa hetkessä sen, mikä on jo julki. Joka päivä tapahtuu kuitenkin uutta. 
• Viisi: Oma ääni. Tekoäly voi köyhdyttää kieltä niin, että toimituksissa saatetaan tarvita omia kirjoituskouluja.  
• Kuusi: Luottamus. Sillä myydään journalismia, koska tekoälyyn ei luoteta." 

Tietoasiantuntijalehden jutuissa on nostettu esille nykyisiä ja tulevaisuudessa relevantteja tietoasiantuntijan ammatteja ja tehtäviä. Myös Saarikoski luettelee niitä: algoritmianalyytikko, avoimien lähdekoodien asiantuntija, visuaalinen faktantarkastaja, paikkatietoanalyytikko, disinformaation jäljittäjä, tekoälytyökalujen rakentaja, lokalisaatiotoimittaja. 

Niin onpa myös perustettu vapaamuotoinen yhteisö, johon voi kuka hyvänsä liittyä. Ihmisen tekemää.fi    -yhteisö kantaa huolta siitä, että "syteettinen häly uhkaa peittää ihmisen äänen." Kopioin joitain yhteisön jäsenien ääniä:   "Ajattelu ja kunnolla tehdyistä asioista nauttiminen on kuin käsityötaito: se surkastuu jos sitä ei harjoita." (Roope Lipasti),  "Tekoälyn myötä hyväksymme, että lukemamme ei tarvitse olla ihmisen kirjoittamaa. Hyväksymme kuin varkain elämän, joka on vain varjo siitä, mitä se voisi olla." (Perttu Pölönen),  "Moni ulkoistaa asioiden selvittämistä ja kirjoitustyötä kielimalleille. Mutta miksi ihminen lukee tai kirjoittaa? Ymmärtääkseen ja oppiakseen jotain, ja kommunikoidakseen tätä ymmärrystä toisille." (Katri Saarikivi). Ilmoitauduin tänään 13.5.2026 yhteisön jäseneksi.    

PÄÄKIRJOITUS
Outi Örn Kysy tietoasiantuntijalta!
– Tietoasiantuntijoita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa, kun data-analytiikka, tekoäly ja digitaalinen tiedonhallinta jatkavat kasvuaan. Näitä moniosaajia ja toisaalta oman alansa syväosaajia tarvitaan hallitsemaan ja hyödyntämään käytettävissä olevaa suurta tietomäärää ja ennen kaikkea arvioimaan kriittisesti käytettävissä olevaa tietoa ja sen lähteitä.

Helena Berg ja Leena Kononen: Tietopäivä pureutui tekoälyn eettiseen ja kriittiseen käyttöön
– Tietoasiantuntijalle vastuullisuus, eettisyys ja tekoälyn kriittinen käyttö ovat ydinkysymyksiä. Tietojohtaminen ry:n Tietopäivä tarjosi rakentavia näkökulmia ja vinkkejä tekoälyn käyttöön. Tekoälystä saadaan monipuolista hyötyä, useimmat sudenkuopatkin voidaan välttää huolellisella suunnittelulla ja kriittisellä otteella.

Virpi Einola-Pekkinen: Reaktiivisuudesta katse kohti tulevaisuutta – tietoasiantutijan työ megatrendien valossa
– ”Kohti uutta yhteiskuntasopimusta”, otsikoi Sitra tuoreen Megatrendit 2026 -raporttinsa. Mitä näkökulmia esitetyt megatrendit voisivat tarjota tietoasiantuntijoille? Tulevaisuusvalta on meillä jokaisella. Jos vain varaudumme huonoihin tulevaisuuksiin, päädymme niihin. Voisiko tietoasiantuntija auttaa siinä, että organisaatiossa katse siirretään tästä päivästä tulevaisuuteen? Olla osa jotain, mihin tekoäly ei yksin pysty?

Kimmo Hautala: Tietoammattilainen vai tekoälyagentti?
– Tietoasiantuntija ei pysty voittamaan virtuaalisia tekoälyagentteja nopeudessa tai muistin määrässä. Mutta ihmisen supervoima on luoda ja keksiä jotain täysin uutta, jonka me ymmärrämme olevan merkityksellistä. Tutkimukset osoittavat innovoinnin vähentyvän kun emme tapaa muita ihmisiä ihan elävässä elämässä, kun verkostot kaventuvat.

”Kehitys on innostavaa – ja hengästyttävää”
– Tietoasiantuntija-lehti kysyi viideltä alan ammattilaiselta, onko tekoäly uhka vai mahdollisuus? Miltä työelämä näyttää nyt? Vastaajat edustavat sekä yrityksiä että julkaista sektoria. Tässä heidän näkemyksiään:

• Tekoäly ei ole poistanut asiantuntijuuden tarvetta, vaan tehnyt siitä oikeastaan näkyvämpää.
• Joskus on todella hengästyttävää yrittää pysyä kehityksen mukana.
•  Tärkeintä on mielestäni utelias asenne.
•  Olennaista on ymmärtää, mihin ja miten tekoälyä voi käyttää vastuullisesti ja niin, että se tukee omaa ajattelua ja oppimista.
•  Tekoälymurros korostaa kriittisen ajattelun ja lukutaidon merkitystä, joka on alallamme olennainen perustaito. 

Veli-Pekka Hyttinen: Tietoammattilaisen uusi rooli ja uudet vaatteet – Kun kaikki muuttuu – vai muuttuuko sittenkään?
– Tietoasiantuntijan maailma ja roolit ovat olleet jatkuvassa muutoksessa jo vuosikymmeniä. Tekoälymurroksessa tietoammattilaisten on kyettävä sopeutumaan ja omaksumaan jälleen kerran uusia rooleja ja puettava ylleen ”uudet vaatteet” – mutta millaiset? 
”Meidän tietoammattilaisten voimavara ovat edelleen vahva tietoalan osaaminen, monipuoliset verkostot sekä halu ja kyky uudistua ja sopeutua ajan ja teknologioiden tuomiin vaatimuksiin.”

Alan ihmisiä – URAPOLKUNI
Katja Hilska-Keinänen: Tarjoilijasta tiedon tarjoajaksi
– Urani voi vaikuttaa rikkonaiselta, mutta kokemukset eri organisaatioista ovat antaneet runsaasti eväitä ja perspektiiviä nykyiseen tehtävääni Kansalliskirjaston palvelujohtajana. Muistutan aina myös verkostoitumisen tärkeydestä.

PUHEENVUORO
Riikka Tanner: Tällä kertaa se on henkilökohtaista – muutoskyvykkyys tekoälymurroksessa keskiöön
– Tietojohtamisen perusoletus on ollut, että parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä. Tekoälyn aikakaudella tämä ei enää riitä – ratkaisevaa on, kuinka nopeasti tieto muuttuu oppimiseksi ja toiminnaksi.

Pia Adibe: Datatalouden aikakausi tarvitsee uusia rooleja – vastuullisen tekoälyn ammattilaisesta on moneksi
– Vastuullisen tekoälyn asiantuntija, digitaalinen sosiologi, Lisa Talia Morettin pääviestinä on, että tekoälyn vastuullinen käyttö edellyttää sekä lakien että inhimillisten arvojen huomioon ottamista – ei vain sääntelyn noudattamista. Uusi lainsäädäntö, kuten EU:n tekoälyasetus, on tärkeä edistysaskel, mutta yksin se ei riitä. 

Anne Karhapää: Digiteknologia työn arjessa oppimisen apuna
– Digiteknologia laajentaa oppimisen mahdollisuuksia tarjoamalla joustavia tapoja vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja pääsyn laajaan tietomäärään. Suuri osa aikuisten oppimisesta tapahtuu työn arjessa. Työssä oppimiseen liittyy paljon yksilön ja organisaation kannalta positiivisia vaikutuksia, mutta toisaalta teknologia ja jatkuva oppimisen tarve kuormittavat. Karhapää väitteli aiheesta Jyväskylän yliopistossa alkuvuodesta 2026.

NÄKÖKULMA: alla artikkelini kopioituna
Olli Nylander: Onko tietoasiantuntijalla tulevaisuutta?
– Taidot ja osaaminen muuttuvat ripeästi. Maailman Talousforum teki 2025 tutkimuksen analysoimalla vastaajien odotuksia osaamisen murroksesta vuoteen 2030 mennessä.

Norja on Pohjoismaiden tekoälytähti, Suomi hännillä
– Tekoälyn käyttöönotossa on selkeitä eroja Pohjoismaiden sisällä. Norjassa jo lähes puolet työikäisestä väestöstä hyödyntää tekoälytyökaluja, mikä tekee maasta globaalin edelläkävijän. Suomi on tässä selvityksessä vajaan kolmenkymmenen prosentin osuudellaan sijalla 28.

Moni yhtiö ei saa tekoälystä tavoiteltuja hyötyjä – syy piilee oppimisen johtamisessa
– Tekoäly nostaa työpaikoilla esiin kysymyksiä, joiden ratkaisemiseen perinteiset muutosjohtamisen ja oppimisen johtamisen opit eivät enää riitä. ”Paras tapa varmistaa sitoutuminen ja avoin asenne tekoälytyökaluja kohtaan on antaa työntekijöille vastuuta tekoälyn opettelemisesta. Oppimisesta tulee kiinnostavaa, kun työntekijät voivat määrittää itse tekoälyn sopivimpia käyttötapoja. Näin rakennetaan kestävää tekoälymuutosta”.

Mikael Seppälä: Kestävyysraportoinnista vaikutusten arviointiin – tietoasiantuntijan uudet kompetenssit
– Kestävän kehityksen edistäminen patistaa organisaatioita hahmottamaan aiempaa enemmän toimintansa vaikutuksia taloudellisten näkökulmien lisäksi myös ekologisiin ja sosiaalisiin seikkoihin. Minkälaisia uusia kompetensseja saattavat tietoasiantuntijan tarvita tulevaisuudessa näiden toteuttamiseen?

JULKAISUT
Janika Asplund: Vuorovaikutus on etäjohtajan ydintaito
– Etäjohtaminen ja digitaalinen viestintä -kirjan arvo on siinä, että se kokoaa yhteen kansainvälistä ja suomalaista tutkimusta etätyöstä, tuo uutta tietoa etäjohtamisesta ja antaa hyviä vinkkejä työelämään. Tämän aihepiirin suomenkielistä teosta on odotettu ja sitä ehdottomasti tarvitaan!

PAKINA
Kimmo Hautala: Citius, Altius, Fortius – tietoasiantuntijan askelmerkit huipulle
– ”Kukapa meistä ei haluaisi menestyä, olla koko kansan ihailema tiedon sankari. Valitettavasti se on vaikeampaa kuin koskaan ennen. Meitä kirittää doupattu epäinhimillinen tehomylly, yleisnimeltään tekoäly. Säännöt eivät ole enää kaikille samat, emmekä ole samalla viivalla. Olemmeko edes samassa kisassa?”

Olli Nylander:
Onko tietoasiantuntijalla tulevaisuutta?

 
Taidot ja osaaminen muuttuvat ripeästi. Maailman Talousforum teki 2025 tutkimuksen
analysoimalla vastaajien odotuksia osaamisen murroksesta vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimuksessa arvioitiin, mitkä taidot ovat nousevia ydintaitoja. Samoin verrattiin
kasvavissa ja vähenevissä työtehtävissä vaadittavia taitoja.

Listasin tutkimusartikkelista tärkeimmät tulevaisuuden taidot ja osaamiset sekä kasvavat ja vähenevät tehtävät. Niistä osa on työnantajien mielestä myös nyt relevantteja ydintaitoja.

• ykköstaito on analyyttinen ajattelu nyt ja tulevaisuudessa
• kasvavat taidot (myös nykyisyydessä): teknologiset taidot (tekoäly, big data,kyberturvallisuus) sekä ”pehmeät” inhimilliset taidot (resilienssi eli sietokyky, luovaajattelu, motivaatio, johtajuus ja itsetuntemus, uteliaisuus).
• tulevaisuuden nousevia taitoja ovat muutoskyvykkyys, systeemiajattelu, vihreä osaaminen uuden oppiminen ja luova ajattelu
• väheneviä taitoja ovat manuaaliset taidot (tarkkuus, kestävyys), rutiininomaiset luku- ja laskutaidot (automaatio korvaa niitä) sekä perinteiseen laadunvalvontaan liittyvät taidot.

Tutkimuksessa keskeisin muutoksen ajuri on teknologia, erityisesti generatiivinen tekoäly
ihmisen työtä täydentävänä apuvälineenä. Tekoäly nykykäsityksen mukaan hoitaa
rutiineja, mutta ei kykene korvaamaan empatiaa tai monimutkaista fyysistä työtä. Muita
muutosajureita listataan: ympäristöosaaminen, kyberturvallisuus, terveydenhuollon taidot
ja empatia.

Työelämään keskittyneestä tutkimuksesta voidaan päätellä myös jotain työelämän
ulkopuolisista taidoista. Koululaisilla ja opiskelijoilla ovat tulevaisuuden taidot pitkälti samat
kuin työssä käyvillä mukaan lukien teknologinen lukutaito. Väheneviä tai poistuvia taitoja
ovat rutiininomainen kirjoittaminen ja laskeminen sekä ulkoa opettelu. Työttömillä ja
alanvaihtajilla toistuvat samat taidot kuin työssä olijoilla. Työllistymisen edellytyksenä on
sietokyky, joustavuus ja ketteryys sekä palveluorientaatio. Eläkeläisillä ja ikääntyvällä
työvoimalla nousee esille fyysisen työkyvyn laskeminen. Muuten toistuvat samat taidot
kuin työssä olevilla ihmisillä. Elinikäinen oppiminen nousee esille taidoissa.

Miten sitten käy suomalaisille? On nyt ja tulevaisuudessa varsinaisia tietotyöläisiä. On
tietotyöläisten tuloksia hyödyntäviä työpaikkojen koululaisia, opiskelijoita, työpaikkojen
johtajia ja muita työntekijöitä sekä eläkeläisiä.

Tietoasiantuntija on henkilö, jolla on erityinen perehtyneisyys tietoalan keskeisiin tietoihin
ja taitoihin (https://finto.fi/tt/fi/page/t103). Analyytikon tehtävänä on hyödyntää yrityksen
tietovarantoja yrityksen liiketoimintaan (tai julkisen yhteisön toimintaan) auttamalla
johtamis-, hallinto-, tuotanto- ja markkinointitehtäviä hoitavia ihmisiä. Eri toimialat ovat
lisääntyvässä määrin riippuvaisia organisaation tiedonhallinnasta ja analytiikasta.
Informaatikot puolestaan hyödyntävät laajasti niin julkisia kuin yksityisiä tietovarantoja.

Talousforumin taitokartoitus sopii pitkällä myös tietoasiantuntijoiden nyky- ja
tulevaisuustaitoihin. Ehkä analyytikoiden työ saa monipuolisemman roolin tekoälyn
tuodessa uusia taitoja perinteisten analytiikkataitojen rinnalle. Informaatikoiden työnkuva
tulee oletettavasti muuttumaan tekoälyaikakauden nopean kehittymisen myötä. Laajemmin
myös toimittajien työ tulee muuttumaan. Näissä ammateissa tullaan enenevässä määrin
kohtaamaan todellisen tiedon ja valetiedon välisiä vaikeuksia sekä sitä, mikä rooli
ylipäätänsä on tekoälyllä ja mikä inhimillisellä toiminnalla.

Muutoksia on odotettavissa tietotyöläisten tuottamissa tietopalveluissa yrityksen johdolle ja
henkilökunnalle. On uhkia ajautumisesta yhä lisääntyvään tietotulvaan. Mutta on myös
uhkia ajautua epävarman jopa virheellisen tiedon varaan omissa työtehtävissään.
Tarvitaan kriittistä tiedonlukutaitoa. Tämä pätee myös koululaisiin ja opiskelijoihin ja miksei
myös työttömiin ja eläkeläisiin.

Tilastoalan seniorit Jussi Melkas ja Jussi Simpura kirjoittivat tilastoalaan liittyvän kirjan
vuonna 2013 eli ”kauan sitten”. Kuitenkin tähänkin aikaan sopii heidän tekemä kolmijako
tilastojen käyttöön. Jakoa voidaan laajentaa yleensä tiedon hyödyntämiseen:

• ”Turistit” hakevat yksittäisiä tietoja ja ovat tällaisten tietojen satunnaiskäyttäjiä, pikakäyttäjiä eivätkä kovin kriittisiä sellaisia. He hakevat Internetin maailmasta vastausta johonkin kysymykseen. Voivat tehdä kyselyjä nyt ja jatkossa myös tekoälytyökaluille. Se on teknisesti helppoa. Luotettava lopputulos on arvailujen ja oman luottamuksen varassa.
• ”Maanviljelijät” käyttävät oman alansa tietoja taajaan ja osana omaa päätöksentekoa ja työtehtäviä. Tämä ryhmä käyttää myös pidemmälle jalostettua analytiikkaa sekä tietoammattilaisten apua tai ovat itse työyhteisön analyytikoita. Lopputulokset ovat luotettavuuden osalta oletettavasti lähempänä totuutta.
• ”Kaivosmiehet” kaivautuvat syvälle tietojen, aineistojen ja luokitusten ytimeen. He tiedostavat ongelmat tietojen laadussa ja käyttömahdollisuuksissa. ”Kaivosmiehet” ovat nyky- ja tulevaisuuden taitojen kriittisiä hyödyntäjiä – analyyttisesti ajattelevia ammattilaisia.

Lähteet:
The Future of Jobs Report 2025: https://www.weforum.org/publications/the-future-of-jobs-
report-2025/in-full/3-skills-outlook/
Jussi Simpura, Jussi Melkas: Tilastot käyttöön – opas tilastojen maailmaan, Gaudeamus
2013