maanantai 13. syyskuuta 2021

Terveydenhuollon IT-järjestelmien käytettävyys edelleen välttävä, päivitys 13.9.21






Hyvään käytettävyyteen kuuluu, että järjestelmän käyttö koetaan helpoksi ja sujuvaksi. Hyvin tiedolla ohjaavan käyttöliittymän tulisi tukea käyttäjän tavoitteiden saavuttamista ja vähentää muistikuormaa.

Ylen uutisessa 8.9.2021 viitataan vielä seuraaviin lähteisiin: 

Päivitys 13.9.2021: FB:n puolella kommentoidaan suoraan käyttämällä pohjana tuota viimeksi esittelemääni listaa käyttöliittymästä. Kommentoijana on Apottia käyttävä hoitaja Tiina Seppänen.

Kaikki, mitä tossa lopussa luetellaan, on apotin suurin ongelma. Luettelen nyt muutaman asian käytännön hoitotyöhön liittyen.
Ehdottaa työn kannalta tärkeitä asioita automaattisesti.
- esim tehtävälistat. Jos potilaalla on flexiseal ulosteenhallintajärjestelmä, hoitajan täytyy erikseen muistaa nestevuorokauden vaihtuessa merkitä kertynyt ulostemäärä. Apotti ei kysy/muistuta tästä automaattisesti vaikka väline on merkitty avattareen. Mutta se kyllä jankuttaa ballongin tyhjentämisestä ja täytöstä neljältä aamuyöllä. Ja monta kertaa muulloinkin kun se on täysin epäadekvaattia.
Toinen asia. Jatkuvat iv-nesteet. Kun käytössä on lopeta ja aloita-systeemi, hoitajan pitää muistaa aloittaessa merkitä ml/h. Tämä jää usein laittamatta ja sitten kurvaa täytetään manuaalisesti jälkikäteen. Voisiko apotti vaikka hehkuttaa punaisella ml/h ruutua, kun perusnestettä antokirjataan? Eheeei. Tämä täytyy ulkoa muistaa.
Hyödyntää jo olemassa olevia tietoja, jotka on kirjattu järjestelmään.
- muistuttaa ja varoittaa turhista/epäoleellisista asioista pitkin päivää. Pääset eteenpäin kun valitset jonkin juridisesti epäilyttävän lausekkeen vaihtoehdoista.
Järjestelmän tilan tulisi näyttää selkeästi esim. onko jokin toiminto jo suoritettu.
- apotissa saat kahlata kymmeniä eri välilehtiä eikä aina ole lainkaan selvää, millä sanalla tai termillä asia löytyy. Useimmiten se ei edes löydy. Tämä aiheuttaa sen, että samaa asiaa kirjataan eri tavoin eri paikkaan. Tai sitä ei kirjata lainkaan.
Käyttöpolun ja sen esittämistavan tulisi olla selkeä.
- tämä on apotin helmasynti. Mitään polkua ei ole. Vain alasvetovalikkoja ja loputtomia exeltaulukoita. Järjestelmä sekoittaa työntekijän pään lopullisesti ja saa työntekijän turhautuneeksi työssään.
Järjestelmän tulisi näyttää käyttäjälle tiedot luonnollisessa ja loogisessa järjestyksessä sekä hyödyntää käyttäjälle tuttua kieltä ja ilmaisuja.
- olemme apotin myötä joutuneet opettelemaan liudan uusia termejä. Huvittavin lienee ulosteen koostumukseen liittyvät. Apotti ei ole looginen. Ei millään muotoa. Se on pirstaleinen ja sekava. On myös paljon muita ”hallinnollisia” termejä, protokollan mukaan ym mitä on pitänyt opetella ja ymmärtää niiden merkitystä. Apotin kanssa olet vähän niinkuin oikeussalissa koko ajan. Syytetyn penkillä tietysti.
Edelleen nestevuorokauden vaihto on klo 00 yöllä apotissa, kun se oikeasti tapahtuu päivällä klo 12. Tehtävälistalle nousee siis nesteiden kirjaamiseen liittyviä aikatauluja 23.59 mutta klo 12 päivällä aika on klo 12. Nämä siis pitää tajuta käsin muuttaa, jos haluaa totaalinesteet todellisiksi ja oikein kirjatuiksi. Lisäksi nestevuorokauden kirjaaminen on monimutkaista ja nesteiden varmentaminen väärässä kohtaa sotkee koko homman. Pitää ulkoa muistaa milloin sen voi tehdä. Suurin osa hoitajista jättää sen päivällä tekemättä klo 12 koska se on heille epäselvää. Eli tämän asian voisi nostaa tehtävälistalle oikeaan järjestykseen oikein kellonajoin - never happens!
Käyttöliittymän ei pitäisi näyttää epäoleellisia tai harvoin käytettyjä elementtejä.
- apotissa on etusivulla kaikkea mahdollista sälää näkyvillä, mitä ei päivittäishoidossatarvita
Hyvään käytettävyyteen kuuluu, että järjestelmän käyttö koetaan helpoksi ja sujuvaksi. Hyvin tiedolla ohjaavan käyttöliittymän tulisi tukea käyttäjän tavoitteiden saavuttamista ja vähentää muistikuormaa.
- apotin osaaminen perustuu siihen, että hoitaja/lääkäri muistaa ulkoa mihin ja missä järjestyksessä asioita kirjataan. Tämä koskee erityisesti nesteiden saannin ja erittymisen seurantaa.
Apotti saa ihmisen yksinkertaisesti hermostumaan! Joka helvetin päivä!
 
Päivitys 13.9.2021: Petteri Hirvonen kiinnittää huomiota joidenkin muidenkin tavoin vertailukelpoisuuteen. Voidaan tiivistetysti sanoa, että arvio kuvaa kunkin järjestelmän sen hetkistä tilaa käyttäjiensä arvioimana. Toiminnalliset vaatimukset poikkeavat järjestelmissä toisistaan merkittävästi riippuen siitä, miten tuore järjestelmä on. 
Edelläkin tässä on nostettu tässä mielessä erittäin tärkeä aspekti: tämä vertailu ei millään muotoa ole yhteismitallinen tahi absoluuttinen, varsinkin uusimpien, juuri kehitettyjen ja käyttöönotettujen järjestelmien osalta. Ymmärtääkseni tässä ei ole kyselty samoilta ihmisiltä heidän mielipidettään useasta järjestelmästä, vaan nimenomaan kyseisten järjestelmien käyttäjiltä mielipidettä heidän parhaillaan käyttämästä järjestelmästä. On siis niin että käyttäjät pisteyttävät elinkaaren osalta hyvin eri vaiheissa ja eri laajuisilla toiminnallisuuksilla olevia järjestelmiä, jolloin tämä bias vielä kertautuu. Jos haluttaisiin edes hieman lähemmäs vertailukelpoista dataa, pitäisi esim Apotin arvosanojen osalta näyttää samalla viivalla muiden potilastietojärjestelmien saamia arvosanoja jotka on annettu juuri sen jälkeen kun ne on otettu käyttöön. Oma huomio kiinnittyy esim tuossa taulukossa yläkärkipäässä olevaan Graafiseen Finstariin, jonka tiedetään olevan täysin legacy-osastoa ja ominaisuuksiltaan sekä käyttöliittymältään viime vuosisataa - eikä siis edes pyri ratkaisemaan mitään saman luokan ja aikakauden ongelmia kuin muut esim Lifecare, Apotti jne. Vanhoille järjestelmille todnäk annetaan myös anteeksi hyvin paljon enemmän kuin uusille järjestelmille, joten tässä mielessä tämän taulukon absoluuttisena ja vertailukelpoisena totuutena esittäminen ei vain ollenkaan toimi. Verrokkina voisin esittää vaikkapa aikoinaan toteutun markasta euroon siirtymisen - ensimmäisinä kuukausina olisi euro varmasti saanut erittäin huonon kouluarvosanan mutta kun vakiintumis- ja tottumisvaihe sekä eurooppalaisen skaalan edut alkoivat yhä isommalle osalle suomalaisista valjeta ja kehittyä entisestään, uskoisin että nykyään arvosana olisi jo ihan jotain muuta - ehkäpä juuri tuota samanikäisten potilastietojärjestelmien tasoa?
 
13.9.2021
Hyvä Olli! Nyt vihdoinkin älyllistä kritiikkiä, jonka nämä nykyiset "jurakautiset" (vrt. Jurassic Park) järjestelmät totisesti ansaitsevat. Jotakin jo kertoo se, että kun joku tosissaan käyttää päätöksentukijärjestelmää etsimään asiakkaansa hoidosta vaarallisia lääkeyhdistelmiä, huomaamatta jääneitä riskejä tai muita kohteita, joissa hoidon laatua voisi parantaa, on huomatusten/varoitusten lukumäärä yleensä lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä. Ajatus siitä, että lääkäri voisi omassa päässään pitää kaiken tämän informaation ja jalostaa sen viisaudeksi on kertakaikkiaan vanhentunut ja nykyisin jo vaarallinen. Valitettavan ohut on nykyjärjestelmien tuki turvalliselle työskentelylle ja sekin vähä invalidisoituu, jos tärkeät asiat kirjataan proosatekstinä eikä strukturoidusti.

1 kommentti:

  1. Hyvä Olli! Nyt vihdoinkin älyllistä kritiikkiä, jonka nämä nykyiset "jurakautiset" (vrt. Jurassic Park) järjestelmät totisesti ansaitsevat. Jotakin jo kertoo se, että kun joku tosissaan käyttää päätöksentukijärjestelmää etsimään asiakkaansa hoidosta vaarallisia lääkeyhdistelmiä, huomaamatta jääneitä riskejä tai muita kohteita, joissa hoidon laatua voisi parantaa, on huomatusten/varoitusten lukumäärä yleensä lähempänä kahtakymmentä kuin kymmentä. Ajatus siitä, että lääkäri voisi omassa päässään pitää kaiken tämän informaation ja jalostaa sen viisaudeksi on kertakaikkiaan vanhentunut ja nykyisin jo vaarallinen. Valitettavan ohut on nykyjärjestelmien tuki turvalliselle työskentelylle ja sekin vähä invalidisoituu, jos tärkeät asiat kirjataan proosatekstinä eikä strukturoidusti.

    VastaaPoista