Data on nykyajan öljy - vai onko?, päivitys 21.1.2019

Ks. päivitys 21.1.2019: Mitä lehdessä luki Timon kertomana.

Öljy vs. data. Viime vuosina on verrattu öljyä ja dataa keskenään. (ks. oheinen kuva The Economist - lehdestä 2017). Niin olen minäkin monessa yhteydessä tehnyt. Mutta taitaa vertailu ontua. Tämä selvisi, kun olin 17.-18.1.2019 Tampereella tiedolla johtamisen verkostopäivillä. (1). Öljyvertaus tuli esille useassa alustuksessa. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen avasi öljypelin. (2) Öljy kulkee putkistoissa. Se on irrallaan ihmisistä. Se ei muodosta ihmisen kanssa samanlaista elimellistä riippuvuutta kuin data.  Öljy on ehtyvä luonnonvara, kun taas data ei ole sitä lainkaan. Asia on pikemminkin toisin päin. Dataa tulvii sisään ovista ja ikkunoista niin, että kaikkea dataa ei ehditä käsitellä tai käyttää lainkaan. Datalla on myös puolensa, jotka kytkeytyvät ihmiseen. Dataa voidaan käyttää avoimesti tai se voi olla yksilön takana. Ihminen voi antaa  luvan itseään koskevan datan käyttöön tai estää sen. Mutta mielestäni öljyllä ja datalla on jotain yhteistäkin. Kumpikin tuote on merkittävä osa globaaleja markkinoita. (kuten Google). Kumpaakin tuotetta voidaan jalostaa ja kehittää palvelemaan ihmiskuntaa monella tapaa hyvässä ja pahassa. Tuotteet ovat vallankäytön välineinä ja vallankäytön kohteina. Tällainen samankaltaisuus ei tullut esille Tampereella.

Jalostus- ja hyödyntämisprosessit poikkeavat datalla ja öljyllä keskenään. Öljyn jalostus on ammattilaisten puuhaa, syvästi teknologinen prosessi. Kuka hyvänsä ei pääse sohimaan tuota kallista jalostustyötä. Sen sijaan datan jalostaminen informaatioksi, tiedoksi ja viisaudeksi on sellainen prosessi, jota kuka hyvänsä voi tehdä ja tekeekin. No tietysti datan jalostusprosessi voi olla pitkälle tekninen suoritus, johon on kytketty viimeisimmät teknologiset oivallukset - kuten tämä suosittu tekoäly. Jalostus voi olla myös pitkälle tutkimuksellinen prosessi. Oleellista jalostusprosessissa on myös tuotteen omistajuus. Tältä kannalta voidaan löytää eroja ja yhtäläisyyksiä. Kumpaakin tuotetta voidaan myydä markkinoilla. Mutta dataa voidaan myös käyttää maksutta tai omistaa se itse jo datan syntyvaiheessa. Jalostusprosessi datassa kytkeytyy aina tavalla tai toisella suoraan ihmiseen tai ihmisten muodostamiin organisaatoihin. Jos mennään syvällä tiedon filosofiaan, voidaan havaita tuotteiden välillä suuria "olomuotoeroja". Öljyn osalta on vaikea puhua väärästä, valheellisesta tai näkökulmasidonnaisesta öljystä. Datassa nämä filosofiset asiat ovat koko datan jalostusprosessin ydintä.

Johtamiseen sovellettuna Heinonen esitteli David Snowdenilta lainattua kuvaa, jossa tietämys (ymmärrys, viisaus) jaotellaan neljään kategoriaan. (3) Ylhäältä alaspäin tapahtuva autoritaarinen johtaminen (taylorismi) perustuu ajatukseen, että johtaja tietää kaiken oleellisen. (yksikertainen ongelma Cynefin-mallin mukaan). Tietämyksen perusteella johtaminen on ennustettavaa. Oppivan organisaation ajatusmallilla asiat ovat tiedettävissä jatkuvan oppimisprosessin kautta - mukana koko työyhteisö. (vaikea ongelma Cynefin mallin mukaan). Kompleksiset ongelmat on mahdotonta ratkaista "tiedetään"-periaatteella eikä oikein helppoa ole käyttää oppivan organisaation menettelytapoja. Kaaos on nimensä mukaisesti haastava tilanne, johon kenenkään ei soisi joutua. Siitä pyritään selviytymään vaistonvaraisesti.

Sotesovellus on tietysti tehtävä. Tämä on ns. sormiharjoitus eli sovellukset nousevat esille vaistonvaraisesti mutta ei kaaosmaisesti. Testaan samalla, mihin asioihin kukin lokero sopii ja mihin mielestäni ei.

• Tiedetään, että hyvinvoinnin ja terveyden erot niin sosioekonomisesti kuin alueellisestikin ovat suuret. Yhteen ne tuntuvat menevän vuosi vuoden jälkeen ns. Pähkinäsaaren rauhan rajojen mukaan. Tiedetään, että palvelujen saatavuudessa on puutteita. Puutteet näkyvät ennen muuta perusterveydenhuollossa, mutta myös osittain vanhustenhuollossa ja sosiaalityössä - erityisesti lastensuojelussa. Tiedetään, että monin mittarein Suomen terveydenhuolto on tehokkuudeltaan maailman huippua. Tiedetään, että monikanavainen rahoitusmalli on eräs syy eriarvoiseen palvelujen käyttömahdollisuuksiin. Tiedetään, että palveluintegraatio monelta osin sakkaa samoin kuin palvelujen sujuminen - jonoja syntyy siellä ja täällä. Tiedetään, että on monenlaisia tutkimuksellisia, menetelmällisiä ja johtamiseen liittyviä keinoja vaikuttaa havaittuihin puutteisiin. Tiedetään myös, että monessa vaikuttamisen mahdollisuudessa on monia kulttuuriin liittyviä esteitä tai vastavoimia. 
• Tiedettävissä on, että jatkuvalla uudelleen oppimisella ja vallitsevan siiloutuneen organisaatiorakenteen uudistamisella voidaan vaikuttaa tunnettuihin ongelmiin (siis esimerkiksi tiedettyihin asioihin). Tiedetään, että asiakasnäkökulma on yksi avain., mutta tiedettävissä on, että useasta se jää korulauseiksi. Tiedettävissä on, että esimerkiksi palvelumuotoilun tuominen mukaan toiminnan suunnitteluun nostaa esille asiakasnäkökulman. Tiedettävissä  ja kokeiltukin on, että tiettyihin ongelmiin - erityisesti sujuvuusongelmiin voidaan hakea mallia Lean-ajattelusta.
• Kompleksisuus on tullut esille soteuudistuksen kaikilla tuotantokausilla. Niitä taitaa olla jo 5 takana. Mahdollista on, että ajaudumme vielä uuteen tuotantokauteen. Osa ammattilaisista, poliitikoista ja muista vaikuttajista pitää soteuudistusta kuitenkin haasteena, jossa lääkkeet tiedetään tai ovat tiedettävissä. Maakuntauudistus ratkaiseen osan ongelmista, kun saadaan uusi ylärakenne - palvelun järjestäjä. Tämän tietävät osa vaikuttajista. Osa vaikuttajista tietää, että kilvoittelun avulla saadaan tehokkuutta aikaan ja palvelupuutteet korjattua. Osa vaikuttajista tietää, että lisäämällä 1000 lääkäriä, saadaan perusterveydenhuolto kuntoon. Kompleksisuus on kuitenkin koko maakunta-soteuudistuksen yleinen ongelma. Kaikella on vaikutusta kaikkeen, mutta kukaan ei tiedä, mikä kokonaisuuden kannalta on viisain ratkaisu. 
• Kaaos saattaa seurata, kun sotessa koko paletti pistetään uusiksi. Minusta hyvä ennakkotapaus on Länsi-Pohja. Viimeisin lehdistä lukemani tilanne on, että Mehiläisen kanssa tehdystä sopimuksesta on useita tulkintoja. Kukaan ei myöskään tiedä, mitkä palvelut säilyvät ja miten Länsi-Pohjan alueen sotepalvelut tulevaisuudessa järjestyvät. Monia pelkotiloja on jo noussut esille. Miten ylipäätänsä kaiken muutostilassa turvataan olemassa olevat palvelut. Tuottaako valinnanvapaus kansalaiselle mitään hyvää vai valuuko tuotto yksityisten yritysten kassaan. Jne. Riskinä on, että samaan aikaan muutetaan niin paljon järjestelmää, että syntyy riski vakavasta järjestelmävirheestä.

• Datan rooli. Kun tiedetään, mikä on ongelma, on myös sen ratkaisemisen seurantaan mahdollista rakentaa mittareita. Osaan "tiedettävistä" ongelmista on olemassa mittarit. Osassa mittareita on olemassa selkeät syy-seuraussuhteet.(esim. palveluihin pääsy ja esteet/ viiveet palvelujen toteuttamisessa).  Osa mittareista on rakennettu niin, että syy-seuraussuhteiden löytäminen on vaikeaa (esim. eriarvoisuus, sairastavuus). Osaan ei ole mittareita oikein kunnolla olemassa (esim. palvelujen laadun mittarit). Ongelmien vaikeutuessa ja muuttuessa monimutkaisiksi, myös mittaaminen muuttuu monimutkaiseksi. Itse asiassa kyse on keskenään ristikkäisistäkin ongelmista - vaikkapa palveluiden keskittäminen ja hajauttaminen (4) tai palvelujen keskitty ohjaus vs. vapaat markkinat.(5)

Datakriisi. Aikanaan oli öljykriisi, joka horjutti vakavasti maailman taloutta. Datakriisi voisi olla tietoturvakriisi kuten miljoonien henkilötietojen hakkerointi. Datakriisi voisi olla myös vaihtoehtoinen tieto, väärä tieto ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa. Datakriisi voisi olla myös tietotulva tai tiedon puute. Niin ja datakriisi voisi olla tietojen hyödyntäminen ei-toivottuihin tehtäviin. Eduskunnassa olevat lainsäädäntöuudistukset liikkuvat datan kriittisessä tasapainomaailmassa suhteessa yksityinen ja yleinen etu.  (6)

Datakriisi /sotesovellus. Jatkuvasti joudutaan tasapainoilemaan yhteisen ja yksityisen edun kanssa. Kuinka pitkälle joudutaan ammentamaan yksityisen henkilön tietoja palvelun ja hoidon tehokkaan, taloudellisen ja vaikuttavan tuloksen aikaansaamiseen? Miten vältetään tiedon manipulointi? Verkostopäivillä tuli esille myös, että sotessa on tiedon tulva, mutta samalla tietojen alikäyttö tai jopa turhaksi koettua tiedonkeruuta. Päivillä tuli tietysti esille tietopuutteetkin. Hoidon ja palvelun laadun mittaamisella ei ole aikaisemmin ollut tilausta. (Tarjous tehtiin STM:lle 1990-luvun lopulla, mutta tilausta ei saatu.; ks. viite 7) Nyt olisi tilaus olemassa, mutta paljon on tehtävää, ennen kuin työ saadaan realisoitua hyötykäyttöön.

Niin itseasiassa raakaöljy on varsin homogeeninen perusta jalostamiselle, kun taas raakadata on mitä heterogeenisinta tai mitä monikäyttöisintä. Siinäpä on eräs keskeinen ero. Data ei siis kuitenkaan ole nykyajan öljy.

Mika Heleniuksen mukaan liittämä kuva

Päivitys 20.1.2019: Mika Helenius kommentoi Linkedinin puolella:  En tiedä Kuinka pahasta pielessä Suomessa Johdon ymmärrys siitä mutta kaikkialla muulla Puhutaan softan arvosta ja vaikutuksesta talouteen. 
Päivitys 21.1.2019: Timo Karjalainen kommentoi kirjoitustani seuraavasti (tiivistin tähän Timon tekstiä): 

Olli, mielenkiintoista pohdintaa, mutta valitettavasti et osu ydinasioihin. Muistan tuon The Economistin artikkelin varsin hyvin. Pääpointti oli tämä: Kun Rockefeller oli kehittänyt ylivoimaisen tehokkaan öljynjalostusmenetelmän Standard Oil, joka uhkasi monopolisoida koko teollisuuden alan, sääntelijät heräsivät ja antitrustilainsäädännön turvin pakottivat alalle kilpailua. Sama kartellien uhka on nyt selvästi näkyvillä datan jalostuksessa. FAMGA ja kiinalaiset ja korealaiset rynnivät nyt isoilla harteilla. Ovat jo pian tulossa myös Suomen sote-markkinoille. Näillä yrityksillä on hallussaan ”viisasten kivi, ikäänkuin ”Standard Data” (SD). SD:n kehittämisen Suomen soten tarpeisiin meikäläiset Saatanan Tunarit valtiolla ovat ryssineet perin juurin. Nyt ovi on selkosen selällään ulkomaalaisille SD:n kehittäjille ja hintalappu Suomen veronmaksajille miljardeja euroja. Raakadata EI OLE mitä heterogeenisintä. Datan ydin on sama ja standardoitavissa. Sen todistaa mm. FAMGA:n menestys.

Ollin vastaus: Raakadatasta voidaan tehdä monenmoisia tuotteita. Se ei lopu koskaan ja sitä voidaan käyttää aina uudelleen. Ehkä tässä olisi se tiivistys. Myös Mika Heleniuksen kommentti on hyvä - softa on se, jolla tehdään raakadatasta tuotteita ja liiketoimintaa. Economistin artikkelista en muista kuin tuon aihetta ilmentävän kuvan, jossa nämä Google, FB ja muut jätit keräävät globaalit liikevoitot kotiin. Joo datan ydin voidaan todella määritellä toisin. Wikipediassa se on määritelty näin: "Dataa ovat esimerkiksi yksittäiset äänteet puheessa, kirjaimet painetussa tekstissä, bitit tietokoneessa, emäsparit DNA:ssa eli biologinen data." Niin tässä mielessä heterogeenisuus on kyseenalaista tai totta.
Senja Larsen tiivistää FB:n puolella osuvasti: 
"Dataa kuvaillaan usein uutena öljynä. Käsitys on virheellinen, sillä öljyn voi käyttää vain kerran. Data taas on monikäyttöinen, kulumaton hyödyke, jonka arvo sen kun kasvaa sovellustapojen myötä."

Viitteet

(1) Tietojohtamisen verkostopäivät 17.-18.1.2019, Tampere; https://verkostopaivat.webnode.fi/ohjelma2/
 
(2) Olli-Pekka Heinonen: Tietojohtamisen sietämätön keveys, esitelmä Tietojohtamisen verkostopäivillä 17.1.2019 Tampereella. https://verkostopaivat.webnode.fi/
 
(3) Edward (Dave) Snowden kehitti ns. Cynefin- mallin, josta Heinosen oma sovellus on peräisin. "Tiedetään" = yksikertainen ongelma, joka on ratkaistavissa systemaattisella luokittelulla. "Tiedettävissä" on vaikea ongelma. "Kompleksisuus" on monimutkainen ongelma. "Kaoottisuus" on kaoottinen, ennennäkemätön ongelma. 
https://docplayer.fi/798616-Cynefin-viitekehys-eri-toimintaymparistot.html

(4) Keskittämisen ja hajauttamisen haasteita pohdin kahdessa peräkkäisessä blogikirjoituksessa taannoin:
- https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/keskittamisen-ihanuus-ja-karikot.html
- https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/keskittamisen-pelikentta-sotessa_25.html

(5) Vakavaa järjestelmävirhettä pohdin taannoin blogissani. Samalla pohdin yleensä riskianalyysin puutteita uudistuksessa: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/10/vakava-jarjestelmavirhe-onko-sote.html

(6) Yhteinen etu ja yksityinen etu. Tietopoliittinen selonteko. Lainsäädäntöuudistukset - mm. toissijaisen käytön lakiuudistus. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/tietopoliittinen-selonteko-vailla.html;
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/yleisen-edun-nimissa-mihin-vaaka.html

(7) THL on käynnistänyt laatutyön, mutta rajannut sen aluksi terveydenhuoltoon ja siellä kuuteen terveysongelmaan. 1990-luvun lopulla Stakesissa käynnitettiin laatutyö inventoimalla olemassa olevat laaturekisterit, pitämällä aiheesta kansallinen seminaari sekä laatimalla laatukäsikirja.
https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tietopohja-ja-arviointi/terveydenhuollon-kansalliset-laaturekisterit
https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/laatu