Iso kuva ratkaisee ja selittää kaiken vai kuinka?

Elastisen levyn kansikuva vuodelta 2015

Nyt alkaa selkiytyä Ollillekin, mikä tämä iso kuva oikein on. Googlaamalla eniten iskuja saa Elastisen levy "Iso kuva" vuodelta 2015. En tunne herran tuotantoa enkä riimittelyä. Elastinenkin on isossa kuvassa, jossa horisontti siintää kaukana. Kaikkiaan ison kuvan otsikoita riitti yli 30 aukeamaan eli liki 300.

Löysin myös jutun vuodelta 2015, joka oli otsikoitu "iso kuva kadoksissa - näkyykö metsä". (1) Ison kuvan avulla ilmeisesti halutaan selkeyttää jotain monimutkaista tai liian yksinkertaiseksi puettua monimutkaista asiaa. Taloustiede, poliittinen taloustiede ja talouspolitiikka ovat aina ajankohtaisia esimerkkejä tästä isosta kuvasta. (2) Tulee vain mieleen, että isossa kuvassakin on erilaisia näkökulmia eli mistä sitä katsoo. Näkeekö Elastinen laajemman kuvan vai vain oman varjonsa. Googlausaineistosta näkyy myös tietty historiallisuus. Voidaan piirtää isoa kuvaa taaksepäin. Eli voidaan sijoittaa yksittäinen historiallinen tapahtuma laajempaan yhteyteen jopa maailmanlaajuisiin historiallisiin muutoksiin. Sama toistuu myös eteenpäin katsottaessa. Pieni, pikkuruinen kuva voi olla jokin yksittäisen asian trendi tai ennuste tulevaisuuteen. Iso kuva voi olla "megatrendi", jonka uskotaan selittävän tuon pikkuilmiön. Iso kuva voi koskea jotain aluetta, paikkakuntaa, kylää, kuntaa ja sen historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. "Kolista" on tehty suunnitelma, joka on samalla nimetty isoksi kuvaksi. (3) Mutta vielä suurempi kuva on maapalloistuminen, globalisaatio, jolla esimerkiksi tuo Kolinkin tulevaisuus voidaan selittää. No tästä tullaan myös poliittiseen keskusteluun eli miten poliitikot käyttävät käsitettä iso kuva. Suomen

Kolin iso kuva: suunnitteluprosessi

talouden ja julkistalouden haasteet ja tulevaisuus on monella tapaa kuvattu isossa kuvassa. Myös ajankohtaiset talouden tapahtumat voidaan selittää monin tavoin. Hallituksen toimet ovat vaikuttaneet Suomen talouden isoon kuvaan ratkaisevasti. Niin tai sitten oppositio toteaa, että globaalit talouden muutokset ne itse asiassa selittävät kaiken.

Meidän tavallisten kansalaisten kannalta tämä iso kuva voi olla harmillinen, jopa vaarallinen lähestymistapa. Ison kuvan avulla voidaan etäännyttää kansalaiset asioiden ytimestä. Etkö sinä Olli ymmärrä tätä isoa kuvaa, se ratkaisee ja selittää kaiken. Ei tuo pohdintasi. Tällaisesta ajattelusta on olemassa oikein psykologiaan liittyvä käsite. Mitä pidempi matka päätöksen tekijän ja päätöksen kohteen välillä on, sitä suurempi on ns. psykologinen etäisyys. (4) Englannin kielellä tätä kutsutaan seuraavaksi teoriaksi: "Construal level theory". (5) Tähän liittyy tietysti myös digitalisaatio. "Digitalisaatio ei saa jyrätä yleissivistystä. Viestinnän ison kuvan hallintaan liittyy se, että aikoinaan laajasti arvostettu yleissivistys ei saisi olla vanhentunut tänäkään päivänä, vaikka erikoistumista tapahtuu yhä enemmän. Aikamme on täynnä kärjistyksiä ja väärää informaatiota. Miten osataan nähdä metsän puilta? Mihin lähteisiin kannattaa luottaa ja mihin lähdetään mukaan?" (6)


Tietysti iso kuva kummittelee myös maakunta-soteuudistusta koskevassa keskustelussa. Tilanne on kimurantti. Iso kuva on kadoksissa eri osapuolilla. Monenlaista informaatiota tulee asiantuntijoilta, tutkijoilta, viranomaisilta, intressiosapuolilta, lobbareilta sekä tietysti eri poliitikoilta. Iso kuva on muuttunut hurjaksi määräksi lakiesityksiä satoine sivuineen. Monen mielestä isot ja pienet asiat ovat sellaisessa sopassa keskenään, että ei siitä enää kaikki selkoa ota. Kansalainen on kyllästynyt. Minullekin moni tuttu sanoo. Olli, miten sinä jaksat tuota soteuudistusta seurata ja kommentoida. Vaatiihan tämä erityistä sitkautta. Se on tunnustettava. Muutosjohtaja Sinikka Salo sanoi 27.7.2017 edesmenneessä Tesso-lehdessä: "Sote-palvelujen järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta maakunnille on historiallisen suuri muutos, jota tarvitaan turvaamaan palvelujen kustannustehokkuus, asiakaslähtöisyys, korkea laatu ja yhdenvertaisuus. Tämä iso kuva on tärkeää pitää koko ajan kirkkaana mielessä. Uudistukseen liittyy todella paljon järjestelyjä, jotka voivat muuten haudata päämäärän alleen."(7)

Niin monen muun tavoin kysyn, voitaisiinko tämä iso kuva turvata paljon yksinkertaisimmin tavoin. Teimme neljä kokenutta sote-ihmistä heinäkuussa yhden A-4:sen, yhden virkkeen ehdotuksen. Toteutus on mahdollista saada aikaan yksinkertaisemminkin kuin tämä satojen sivujen maakunta-sote-uudistus. Se meidän näkökulma on hiukka toinen isoon kuvaan. Kolumnisti Osmo Soininvaara tekee myös yksinkertaisen ehdotuksen isoon kuvaan. Ehdotukseen liittyy vain perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen. (8)

Päivitys 15.8.2018: Timo Karjalaisen pitkä kommentti FB:n puolella.

"Olli, Kiitos hyvin mielenkiintoisesta käsitteen Iso Kuva (IK) selvennyksestä. Ensiksi muutamia käytännöllisiä, sitten teoreettisia kommentteja IK:sta. Heinäkuinen yhden virkkeen ehdotus soten uudistamiseksi on kerrassaan upea proustilainen näkökulma asiaan! Välittänet onnittelut myös muille tekijöille. Tarjotkaapa ehdotuksenne ( IK1/SOTEn ) tärkeimmät ydinasiat (YA) esim. HS-vieraskynäksi niin, että mahdollisimman laajat kansalaispiirit voivat sen avulla avata silmiänsä ja saavat kannusteita ajatella soten YA:ta osana IK:ta. Nelikkona kirjoitatte: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohdat ovat: yksikanavainen rahoitus, joka mahdollistaa toiminnan kokonaisoptimoinnin, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon viidennen sukupolven tietojärjestelmät (Gartner luokitus) ”. Käsitteet ”yksikanavainen rahoitus”, ”toiminnan kokonaisoptimointi” sekä ”Gartner luokitus” ovat minustakin avainasemassa yhdessä sotea koskevien kannusteiden kanssa. Oma käsitykseni on, että sotessa yksikanavainen rahoitus sekä toiminnan kokonaisoptimointi ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa enkä ole 100-varma ovatko ne edes tavoitteina viisaita. Kirjoitat: ”Kolumnisti Osmo Soininvaara tekee myös yksinkertaisen ehdotuksen isoon kuvaan. Ehdotukseen liittyy vain perusterveydenhuollon kuntoon saattaminen.” Soininvaaran IK2/SOTE ansaitsisi myös laajan kansalaiskeskustelun esim. HS-vieraskynässä. Minusta Soininvaara yksinkertaistaa todellisuutta liikaa. Muuten olen sitä mieltä, että kansalaisina tarvitsemme nyt kipeästi paljon erilaisia YKSINKERTAISIA sotea koskevia isoja kuvia (IK) ja niiden ydinasioita (YA), siis kilpailevan sarjan IK1,2,3,...n/SOTE ja niiden YA1,2.3,...n/SOTE. On nimittäin vaara, että päättäjät, kuten hallitus, eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunta sekä perustuslakivaliokunta sekä STM:n virkamiehet ja THL:n tutkijat - joiden kaikkien uskon toimivan vilpittömästi ja tekevän kaikkensa, jotta Suomeen saataisiin paras mahdollinen soteuudistus - kuin vahingossa aiheuttavat samanlaisen onnettumuuden kuin 1990-luvun alussa, kun pankkikriisi pani maamme asiat pahasti sekaisin. Sellainen vahinko kannattaa sotessa välttää ja se innostuu parhaiten soten ydinasioita YA ja isoja kuvia IK selventämällä. Ja vielä teoreettisesta katsannosta: Minustakin sotea koskevan todellisuuden IK ja varsinkin YA ovat perusrakenteiltaan hyvin yksinkertaisia. Mahtuvat hyvinkin A4:seen. Valitettavasti ihmisillä on taipumus tehdä soten IK:sta ja YA:sta mutkikkaampia kuin on välttämätöntä."

Viitteet

(1)  Harri Kallio-Kurssi: Iso kuva kateissa - näkyykö metsä?
https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/iso-kuva-kateissa-nakyyko-metsa-1.1772574
(2) Luen parhaillaan muutaman vuoden takaista kirjaa Heikki Patomäki: Suomen talouspolitiikan tulevaisuus. teoriasta käytäntöön. Into 2014 - yli puolet luettu - kannattaa lukea, on väkevää analyysiä poliittisesta taloustieteestä ja talouspolitiikasta. Tai Vesa Viriälän kolumni: Mihin katosi kasvun , kulutuksen ja tulonjaon iso kuva.
https://www.etla.fi/ajankohtaista/kolumnit/mihin-katosi-kasvun-kulutuksen-ja-tulonjaon-iso-kuva/
(3) Kolin suunnitelman kuva kaapattu Googlen kuvastosta "iso kuva".
(4) Susanna Kaukinen: Globalisaatio ja psykologinen etäisyys
https://vastavalkea.fi/2015/04/30/globalisaatio-ja-psykologinen-etaisyys/
(5) Wikipedia: Construal level theory (CLT) is a theory in social psychology that describes the relation between psychological distance and the extent to which people's thinking (e.g., about objects and events) is abstract or concrete.^[1][2] The general idea is that the more distant an object is from the individual, the more abstract it will be thought of, while the closer the object is, the more concretely it will be thought of^[3]. In CLT, psychological distance is defined on several dimensions—temporal, spatial, social and hypothetical distance being considered most important,^[4] though there is some debate among social psychologists about further dimensions like informational, experiential or affective distance.^[5]
(6) Kai Tarkka: Digitalisaatio ja viestinnön iso kuva
https://www.true.fi/2017/05/digitalisaatio-ja-viestinnan-iso-kuva/
(7) Sinikka Salon haastattelu Tesso-lehdessä: https://tesso.fi/artikkeli/sinikka-salo-soten-iso-kuva-pidettava-mielessa.
(8)  Mikko Nenonen, Olli Nylander, Markku Valli, Seppo Pääkkönen: Proustilainen SOTE-uudistus - yksi virke riittää.
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/07/proustilainen-sote-uudistus-yksi-virke.html
Aika hyvä tämä Soininvaaran ehdotus. 100 me perusterveydenhuoltoon ja se on siinä. Ehkä tuo ehdotuksen keskittäminen lääkärimäärän lisäämiseen on hiukan yksipuolinen ratkaisumalli, mutta sijoittaminen perusterveydenhuoltoon on sinänsä kannatettava ajatus.
http://www.soininvaara.fi/2018/08/10/sata-miljoonaa-riittaisi-terveydenhuollon-korjaukseen/