 |
| HS- uutinen 5.8.2017 |
Puutuin 26.2.2016 omakannan ongelmiin. (ks. viite). Tuolloin yksittäisten havaintojen perusteella huomasin, että omakantaan ei suinkaan viedä kaikkia tietoja ja osittain tietojen viennissä on pitkä viive. Ongelma esimerkkitapausten osalta liittyi Espoon käytäntöihin. Tuttu virkamies STM:stäkin vastasi viestiini ja oli samaa mieltä ongelmasta. Oletettavasti käytännöt vaihtelevat kunnittain ja palveluntuottajittain.Käytäntöjen vaihteluun vaikuttaa kaksi tekijää: 1) lääkärien, hoitajien, osastosihteereiden paikalliset toimintakäytännöt, 2) paikallinen tietojärjestelmäratkaisu ja sen yhteydet Kanta-järjestelmään.
Miksi otan asian uudelleen esille?
1. Tein itse omakohtaisen havainnon tämän vuoden alkupuolella. Ereseptini oli hävinnyt avaruuteen. En löytänyt itse hakemalla omakannasta eikä ammattilainen löytänyt omilla hakumahdollisuuksilla. Reseptiä ei ollut olemassa, vaikka todisteellisesti lääke oli minulle määrätty ja olin sitä käyttänytkin annettujen määräysten mukaan. Asia onneksi järjestyi, kun toin mukanani lääkerasian ja osoitin näin asian todeksi.
2. Eräällä tuttavalla kävi niin, että osana pitkää hoitoprosessia tapahtui hoitovirhe. Se tuli kaikella tapaa selväksi, mutta tämä hoitovirhe ei näy mitenkään omakannassa. Siihen liittyvää dokumentaatiota on kyllä olemassa, mutta virhe on jätetty mainitsematta.
3. Toinen esimerkki on virheellinen kuumeen mittaaminen. Sekin jätettiin täysin huomioimatta erään tuttavani prosessissa. Virhettä ei myöskään kirjattu mihinkään.
4. Omakohtaisena kokemuksena oli pitkässä hoitoprosessissa samanlaisia viiveitä dokumenttien ilmestymisessä kantaan.
5. Ja toinen mielestäni suurempi ongelma on rakenteellinen kannan ominaisuus. Jokainen hoitotapahtuma on erillinen word-dokumentti, joka on sitten kopioitu kantaan. Näin prosessin seuraaminen on tosi hankalaa. Itselläni oli mahdollisuus tehdä niin, että otin kopiot kaikista erillisistä episoditeksteista. Lähetin ne tutulle lääkärille. Hän kävi ne läpi ja teki prosessimaisen yhteenvedon vajaaseen liuskaan tekstiä. Nyt ymmärsin, miten homma eteni. Aikaisemminhan olen kritisoinut sairaalaympäristössä pitkittäistietojen saamisen ongelmia kuten kuumekäyrä, tulehduskäyrä. Tätähän ei saa tuosta kannastakaan irti.
Pitäisiköhän tehdä Kannan käytettävyydestä ja luotettavuudesta jokin pieni tutkimus/selvitys.
Ajankohtainen kysymys on rokotustietojen ajantasaisuus. Tämähän on ollut tiedonhallinnan haaste vuosikausia. Rokotusrekisteri on ymmärtääkseni tulossa? Rokotustiedot pitäisi näkyä kattavasti myös omakannassa. Näinhän se pitäisi olla. Aihe on esillä HS:n 1.8.2017 julkaistussa kotimaan osaston jutussa: "Rokotussuojan voi tarkistaa kunnasta". "Rokutustiedot on kirjattu neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon kertomuksiin. Moni on saanut lisäksi pahvisen rokotuskortin, mutta se on voinut kadota, tai tiedot eivät ole enää ajantasalla." Digiaika on tästä kaukana. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005309582.html
Ei nyt vain haukuta kantaa. Se on saanut paljon kunniamainintoja tietoteknisestä ratkaisustaan jne. Lähtökohtaisesti kyseessä on hieno palvelu. Onhan se maksanut maltaita, mutta silti. Esimerkiksi reseptin uusiminen on todella kätevää. Samoin asiointi apteekissa on kätevää sekä lääkkeen hankinnan että siihen liittyvän informaation osalta. S-tai K-kauppa eivät kyllä korvaa tätä henkilökohtaista lääkeinformaatiota tai pelkkä sähköinen informaatio. Apteekkeja tarvitaan, on kansalaisen kokemus.
Jälkikirjoitus: Toisaalla twitterissä Huovilan Mikko (STM) teki lyhyen huomion HS:n jutun pohjalta. On hyvä, että omakanta nostaa esille virheet. Olen samaa mieltä Mikon kanssa, mutta tämä ei riitä. On rakennettava virheiden tunnistamisesta taaksepäin tutkittu syy-seurausketju. Virhe pitää ymmärtää mahdollisisena hälytysmerkkinä suuremmasta ongelmasta. Tämä on osa oppivan organisaation perustaa. Esimerkiksi tässä blogissa esiin nostettujen aineistojen ja kommenttien pohjalta pitäisi selvittää seuraavat asiat:
- Onko tietojen häviämisellä jokin selitys? Miten voidaan ennakoida, että tällainen ei tapahtuisi jatkossa? Pitäisikö vielä esim. yhdessä ammattilainen - asiakas/potilas katsoa, mitä omakannassa on kerrottu käsillä olevasta tapauksesta ja siihen liittyvästä lääkityksestä?
- Onko tietojen kirjaantumisella väärälle henkilölle jokin selitys? Pitäisikö rakentaa sähköinen varmistus hetulle, jos sellaista ei ole. tämä virhe on mielestäni hoidettavissa perustietojen linkityksellä.
- Voidaanko jotenkin avata hoitovirheiden kirjaaminen? Pitäisikö jotenkin tutkia sisäisesti, jos omakannan dokumentaatiosta puuttuu kuvaus hoitovirheesta. Eihän se tule ennakoivan toiminnan osaksi, jos sitä ei havaita tietoisesti. Onhan olemassa terveydenhuollossa varsin laajasti käytetty Haipro-järjestelmä, jonne on tarkoitus kirjata jo läheltä piti-tapauksetkin.
- Miten varmistetaan, että omakannassa ovat kaikki potilaan tiedot ja mahdollisimman ajantasaisesti? Tähänkin pitää rakentaa vaikkapa pari toimenpidettä: 1. ennakointi: ohjeistetaan, että tiedot pitää olla omakannassa viimeistään saman päivän aikana hoidon päättymisestä, 2. jälkiseuranta: potilaan tullessa hoitoon, on yhdessä käytävä läpi omakannan tietojen ajankohtaisuuden tila.
Päivitys 1.8.2017: FB:n puolelta tulee valitettavasti samansuuntaista kritiikkiä:
Heikki Halonen: Juuri tähän kiinnitin taannoin huomion omalla kohdallani. Kolmen vuoden takaa minusta löytyvät labratulokset, mutta sen jälkeen vain lista otettavista labranäytteistä. Näin en kykene vertaamaan arvojen kehitystä mihinkään suuntaan.
Pirjo Tellervo Ropponen: Vasta sitten tapahtuu jotain kun tietosysteemit yhtenäisiä. Kohta 20 vuotta on puuhasteltu, nyt viimeiset pari vuotta Viron avustuksella todenteolla... Tallinnassa tuollaista ei voisi tapahtua. Otetut kuvat esimerkiksi siirtyvät suoraan henkilötunnuksella kyseisen henkilön tiedostoon samoin lääkäreiden lausunnot,labratulokset ....kaikki. Ja itse voi myös selata niitä omalla omalla ID-korttinsa ja salasanojen avulla. Papereita ei siirrteä missään vaiheessa.
Jouni Laurila: Käytettävyys surkea. Tosiaan hitaasti tulevat tiedot näkyviin jos tulevat edes ollenkaan. Tiedetäänkö edes syytä? Ihan onneton minkään seuraamiseen. Missä on se perusäly kannassa. Nyt se on ihan älytön......
Ja Ropponen jatkaa: Tuohan on se vanhakanta, jossa tietoja joudutaan konvertoimeen tai tallentamaan osittain mekaanisesti. Noin se on toiminut kauan. Valtion olilain mukaan tuettava kunnallisia tietijärjestelmiä...ja niitähän sitten osteltiin aika heppoisin perustein.
Päivitys 5.8.2017: HS-uutinen 5.8.2017: "Potilastiedoista löytyi vieraan naisen synnytys".
...Kelan Kanta-palveluiden kehittämispäällikön Pia Järvinen-Hiekkasen mukaan vastaavia virheitä potilastiedoissa ilmenee aika ajoin. ”Ei se yleistä ole, mutta silloin tällöin tapauksia nousee esiin. Kansalainen huomaa Omakannasta, ettei jokin tieto täsmää. Terveydenhuollossa tiedot on tällöin saatettu kirjata väärälle potilaalle.”Henkilö näkee esimerkiksi merkinnän lääkärikäynnistä, jolla hän ei ole ollut. Järvinen-Hiekkasen mukaan kyse on inhimillisestä erehdyksestä.Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) johtavan ylilääkärin Petri Bonon tietoon ei ole aiemmin tullut tapausta, jossa asiakas olisi löytänyt Omakannastaan vääriä tietoja. ”Yksittäisen potilaan kohdalla tarkkaa syytä on jälkikäteen melko mahdoton selvittää, mutta tällainen tilanne on erittäin harvinainen.” Bono epäilee virheen tapahtuneen, kun potilaan sairauskertomustekstiä on kirjoitettu tai käsitelty. Osa lääkäreistä kirjoittaa potilaidensa sairauskertomukset itse, osa sanelee kertomuksen purettavaksi tekstinkäsittelijälle. Oheinen kuva on tästä HS:n uutisesta. http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005315144.html
Päivitys 6.8.2017: Katja Paavilainen kommentoi FB:n puolella: Mulle on myös käynyt sekä niin, että tiedoistani on löytynyt minulle määrättyä lääkettä vaivaan jota mulla ei ole koskaan ollut ja toisella kertaa niin, että lääkäri vahvisti puhelimessa että resepti on uusittu, mutta apteekki ei löytänyt tietoja. Silloin olisi kaivannut sitä vanhaa kunnon paperia.
Ja Pekka Myrskylä jatkaa tätä pohdintaa Katjan kommentin perusteella seuraavasti:
Onhan se nyt selvä, että jos tiedostoa "käsipelin" (tohtori tai hoitaja naputtelee) kartutetaan monella miljoonalla hoitotapahtumalla ja "reseptillä" vuosittain, niin virheitä syntyy, Aina ei henkilötunnista ole, se annetaan väärin vahingossa tai tahallaan tai tallentaja kirjoittaa väärin. Jos haku tapahtuu nimellä - niin lähes kaiken nimisiä on useampia ja lisäksi monesti voi olla oikeasti kiire, eli tarkistuksiin ei ole aikaa. Ollen ollut vastuussa kun 10 000 000 yksikkötietoa (henkilötm kiinteistöt, rakennukset, asunnot ja kesämökit "kopioidaan" paperilomakkeilta rekistereiksi - yksikkövirheissä päästään alle prosentin tasoon, niin on hyvä, enkä vielä puhu attribuuttitietojen virheistä (vaikka asunnon pinta-alaan tulee virhe) . niitä on paljon enemmän. Systeemiin pitäisi luoda paljon loogisuus - ja validisuustarkistuksia ml. henkilötunnukset - ehkä niin onkin. Lisäksi on selvää, että jos tiedoilla on monta sataa tallentajaa/päivittäjää, niin päivitysnopeuksissa on viiveitä ja pahimmassa tauksessa päivittäjällä on vaikka paha henkilökohtainen ongelma, jolloin tiedonsiirto saattaa jäädä tekemättä tai on mitä on. Muistan, että esim. muuttoliiketietoja jotkut kunnat päivittävät joka päivä, jotkut kaksi vertaa vuodessa.
Viite:
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/02/omakanta-systemaattiseen-kayttoon.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti