Palvelupaketti -löytyikö soten ohjauksen viisastenkivi?

Finlandia-talo 17.6.2016: Kosonen, Salo, Kivelä eturivissä

Palvelupaketilla tarkoitetaan tiettyyn asiakasryhmään kohdistettua toimintojen ja palveluiden "paketoitua" kokonaisuutta. Palvelupaketti on rakennettu niin, että sen avulla voidaan arvioida eri palvelujen järjestäjien palvelupakettien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, laatua ja uudistumiskykyä. Palvelupaketti on luotu strategisen viitekehyksen ja tasapainotetun tuloskortin ajatustavan mukaan. Se palvelee sote-ohjausta "ylätasolla" eli valtion ja palvelujärjestäjän välillä. Se on myös maakunnan ohjausväline. Tämä on Ollin tiivistämä määritelmä Sitran tutkimuksesta "Sote-tiedosta tekoihin". (1) 

Oheinen iloinen kuva on palvelupaketin julkistamistilaisuudesta Finlandia-talolla 17.6.2016. Lehdistötiedotteessa kerrotaan mm. seuraavaa (1):
"Sitran yliasiamies Mikko Kosonen muistutti, että palvelupakettien synty on systemaattisen ja pitkäjänteisen työn tulos ja muodostaa Sitran historian laajimman pilottikokonaisuuden. ”Tavoitteena on ollut muun muassa eriarvoisuuden poistaminen, palveluiden saatavuus ja taloudellinen kestävyys”, hän sanoi perjantaina Finlandia-talolla järjestetyssä Tiedosta tekoihin –tilaisuudessa.
”Tehty kehitystyö on alusta saakka ollut kytkettynä laajempaan kokonaisuuteen – valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen valmisteluun. Tämän kehittämistyön menestys piileekin siinä, että kokeilussa oli merkittävässä osassa henkilöstö, joka on lähellä asiakasta”, sanoo johtava asiantuntija Eveliina Huurre Sitrasta.

Onko löydetty viisasten kivi soten ohjaukseen ja toiminnan kokonaishallittavuuteen? Ei aivan. Näin julkaisun loppuosassakin arvioidaan (s.47). Kansallisella tasolla malli puree taloudellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen sekä uudistumiskykyyn, mutta ei väestön terveyden ja palvelutarpeen arviointiin. Järjestäjätasolla paketin pitäisi purra myös väestön terveys ja palvelutarpeeseen kehittämällä mittarointia eteenpäin. Tuottajatasolle palvelupaketti ei ole keskeinen väline. Asiakastasolla palvelupaketilla on vain marginaalinen apun. Pohdin kirjassani hyvinvointi- ja terveyseroja. (2)  Sote-palveluilla on niiden uudelleen järjestämisellä on rajalliset mahdollisuudet. (ss. 141-153).

Palvelupaketti on rakennettu organisaatiolähtöisesti - ei asiakaslähtöisesti.  Palvelupakettiin on tuotu mukaan sosiaalihuolto, mutta edelleen puhutaan pääsääntöisesti terveydenhuollon termein.  Palvelupaketti mahdollistaa vertailun, mikäli lähtötiedot ovat vertailukelpoisia. Siinä kokeilu osoitti, että vertailukelpoisen tietovarannon aikaan saaminen on vielä kaukana. Epäselväksi jäi, miten palvelupakettien avulla voidaan ohjata sotekokonaisuutta. Miksi mielestäni se jää epäselväksi, on palvelun kysynnän, tarpeen ja tarjonnan "lainalaisuuksien" sivuuttaminen. Vuosikymmenien aikana syntynyt alueellinen erilaisuus palvelujen tarjonnassa ohjaa voimakkaasti kysyntää. Tarpeen pitäisi ohjata kysyntää ja tätä kautta myös tarjontaa, mutta siihen ei ole löydetty päteviä mittareita ja ohjausvälineitä. (viite 2: ss.126-129).

Palvelupaketti tuo esille tiedonhallinnan haasteet. Tässä näen kokeiluhankkeen merkittävän tuloksen. Hanke osoittaa, että kustannusten ja palvelujen standardointi on vielä kaukana. Vertailukelpoisten tietojen saanti on työlästä hajanaisesta tietomassasta. Parhaiten se on onnistunut, kun alueelle on rakennettu kaiken kattava tietovarasto. Sekään ei auta, kun tiedonkeruun perustana olevia määrittelyitä ja luokituksia ei ole kaikilta osin valtakunnallisesti standanrdoitu. Outoa, että tässä julkaisussa ei ole mitenkään mainittu Sitran toista hanketta - Isaacus-hanketta. Tuossa hankkeessahan kannattaisi nyt jatkaa tätä palvelupakettiaihetta tiedonhallinnan kannalta. Pohdin aihetta blogissani. Termi tietoallas on kiintoisa osa tiedonhallinnan ratkaisumallia. (3)

Palvelupaketilla ohjaaminen. Toistaiseksi en usko, että palvelupaketin avulla voidaan ohjata tehokkaasti soteuudistusta. Palvelupaketti voi olla vertailun väline, hälytysmittari. Palvelujen tarjontaan pitää voida vaikuttaa "järeämmin" välinein. Jo nyt tiedetään, missä keskeiset soten kustannukset makaavat. Sehän näkyy myös tästäkin julkaisusta. Laitoshoito, hoivapalvelut ovat suurimmat kustannuserät. Ja tietysti laitoshoidon takana ovat henkilöstökustannukset - hoitavat käsiparit. Sitrankin julkaisussa viitataan tulevaan lainsäädäntöön, jossa linjataan mm. valinnanvapautta. Ohjaus voi muuttua nykyistäkin vaikeammaksi, jos markkinaohjaus saa merkittävän jalansijan. Voi syntyä epätarkoituksenmukaista palvelujen tarjontaa, joka entisestään lisää palvelujen tarjonnan eroja. Palvelupakettien kokonaisuus ja niiden väliset suhteet on haaste tässä palvelupakettimallissa. Ohjauksen haasteita pohdin kirjassani (ss. 113-114; 195-201).

Viitteet

(1) Sitra: Sote-tiedosta tekoihin. Palvelupaketit raportoinnin työkaluna - ja mitä niillä voidaan seuraavaksi tehdä, Sitran selvityksiä 113, kesäkuu 2016; http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/palvelupaketeista-kansallisen-sote-raportoinnin-malli

(2)  Olli Nylander: Soteuudistus - pirullinen ongelma: ajopuu vai projekti, Norderstadt 2016
- kirja on ostettavissa kirjakaupoista sekä verkkokirjakaupoista, kuten Adlibris, hinta 21,50e https://www.adlibris.com/fi/haku?q=olli+nylander%3A+soteuudistus+-+pirullinen+ongelma
- kirja on otettavissa myös e-kirjana esimerkiksi seuraavista verkkokaupoista: Amazon, Kindle edition, hinta 6,99e: https://www.amazon.de/Soteuudistus-pirullinen-ongelma-ajopuu-projekti-ebook/dp/B01H3ZABF8/ref=sr_1_1_twi_kin_1?ie=UTF8&qid=1466241036&sr=8-1&keywords=Olli+Nylander%3A+Soteuudistus+pirullinen+ongelma
tai  Google play, hinta 5,99e: https://play.google.com/store/books/details/Olli_Nylander_Soteuudistus_pirullinen_ongelma?id=YKVlDAAAQBAJ

(3) Isaacus ja Tietoallas: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/06/soten-tietojohtamiseen-uutta-ajatusta.html