"Digitalisointi on analogisen konvergointia digitaaliseksi. Digitalisoitumista tapahtuu, kun asioita, esineitä tai prosesseja digitalisoidaan osittain tai kokonaan." Mm. tällä tapaa määrittelevät Vesa Ilmarinen ja Kai Koskela digitalisaation kirjassaan "Digitalisaatio - yritysjohdon käsikirja". (1) Luin kirjan varsin nopeasti analogisin menetelmin eli paperimuotoisena. Se oli helppoa ilta- ja aamulukemista sängyssä. Kirja oli hyvin jäsennetty ja vei mukanaan kivasti. Kirjoittajien digitalisaation kehityspolun jäsennysta mukaillen paperinen kirjamuoto on digitalisaation 1.sukupolvea, jossa välineistö on digitalisoitu, mutta lopputulos on analogisoitu. Kirja on toki saatavissa digitaalisessa muodossa: http://www.talentumshop.fi/digitalisaatio-ekirja.html . Olisiko se 2.sukupolvea, jossa kirja on nähtävissä vuorovaikutuksen mahdollistavana portaalina. Nyt kirjoittajat kehottavat meitä kommentoimaan Facebookissa (https://www.facebook.com/digitalisaatiokirja?fref=ts) tai suoraan kirjoittajien ilmoittamaan säköpostiosoitteeseen. Digitalisaation 3.sukupolvi - uudet toimintalogiikat on kirjassa kuvattu lyhyesti tulevaisuuden haasteina. Tekijät nostavat esille digitalisaation kolme murrosta: asiakaskäyttäytymisen murros, teknologioiden murros, markkinoiden murros. Kirjoittajat luokittelevat asiakkaat kolmeen kategoriaan: diginatiivit (digitaalisuus luonnollinen osa elämää, Y-, Z-sukupolvet), digi-imigrantit (digitaalisuutta opeteltu aikuisiällä ja myös perinteistä palvelu- ja mediavalikoimaa käytetään), digiresistantit (digimaailman ulkopuolisia orpoja). Olen Digitalisaatio-kirjan lukijana ja muutenkin mitä ilmeisimmin digi-imigrantti. (2) |
| Ilmarinen, Koskela 2015, s. 196 |
Sotesovellus digiagendaan. Testaan tässä nopeasti (pitää olla nopea) digiagendaa sotemaailmaan. Haasteet:
Yksityisissä sotepalveluissa liikevaihdon kasvattaminen on selkeä tavoite, mutta julkisissa sotepalveluissa pitäisi kasvattaa omavastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä itsehoitoa. Kustannusten alentaminen on selkeä tavoite, jossa haasteena on perinteisten työvaltaisten työskentelymuotojen muuttaminen. Pääoman käytön tehostaminen tarkoittaa mitä ilmeisimmin harkittua keskittämis- ja hajauttamispolitiikkaa palveluissa. Myös vajaakäyttöiset kiinteistöt, laitteet ja henkilöstö pitää saada tehokäyttöön. Liiketoiminnan transformointi edellyttää perinteisen sotekulttuurin muuttamista ja myös lainsäädännön muutosta.
4 tapaa vastata haasteisiin: 1. Siirry digitaalisten kanavien käyttöön: Sotessa markkinointi ja myynti on muiden palveluiden tapaan siirrettävissä digitaalisiin kanaviin, kunhan muistetaan, että edelleen asiakaskunnassa on digiresistantteja eli digiorpoja. Palveluiden osalta on tehtävä selväksi, millainen palvelu edellyttää asiakas/potilasturvallisuuden vuoksi fyysista vuorovaikutusta virtuaalisen vuorovaikutuksen sijaan. 2. Virtaviivaista ja digitalisoi prosessit: Sotemaailmassa on edelleen paperinkatkuisia prosesseja sekä prosesseja, joissa eri ammattikuntien väliset rajat ovat korkeat. Kyse on samanaikaisesta muutoksesta, jossa joudutaan muuttamaan toimintatavat, ammattien roolit sekä koko IT-infrastuktuuri (esimerkkeinä Apotti- ja Unahankkeet). 3. Luo uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja: niin niitä pitää todella luoda, jos halutaan samaan aikaan säästää 1-3 miljardia ja turvata hyvinvointipalvelut. 4. Syvennä suhdetta asiakkaisiin: väistämättä on kyse siirtymisestä asiakkaan passiivisesta roolista aktiiviseen vuorovaikutusrooliin. Toisaalta on tunnistettava edelleen erilaiset asiakkuudet kahdella tapaa: A. yleisen pärjäämisen suhteen, B. digipärjäämisen suhteen.
Luo digitalisaatiolle perusedellytykset: 1. Nosta kellotaajuutta (nopeutta): Jonot kuriin, tehokas ja nopea palvelu - ei palvelussa odottamista ja makuuttamista, nopeasti jatkohoitoon, päätöksenteko nopeaksi kaikilla tasoilla (ylimääräiset "organisaatiohimmelit" pois); 2. Yllytä rohkeuteen, uteliaisuuteen, kokeiluihin: niin rohkea soteuudistus ja kokeilukulttuuri aidosti mukaan (kokeilukulttuuri on jo hallitusohjelmassa), 3. Jalosta data älykkyydeksi: "Sote hyötykäyttöön strategian" soveltaminen ja kokonaisarkkitehtuurin hyödyntäminen; 4. Kuuntele ja ymmärrä asiakasta: sekä soteuudistuksessa että perustyössä tämä nostettava esille organisaatiokeskeisen ajattelun sijaan. 5. Muuta IT digitalisaation mahdollistavaksi: avoimet rajapinnat, yhteiset perustandardit, käsitteet ja luokitukset, toiminnanohjaus eri tasoilla jne. 6. Kasvata digiosaamista: osaamisen kasvattaminen soteammattien sisällä sekä uusien ammattien/tehtävien luominen, 7. Hallitse turvallisuusuhat: korotettu tietoturvataso on välttämättömyys asiakas/potilasturvallisuuden takaamiseksi - mutta tietoturva ei saa johtaa asiakas/potilasturvallisuuden menettämiseen.
Kirja kelpaa myös muille kuin yritysjohdolle. Kirjassa luotu digiagenda on ihan toimiva konsepti - myös sotemaailmaan. Ehkä kirjoittajat eivät ole riittävästi systematisoineet (hyviä esimerkkejä on esitelty kyllä) uusia toimintatapoja. Erityisen merkittävään asemaan ei ole nostettu vallalla olevaa kokonaisarkkitehtuuriajattelua. Oikein käytettynä se avaa hyvin yhteydet toiminnan ja IT:n välillä. Uhkana on toki suuri määrä dokumentaatiota ilman yhteyttä aitoon toimintaan. Ammattien muuttuminen, poistuminen ja uusien ammattien esiin nouse on jätetty kirjassa lähes täysin käsittelemättä (niin digiosaamista on toki korostettu). Tietoturva on digimaailmassa konstikas kokonaisuus, johon olisi saanut enemmän syvyyttä vaikkapa Kimmo Rouskua haastattelemalla tai lukemalla hänen erinomainen kirja aiheesta. (3)
Pohdin aihetta myös 2014 blogissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/digitaalinen-vallankumous-sote-alalle.html
Viitteet
(1) Kai Koskela, Vesa Ilmarinen: Digitalisaatio. Yritysjohdon käsikirja, Talentum, Helsinki 2015
- Päivitys 16.10.2015: Digitalisaation määritelmiä on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä. Heikki Siltalalta poimin tuoreen määritelmän LinkedInistä: "Digitalisaatio on ilmiö, joka muuttaa yhteiskuntaa vääjäämättömästi niin, että tietoteknologiat tulevat mukaan kaikkeen toimintaan."
(2) Ylen uutinen 6.102015: Digiyhteiskunta unohtaa ikääntyneet – asioiden hoito siirtyy lapsille
"Valtaosa ikäihmisistä tarvitsee apua nettiasioittensa hoitamisessa. Palvelujen muuttuminen sähköiseksi on niin haasteellista, että moni pyytää lähisukulaisensa hätiin. Tilanne voi olla kiperä sekä autettavalle että auttajalle, kun palvellut karkaavat hyväkuntoisen ihmisen ulottumattomiin."http://yle.fi/uutiset/digiyhteiskunta_unohtaa_ikaantyneet__asioiden_hoito_siirtyy_lapsille/8343745
(3) Tein taannoin arvion blogiini Kimmo Rouskun kirjasta "Tietoturvaopas" (2014)
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/tietoturvauhat-hallintaan.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti