Kinnula etc 2015, s. 128 |
itsehallintoalueelle kustannuskatto, johon alueen palvelutoiminta ja siihen menevät resurssit on sopeutettava. Rahoitusmalli rakennetaan yksikanavaisen rahoitusmallin varaan purkamalla nykyinen monikanavainen rahoitus. Sote-alueen suunnittelu toteutetaan seuraavan yhdeksän kohdan asialistan pohjalta: 1. määritellään alueen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, 2. arvioidaan nykytila ja sen ongelmat, 3. tehdään väestöennusteeseen perustuvat palvelutarve-ennuste 15-20 vuodeksi, 4. inventoidaan rakennukset ja niiden kunto, 5. arvioidaan realistisesti käytettävissä olevat resurssit, 6. määritellään uusi palvelurakenne, 7. tehdään toteuttamisohjelma ja siihen liittyen rahoitusohjelma, 8. käynnistetään toteutus ja siihen liittyvät investoinnit, 9. evaluoidaan tulos ja tehdään uusi kierros viiden vuoden välein.
Säästötalkoot käyntiin - 1,5-3 miljardia tavoitteena. Kinnula kumppaneineen vyöryttää liudan tilastoja ja indikaattoreita, joiden lopputulema on jo vuosikausia tiedetty tosiasia. Palvelurakenne ei vastaa palvelutarpeita. Palvelujen tarjonta eriarvoistaa kansalaiset eri alueilla. Palvelut on myös tuotettu erilaisin resurssein ja resurssien käytössä on parhaimmilla kunnilla tai palvelujen tuottajilla 5-10% etumatka muihin verrattuna. Tästä syntyy myös keskeinen sanoma siitä, miten paljon on mahdollista "säästää" tai karsia kustannuksia joutumatta kuitenkaan ojasta allikkoon palvelun riittävässä tarjonnassa. Näin voidaan vähentää erikoissairaanhoidon sairaansijoja, vähentää pitkäaikaishoidon hoitopaikkoja, vähentää vanhusten laitoshoitoa muuttamalla vanhustenhoidon suuntaa avohoitoon. Ja vielä on mahdollista tehdä oleellisia säästöjä laboratoriotoiminnoissa keskittämällä palvelut viiteen liikelaitokseen ja muuttamalla näytteen oton menettelytapaa. Samoin kuvantamisen osalta voidaan tehostaa laitteiden käyttöä ja saattaa ylihinnoittelu kuriin. Leikkaustoimintaakin tehostetaan, kun nyt kapasiteetti on alikäytössä. Kaikesta tästä Kinnula kumppaneineen saa aikaan 1,5 miljardin säästöt - jopa 2-3 miljardin säästöt riippuen laskentatavasta.
Kinnula etc. 2015, s. 99 |
Paljon tilastotietoa, mutta jotain jäi puuttumaan. Ministeri Rehulan pitäisi tämä tutkimus ehtiä lukea samoin kuin keskeisten valmistelijoiden. Julkaisu sisältää valtavan määrän tilastotietoa kunta- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti. Mielestäni analyysistä puuttuu vielä yksi komponentti: tuottavuus- ja vaikuttavuustutkimus. (2) Niin THL:ssä kuin myös Aalto-yliopistossa on tehty tällaista tutkimusta vuosia. Tätä jäin ihmettelemään. Toinen ihmetyksen aihe oli suuren tietomassan ja tiedolla johtamisen kokonaisuuden jättäminen taka-alalle. Kinnulan, Malmin ja Vauramon kannattaisi tehdä tiedolla johtamisen operationalisointiehdotus. Nythän he käyttävät noita tuottavuus- ja vaikuttavuusaineistoja lukuunottamatta suvereenisti hyväksi kaikkea muuta käytettävissä olevaa tietovarantoa.
Tutkimussarja. Kinnula, Malmi ja Vauramo ovat nyt tehneet kolmannen analyysin sote-uudistusta varten. Tuleeko vielä neljäs? Arvioin nuo edelliset tuotokset sekä Vauramon toisen tutkimusryhmän tuoksen liittyen vanhustenhuoltoon. Kaikki nämä tutkimukset ovat myös tämän tutkimuksen perustana. (3)
Viitteet
(1) Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Miten sote-uudistus toteutetaan?, KAKS- Kunnallisalan kehittämissäätiö, tutkimussarjan julkaisu nro 91, Sastamala 2015.
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_91_net.pdf
(2) Tuottavuutta ja vaikuttavuutta olen pohtinut blogikirjoituksissani. ks. esim. kirjoitus vuodelta 2013, jossa on varsin kattava kuvaus aiheesta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/sote-uudistusta-arvioitava-myos.html
(3) Kinnulan, Malmin ja Vauramon aikaisemmat tutkimukset Ollin tuumailtavana:
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/sote-uudistuksella-2-miljardin-saastot.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/sote-uudistukselle-sisaltoa-uusia.html
- Vauramon vanhustenhuollon jutut Ollin tuumailtavana: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti