 |
| HS 5.12.2014: Voittajat ja häviäjät |
Keskimääräistämisen lisäksi muutamia asioita tulee mieleen. Ikärakenne ja sairastavuus ovat yhteydessä toisiinsa. Edelleen kustannuksiin vaikuttaa palvelujen järjestämisen historia. Niukkuus voi olla ilmentymä tehokkuudesta, mutta myös puutteista palveluissa. Niukkuus voi olla myös ilmentymä siitä, että osa palveluista ohjautuu (käytännössä ohjataan) yksityiselle sektorille. Laitoshoidon osuus palveluista vaikuttaa myös mitä ilmeisimmin. Helsingin ja Espoon ero saattaa johtua laitoshoidosta ja sen roolista palveluissa. Myös ikärakenteet Helsingin ja Espoon välillä saattavat selittää eroa. Oheinen HS:stä poimittu kuva kertoo suurimmat voittajat ja häviäjät. Kaikilla alueilla näkyy selvästi vanhusvoittoisten kuntien asema voittajina. Samoin tällaisilla kunnilla yksityisten palvelujen käyttömahdollisuudet ovat rajallisia.
 |
| THL:n selvitys, viite 2 |
 |
| Kinnula, Malmi, Vauramo 2014, viite 3 |
Monet rahoituskanavat. Saa nähdä, miten tämä kuntalaskelma osana sote-järjestämislakia suhtautuu monikanavarahoituksen uudistukseen. Kevään 2015 aikana tuota uudistusta ajetaan eteenpäin ministerityöryhmässä, joka kuulema tekee vaihtoehtoisia esityksiä eikä yhtä ratkaisumallia. Tätä monikanavarahoituksen taustaa on valotettu THL:n aikaisemmin tänä vuonna julkistamassa selvityksessä, jota kommentoin aikaisemmin blogissani (4). Kokonaisuus saattaa vielä muuttua tai horjua, jos valtionosuusuudistusta jatketaan samassa rytämässä. (5)
"Harjoitus". Niin muotia on ollut puhua sote-uudistuksen yhteydessä "harjoituksesta". Järjestämislakia esiteltiin kuntapäättäjille ja vastaaville 4.12.14. Paasitornissa. Paikalla olivat ministerit ja muut avainhenkilöt. Kukaan ei puhunut "harjoituksesta". Sen sijaa maratoonista puhui moni. Onkohan tämä kuntarahoitus sekä rahoitusuudistus vielä sitten "harjoitusta"?
Päivitin 7.-13.12.2014 keräämiäni mielipiteitä, joista osa on suoria kommentteja blogiini, osa ei (Juhani Lehto, Pentti Miettinen).
Päivitys 7.12.2013 (FB): "Jouni J Särkijärvi Perustuslakivaliokunta antoi juuri lausunnon valtionosuuslain muutoksesta, jolla olisi muutettu sattumanvaraisesti kuntien valtionosuutta sen mukaan, ovatko ne pitäneet kiinteistöveron alimpana mahdollisena vai eivät. Valiokunta totesi, että kyseessä olisi mielivaltainen peruste, joka ei ole sallittu. Sote-uudistuksessa voitaisiin terveysmenot laskuttaa kunnilta tarvelaskelmien perusteella (väestön ikärakenne), mutta sosiaalihuollon perusteiksi se olisi mielivaltainen. Eipä taida mennä tuollaisena läpi."
Päivitys 8.12.2014: Juhani Lehto peräänkuuluttaa yhteisvastuun periaatetta kustannusten jaossa. http://www.hs.fi/mielipide/a1417836683779?jako=bfaff3edb0dd2912ea8807c1a46f326c&ref=fb-share
Päivitys 13.12.2014: HS mielipide: "Kelan palautukset sote-alueille
Viime päivinä lehdissä on esitelty sote-uudistuksen yhteydessä järjestelmän kunnille aiheuttamia kustannuksia. Kuntien maksuosuuksia voidaan haluttaessa helposti pienentää ohjaamalla nykyiset potilaskohtaiset Kelan korvaukset potilaiden asemesta sote-alueille. Nämä tulot vähennetään sote-alueelle kohdennettavista kustannuksista. Jos nämä Kelalta tulevat rahat eivät riitä kattamaan sote-alueen kaikkia kustannuksia, sote-alue määrittelee tämän laskutoimituksen jälkeen jäsenkunnilleen tulevat vuosimaksut."
Pentti Miettinen
ylihammaslääkäri (eläkkeellä) Koria, Kouvola http://www.hs.fi/mielipide/a1418358897393
Päivitys 13.12.2014 (LinkedIn), Esko Hänninen: "Minusta SOTE-uudistuksen rahoitussysteemi on menossa ihan metsään. Kun kerran kunnilta otetaan SOTE-järjestämis- ja tuottamisvastuut pois, niitä pitää "armahtaa" samalla ottamalla kunnilta myös SOTE-palvelujen rahoitusvastuut pois. Kaikki SOTE-rahoitus tulisi kanavoida progressivisen valtionverotuksen kautta, mikä olisi solidaarinen ja yhteisvastuullinen rahoitusmalli. Se olisi myös "win-win-win" malli, koska:
1) järjestämis- ja tuotantokuntayhtymät yhdessä vastaavat kaikesta, olisi loogista, että kunnilta otettaisiin pois myös näiden palvelujen rahoitusvastuu, jolloin
2) kuntaverotuksen taso koko maassa puolittuisi ja --> kuntien talousahdinko tulisi pyyhittyä pois kerralla;
3) koko SOTE-palvelujärjestelmää, hallintoa ja rahoitusta voitaisiin valtion totaalirahoituksen kautta ohjata yhdellä tai kahdella "joystickillä" (VVM ja STM & valtioneuvosto ja eduskunta); lisäksi
4) kunnille tulisi säätää erillinen poikkihallinnollinen laki sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden ennalta ehkäisystä (preventiosta) ja edistämisestä (promootiosta) - eikä mitään vastuita varsinaisten SOTE-palvelujen tuotannosta!
Mielestäni ehdotukseni on linjassa myös perustuslakimme kanssa, jonka säädösten tulkinnassa ovat viime vuosikymmenet vallinnut eräänlainen "itsenäisten kuntien yhteisö - IVY" ajattelu TAI "ylipyhitetyn kunnallisen itsehallinnon" konsepti, mikä on johtanut kunnat umpikujaan SOTE-asioissa... "
Päivitys 30.12.2014: Osmo Soininvaara blogikirjoituksessaan: "Huono-osaisuus-indikaattori" kuntalaskemien perustaksi. Hän päätyy analyysissään siihen, että ei ole aivan huono tuo julkistetun kuntalaskelman lopputulos. Se ottaa huomioon kunnat, jotka kantavat enemmän vastuuta huono-osaisista asukkaista kuin toiset kunnat. Erityisesti tämä näkyy keskukaupunkien (kuten Helsinki, Tampere, Turku) ja niitä ympäröivien kaupunkien suhteessa. Julkistetussa kuntalaskelmassahan myös Espoo oli häviäjä ja Helsinki voittaja. Soininvaara toteaa mm. seuraavaa:
"....Huono-osaisuus ei ole niitä asioita, joista olisi kelvollisia tilastoja, joten on turvauduttava korvikkeisiin. Varsin hyvä ehdokas huono-osaisten määrää koskevaksi indikaattoriksi on pitkittynyt pienituloisuus, koska sairaudet liittyvät usein köyhyyteen. Se tarkoittaa niiden ruokakuntien osuutta, joiden käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 % mediaanista ja ovat olleet sitä myös kolmesta edellisestä vuodesta vähintään kahtena vuotena; yhteensä siis kolmena vuotena viimeisestä neljästä. Tämäkään ei ole täydellinen mittari. Vaikka kyse on pitkittyneestä pienituloisuudesta, opiskelijat pääsevät häiritsemään tilastoa jonkin verran. Maaseudulla taas osittain luontaistaloudessa asuvat pienituloiset ovat kyllä rahassa mitaten pienituloisia, eivätkä maksa paljonkaan kunnallisveroja, mutta eivät kuluta sosiaali- ja terveyspalveluja ylenpalttisesti."
http://www.soininvaara.fi/2014/12/29/11444/
Olen itse aiemmin nostanut esille kuntien eroja tarkastellessani hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden ongelmaa erilaisten indikaattorien avulla. Keskeiseksi indikaattoriksi nousi toimeentulotuki euroina per asiakas. Pyörittelin aihetta tuolloin bayesilaisen matematiikan avulla, jonka tuloksena päättelin seuraavaa: Oleellinen havainto oli kuitenkin se, että merkittävin korrelaatio syntyi toimeentulotuen saajia koskevan indeksin osalta. Siis mitä enemmän on toimeentulotuen saajia per asukas, sitä suurempi on sairastavuus ja huonovointisuus. Mittari "toimeentulotuki euroina per asukas" osoittaa, että Kemi on jälleen tuo häntäpään kunta (arvolla 182) ja Kauniainen kärkipään kunta (arvolla 52), http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/sairastavuus-ja-toimeentulotuki-tassako.html
Päivitys 19.1.2015: Sote-menoista voisi säästää yli 2 miljardia - Sotera-tutkijat: http://www.hs.fi/kotimaa/a1421029730640?jako=d7ac1218792d1448fc381db12dff258b
"Jos kaikkien maan keskiarvon ylittävien kuntien kustannukset leikataan keskiarvotasolle (4 144 euroa vuodessa / asukas), koko maan sote-kustannuksissa säästettäisiin miljardi euroa, eli viisi prosenttia.
Jos tavoitetasoksi asetettaisiin keskikokoisten kuntien keskiarvo, 4 035 euroa asukasta kohti, Suomi säästäisi kuusi prosenttia.
Jos koko maassa päästäisiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) menotasoon, joka on 3 674 euroa henkeä kohti, Suomen sote-kustannukset pienenisivät 12 prosenttia eli 2,6 miljardia.
Laskelmat on tehty Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksessa sekä Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutissa."
Päivitys 20.1.2015: http://www.hs.fi/politiikka/a1421727402890
HS:n uutinen: Aalto-yliopiston tutkijat joutuivat korjaamaan aiempaa laskelmaansa sosiaali- ja terveydenhuollon säästömahdollisuuksista. Tutkijat julkistivat tiistaina uuden arvion, jonka mukaan kustannuksia voidaan vähentää 1–2 miljardia euroa tuotantorakenteita muuttamalla ja vähentämättä palveluiden tasoa oleellisesti.
Viikko sitten julkaistussa tutkimuksessaan he esittivät, että kustannuksia voisi leikata jopa 1,8–2,6 miljardia euroa. Aiempi laskelma perustui kokonaiskustannuksiin, joiden vertailu on kuitenkin vaikeaa kuntien yhteistoiminta-alueiden vuoksi.
Professori Malmin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksista on vaikea löytää selkeää kokonaiskuvaa puutteellisen tilastoinnin vuoksi.
Kustannukset syntyvät pääasiassa henkilöstön palkoista ja kiinteistöistä. Palvelujen tuottavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja.
"Säästömahdollisuus syntyy siitä, että tuotantorakenteessa on eroja, jotka eivät selity väestön sairastavuudella tai palvelutarpeella", Malmi sanoo.
Esimerkiksi aluesairaalaverkosto on paikoin hyvin tiheä eikä vastaa todellista hoidon tarvetta.
http://www.kaks.fi/node/7657
Päivitys 19.1.2015/ kuntien ulkoistukset: HS:n analyysi 12.1.2015: Sote-ulkoistuksissa myydään yli kahden miljardin euron palaa kuntapalveluista. Kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu kuntien yli kahden miljardin euron ulkoistussopimuksille
http://www.hs.fi/kotimaa/a1420864686569?jako=0430b1a0413b5eb67a0f548db0a70cc9
Viitteet
(1) YLE referoi STM:n kuntarahoituslaskelmaa:
"Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi sote-uudistuksen muuttavan kuntien sosiaali- ja terveyspalvelumenoja pääosin alle kaksisataa euroa asukkaalta vuodessa.
STM:n lisäksi kuntien tulevia sote-kustannuksia ovat arvioineet valtiovarainministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Kuntaliitto.
– Suurimmalla osalla kunnista muutos on alle 200 euroa per asukas vuodessa. Suurimpia muutoksia tasoitetaan siirtymäajalla vuosina 2017–2020 ja rajaamalla muutos enintään 400 euroon asukasta kohden, STM kertoo.
Tarkkojen kuntakohtaisten kustannusten arviointi on vielä vaikeaa, STM sanoo.
Nykyisin kunnat päättävät itse, kuinka paljon ne käyttävät rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. STM:n mukaan menot vaihtelevat kunnasta riippuen 2 300–5 500 euron välillä asukasta kohden. Pienemmät kustannukset voivat kertoa joko tehokkaasti hoidetuista palveluista tai siitä, ettei palveluja tarjota yhtä kattavasti kuin toisaalla.
Uudessa mallissa kunnat maksavat sote-alueille asukaslukuunsa ja väestönsä palvelutarpeisiin perustuvan maksun.
Ministeriö katsoo sote-uudistuksen vakauttavan sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen budjetointia.
– Menot ja maksuosuudet pystytään laskemaan hyvin tarkasti. Muutamat kalliit hoidot vuosittain eivät enää jatkossa heiluta yksittäisen kunnan taloutta kuten nykyisin, STM sanoo.
Sote-rakenteen tullessa voimaan viidellä sote-alueella voi olla yhteensä enintään 19 tuottamisvastuussa olevaa kuntayhtymää. Uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja palvelujen tuottamisesta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa."
Tässä vielä viitteet aineistoon STM:ssä ja mediassa:
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12312181&name=DLFE-32722.pdf
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=12312181&name=DLFE-32716.pdf
http://yle.fi/uutiset/sote-uudistus_katso_kuinka_paljon_kotikuntasi_maksuosuus_muuttuu/7669273
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sote-aiheuttaa-veronkorotuspaineet-yli-250-kunnalle-pahimmillaan-yli-7-prosenttiyksikkoa/4587492
(2) THL:n selvitys sairastavuuden ja ikärakenteen yhteyksistä:
http://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/talous/optimi-terveys-ja-sosiaalitalouden-uutiskirje/2013/kuntien-valtionosuuksille-tarvitaan-monipuoliset-kriteerit
(3) Kinnula, Malmi, Vauramo 2014 -selvitys: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/sote-uudistuksella-2-miljardin-saastot.html
"Sosiaali- ja terveydenhuolto käyttää kaikki saamansa voimavarat. Puutteita on paikattu, mutta ylikäyttö on myös vakava ongelma. Leikkausmäärän ero sairaanhoitopiirien välillä voi olla 2,5 –kertainen.
Meillä on erittäin hyvin toimiva terveyskeskusten avohoitojärjestelmä, jossa on kaksi lääkärissä käyntiä asukasta kohti. Puheet perushoidon kriisistä ovat liioiteltuja ja perustuvat muutamaan kuntaa.
Sairasvakuutuspohjaisen palvelujärjestelmän käyttö on alueellisesti epätasaista. Siitä hyötyvät maan vauraimmat ja terveimmät kunnat ja suurimmat kaupungit."
(4) Monikanavaisen rahoituksen ratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen. Oleellista on sairausvakuutuksen rooli jatkossa sekä se, otetaanko mukaan työterveyshuolto rahoitusuudistukseen.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/09/soten-monikanavainen-rahoitus.html
Päivitys 18.1.2015: Kansliapäällikkö Sillanaukee esitteli 15.1.2015 eri rahoitusrakaisumalleja lääkäripäivillä: http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show%2Fnews_id%3D15401%2Fnews_db%3Dweb_lehti2009%2Ftype%3D1%2Fref%3Drss
1. veroina, 2. valtionosuuksina, 3. nykymallilla, 4. sotemaksuna.
(5) Valtionosuusuudistusta on yritetty aika ajoin. 2013 oli jälleen yksi selvitysmies asialla. Laskentatapaa yritettiin yksinkertaistaa ja modernisoida. Sairastavuus haluttiin mukaan kriteeriksi uudella tapaa. Tässä olivat mukana myös THL:n tutkijat.
https://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20130212Selvit/Medialle_valtionosuusuudistus_12-2-13_%282%29.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti