Niin se rutiini voi olla myös harmillinen, itseäni haittaava toimintatapa. Se voi olla myös muita kanssaihmisiä haittaava toimintatapa tai asenne. Pahimmillaan en edes itse huomaa sitä. Uskaliaimmat lähipiirissä saattavat huomauttaa asiasta tai sitten porukat puhuvat takanani noista kielteiseksi koetuista tavoistani, rutiineistani. Kielteisillä rutiineilla on erilaisia vaikutuksia. Pomon roolissa vaikutukset ovat suuremmat kuin alaisena. Urheilussa yksilölajeissa vaikutukset ovat suuremmat kuin joukkuelajeissa. Näin olen itse kokenut.
Uuden oppiminen on mitä ilmeisimmin myös vanhoista rutiineista luopumista. Niin tai myös uusien rutiinien ottamista käyttöön. Monet tutkimukset ja myös omat kokemukset osoittavat, että uuden oppiminen rutiiniksi vaatii paljon toistoja. (1) Olen tennistä pelannut aika ajoin enemmän tai vähemmän nuoresta saakka. Miksi en nuorella iällä panostanut tenniksen rutiineihin. On se nyt sitten vaikea toistoja tehdä varsinkin silloin, kun vanha rutiini ei nyt ole paras mahdollinen tapa pelata. Johtamista olen myös tehnyt jo vuosikausia. En ole tälläkään toiminnan sektorilla mestari. Pitäisi osata luopua, poisoppia huonoista johtamistavoista ja korvata ne hyvillä. Jorma Ollila totesi elämänkerrassaan, että nuorella iällä kannattaa opetella hyviä johtamistaitoja. Ne kantavat pitkälle. (2)
Innovointi on mitä ilmeisimmin rutiinin lähes täydellinen vastakohta. Tässäkin olen huomannut, että jännittyneessä, hermostuneessa, ärtyneessä tilassa innovointi on hankalaa. Rutiinit ja riskien välttäminen vievät voiton. Negatiivinen ote positiivisen sijasta estää ajattelemasta kirkkaasti ja uusin ehdotuksin.
Mitä pitäisi tehdä? Meitä kaikkia pitäisi opettaa oppimaan, opettaa ajattelemaan, opettaa analysoimaan omaa mielenmaisemaa ja toimintatapoja. Julkisessa hallinnossa ja julkisissa palveluissa rutiinit, hallintokäytännöt, normit ja lait rajaavat uuden oppimista. Kehittäminen, uudistaminen, muutosten teko, projektit, lainsäädännön muutokset pitäisi rakentaa niin, että entisten toimintatapojen tilalle syntyy pysyviä uusia toimintatapoja. Täytyy nostaa esille tiedostamattomat vanhat käytännöt ja peilata ne uusiin ehdotuksiin. Koska vanhat käytännöt ovat useimmiten varmoja, riskittömiä, pitää vaihtoehtoisia ratkaisumalleja testata, kokeilla ja ottaa mukaan kovimmat jääräpäät. Voisikohan tähän käyttää hyväksi ns. tuuppausta, josta kirjoitin taannoin blogissani. (3)
Niin opittavaa on Olli-pojalla vielä paljon. Lohdutusta tuo se, että ei ole muillakaan helppoa tämän asian kanssa.
Päivitys 26.12.2014: Ari Hovi pohti aihetta 23.12.14 LInkedInin puolella seuraavasti:
Data Warehouse, Data Architecture and modelling consultant, Ari Hovi Oy.
 |
| Heikki Tanila 2014, viite 1 |
Viitteet
(1) Ajattelu, muisti, rutiinit ja uuden oppiminen:
- Heikki Tanila: Miten muisti toimii, SLL 50-52/2014, ss. 3451 - 3457(ks. oheinen kuvio 1)
http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/nosto50_3.pdf
- Lauri Järvilehto: Tee itsestäsi mestariajattelija, Helsinki 2012
- HS:n artikkeli 12.12.2014: Haluatko oppia uuden kuntoilu- tai ruokailurutiinin? Se vie 66 päivää
"1 Soitan joka ilta kitaraa ja menen aikaisin nukkumaan – siinä voi olla jo yksi lupaus liikaa. Tahdonvoima on rajallinen ja kuluu käytössä. Siksi kannattaa keskittyä yhteen isoon asiaan kerrallaan, neuvoo filosofi Frank Martela kirjassaan Tahdonvoiman käyttöohje. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan useat ristiriitaiset tavoitteet saavat toimimaan vähemmän mutta murehtimaan enemmän.
2 Kun uutta tapaa toistaa sitkeästi, yhteydet aivoissa vahvistuvat ja toiminta muuttuu lopulta automaattiseksi. Keskimäärin se vie 66 päivää, totesivat University College Londonin terveyskäyttäytymisen tutkimuslaitoksen psykologit.
Vesilasin juominen aamuisin muodostui tavaksi noin kolmessa viikossa. 50 vatsalihasliikettä päivässä oli jo niin vaikea tehtävä, että 84 päivän tutkimusjakso ei kaikilla koehenkilöillä riittänyt tavan juurtumiseen.
3 Uusi tapa kannattaa sitoa tuttuun tapahtumaketjuun, brittitutkijat neuvovat. Jos syö omenan aina pantuaan kahvin tippumaan, pian jo keittimen napsahdus riittää kääntämään pään hedelmävaihteelle.
4 Rutiinin sisäänajo onnistuu Frank Martelan mukaan todennäköisemmin, kun aikeet määrittelee yksityiskohtaisesti. Löyhän kuntoilulupauksen sijasta kannattaa päättää, minä viikonpäivänä ja missä vaatteissa treenaa ja millä kulkee kuntokeskukseen.
5 Uudesta tavasta kannattaa tehdä helpoin vaihtoehto. Onnellisuustutkija Shawn Achor on kehittänyt 20 sekunnin säännön: niinkin pieni viive riittää muuttamaan valintoja. Achor itse tuijotti liikaa tv:tä. Kun hän vei kaukosäätimen paristot makuuhuoneeseen, sohvalla valmiiksi lojuvaan kirjaan tuli tartuttua useammin."
http://www.hs.fi/elama/a1418187154103
http://lukuneuvoja.blogspot.fi/2013/09/frank-martela-tahdonvoiman-kayttoohje_9.html
(2) Pohdiskelin Jobsin ja Ollilan johtamistaitojen eroja. Lähteenäni olivat kumpaisenkin herran elämänkerrat.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/johtamisoppia-jobsilta.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/mahdoton-menestys-ollilan-tilitys.html
(3) Tuuppaus: Tuuppauksen perustana on käyttäytymistaloustiede, joka tutkii, miten ihmiset tekevät päätöksiä, mitkä asiat valintoihin vaikuttavat ja millaisia virheitä päätöksentekoprosessissa on. Erityisesti Briteissä on kehitetty tutkimuksellisin keinoin menettelytapoja, miten voidaan tuupata eteenpäin hyviä toimintatapoja (esimerkkejä on veronkannosta, työllisyyden edistämisestä jne.). Käytöstämme ohjaa yleensä 1) helppous (vaikeasti hoidettava asia jätetään mieluummin tekemättä), 2) sosiaalisuus (muiden toiminnan matkiminen), 3) houkuttelevuus (helpot, palkitsevat, värikkäät asiat), 4) ajoitus (asialla pitää olla silloin kun ihminen on altis muutoksille). Brittiläinen puolijulkinen tutkimuslaitos BIT (Behavioural Insights Team) on kehittänyt tätä tuuppausmenetelmää. Tuuppauksessa on ensin määriteltävä haluttu lopputulos, toiseksi ymmärrettävä asiayhteys, kolmanneksi on määriteltävä käyttäytymisen sisältö ja neljänneksi on toimintatapa testattava, opeteltava ja muokattava käyttökelpoiseksi tuuppaukseksi.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/tuupataan-sote-asioita-eteenpain.html
Netistä on tullut monipuolinen uuden oppimisen väylä. Twitterin ja LinkedIn -palvelujen kautta olen löytänyt entistä useammin mielenkiintoisia artikkeleita, jotka sitten tallennan Pocket -appsilla myöhempää lukemista varten. Olen parantanut kielitaitoa ilmaisilla kielivideoilla. Kouluttamisessa käyttämiäni suggestiomenetelmiä olen opiskellut amerikkalaisella videokurssilla.
Kännykkä on lisännyt myös oppimista. Olenkohan "uhrannut" jotakin tärkeää aivojen lepoaikaa, mutta kuuntelemalla koiraa ulkoiluttaessa businessäänikirjoja (Audacity) sekä opetusvideoita olen saanut lisäaikaa oppimiseen. Tässä rutiini tuo etua.
En silti usko, että nettioppiminen voi kunnolla korvata inhimillistä vuorovaikutusta joka syntyy kouluttajan ollessa oikeasti paikalla."