Sotepalveluihin tuottavuutta ICT-järjestelmillä? - päivitys 28.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi pystyä lisäämään tuottavuutta, mutta myös vaikuttavuutta. ETLAn tutkijaryhmä on tehnyt arvokkaan raportin, jossa se on eritellyt ensinnäkin tuottavuuden käsitettä, peilannut tuottavuutta yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrannut tuottavuutta teollisessa toiminnassa ja palveluissa. Kansainväliseen aineistoon perustuen tuottavuutta voidaan edistää parhaiten yksityisessä teollisessa toiminnassa. Myös yksityisessä palvelutoiminnassa tuottavuutta voidaan edistää ja moottorina kumpaisessakin on markkinoilla vallitseva kilpailu. Ongelmana on julkinen toiminta, koska kilpailun elementti puuttuu. Edelleen astetta ongelmallisempi on julkinen palvelutoiminta, jonka tehottomuuden huippuna on julkinen terveydenhuolto. Tuottavuutta voidaan edistää muutamilla perustekijöillä: "johtamisjärjestelmät, työvoiman ja pääoman laatuerot, informaatioteknologian käyttö, tekemällä oppiminen, tuoteinnovaatiot, yritysrakenne" (s. 33) Tuottavuuden edistäminen  on mahdollista, mikäli kaikkia tekijöitä kehitetään kokonaisvaltaisesti ja yhteen koordinoiden. Jos ICT-järjestelmä uusitaan vain sinänsä, tuottavuusvaikutukset jäävät olemattomiksi tai jopa kielteisiksi. USA:ssa on tutkittu ICT-järjestelmien tuottavuutta terveydenhuollossa ja todettu, että vaikutukset voivat olla jopa 6-10% negatiivisia eli kustannukset voivat siis kohota. http://www.etla.fi/uutiset/ict-nostaa-tuottavuutta-toimintatapojen-muutoksen-kautta/

ETLAn julkaisussa tehtiin analyysi HUS:n yhden osaston tuottavuudesta ja ICT:n vaikutuksista tuottavuuteen. Kyseisellä osastolla oli onnistuttu tehostamaan toimintaa monin tavoin. Suurimpana ongelmana nähtiin yleensä henkilöstövoimavarojen puute. Osaston henkilöstö oli hyvin kuormitettua ja paljon meni aikaa ns. harmaalle vyöhykkeelle eli erilaisiin neuvonpitoihin, opastuksiin jne., joita ei oltu systemaattisesti laskettu mukaan työprosesseihin. Myös tietojärjestelmien moninaisuus ja käytettävyyden ongelmat laskivat tuottavuutta. HUS lienee kuitenkin eräänlainen poikkeus suomalaisessa terveydenhuollossa johtuen suuresta organisaatiosta (suurin täällä) ja tiedostetuista ongelmista tietojärjestelmissä (vrt. Apotti-hanke). Näyttää kuitenkin siltä, että toimintaprosessit ja tietojärjestelmät eivät kaikilta osin pelaa yhteen. Näin myös tietojärjestelmät saavat aikaan ehkä tehottomuutta enemmän kuin tehokkuutta. Toisaalta tutkimuksessa ei valoteta terveydenhuollon tietojärjestelmien historiaa. Terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen palveluala, joka ei nykymuodossaan tule toimeen ilman tietojärjestelmiä.

ETLA-raportti: ICT ja palvelut, s. 79

ETLAn tutkijat vannovat prosessiajattelun nimeen. Toisaalta tutkijat tunnistavat soten prosessiajattelun haasteet eli yksilölliset, viime kädessä ainutlaatuiset asiakas - ammattiauttajasuhteet. Prosesseja voidaan kuitenkin mallintaa, mitata ja kehittää. Oleellista on, että ICT-järjestelmiä ei tule kehittää irrallaan toimintaprosessien kehittämisestä. Oleellista on myös, että toimintaprosesseissa on erilaisia ammattirooleja. Tutkijat löytävät kolmenlaisia rooleja: sihteerit/asiakaspalvelijat, prosessien/toimintojen/ict-järjestelmien suunnittelijat, ammattihenkilöt ja johtajat. Tuntuu, että tältäkin osin ETLAn tutkijat liikkuvat liian konservatiivisilla poluilla. Toimintaa uudelleen organisoitaessa pitäisi samalla läpikäydä perinteiset työroolit ja niiden muuttamismahdollisuudet. Nythän erityisesti terveydenhuollossa, mutta myös muussa julkisessa hallinnossa kritisoidaan tietojärjestelmien toimintaa.(1) Osa kritiikistä on toki kritiikkiä käytettävyyttä kohtaan, mutta osa kritiikilta liittyy perinteisten työroolien ja uuden tekniikan väliseen ristiriitaan. Sotessa pitäisi tarkkaan läpivalaista palvelutyön ja tietotyö eli miten ne integroidaan tehokkaasti yhteen. Muuten tietojärjestelmien uusiminenkin vain uusintaa teknologiaa, mutta työprosessit pysyvät ennallaan. (1).

Viitteet
(1) Kuntaliiton tuoreessa 28.1.2014 julkistetussa kyselyssä selvitään IT-palveluita:
" Kyselyn vastausten perusteella IT ratkaisujen hyödyntämisellä nähdään olevan jo nykyisin keskeinen rooli tasavertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ja merkityksen nähdään tulevaisuudessa vielä korostuvan. Organisaatioiden kyvyssä hyödyntää IT-ratkaisuja on kuitenkin nykytilassa kehitettävää ja merkittäviä organisaatiokohtaisia eroja. IT:n paremman hyödyntämisen tunnistettuna haasteena tunnistettiin olevan mm. organisoidun yhteistyön puute, IT/tietohallinto-osaajien saatavuus ja IT:n hyödyntämiselle asetettavien mitattavien tavoitteiden ja niiden toteutumisen systemaattisen arvioinnin puuttuminen.

Vastaavat antoivat keskimäärin omille organisaatioilleen IT-ratkaisujen nykyisen hyödyntämisen kouluarvosanaksi 7 (kaikkien vastaajien keskiarvo 7,06)."

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/tietojarj-sahkoiset-palv/vakava-projekti/Documents/00-SOTE%20tietohallintoa%20koskevan%20kyselyn%20tulokset_26012014_OSA1.pdf

(2) Oheinen lehtileike on HS:n mielipidesivulta 5.1.2014. Paljon on totta tuossa tekstissäkin. Itse olen ihmetellyt virkamiehen roolissa valtion moninaisia tietojärjestelmiä: Rondo, Tilha, ESS, M2 jne. Mm. kaikki nämä edellä mainitut ovat erikseen tehtyjä eivätkä noudata mitään yhtenäistä työprosessiajattelua puhumattakaan salasanaviidakosta. Kieku ja Virtu muuttavat kaiken - kenties joskus tulevaisuudessa. Ks. myös aikaisempi blogikirjoitukseni: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/moninkertaistaako-digiaika-sittenkin.html