Lastensuojelu - kasvava ongelma?, päivitys 13.7.2015

THL:lastensuojelutilasto 2013

Pitkä kasvu-ura. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kuvaa lastensuojelun tilaa ja kehitystä varsin hyvin. Se on jäävuoren huippu. Kasvu on ollut jatkuvaa aina 1990-luvun alusta saakka. (ks. oheinen kuva, viite 1).  Kaksi ääriselitystä kasvulle voidaan antaa: 1. ongelmat havaitaan yhä kattavammin ja ongelmiin puututaan yhä kattavammin, 2. ongelmat lisääntyvät jatkuvasti lasten ja nuorten parissa. Molemmille selityksille on paikkansa. Toisaalta lastensuojelua selvittävä työryhmäkin on todennut sen, että resurssipula on keskeinen asia (2). Tilastot ja tutkimustulokset eivät kuitenkaan anna kuvaa siitä, miten tehokkaita nämä puuttumisen keinot ovat olleet.

Vaikuttavuuden mittaaminen vaikeaa. Käsiini osui hiukan vanha tutkimus, joka on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehden vuoden 2012 viimeisessä numerossa. (3). "Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lasensuojelujärjestelmän yhteydestä tai vaikuttavuudesta vaikutuksesta myöhempään pärjäämiseen. ... järjestelmä osin epäonnistunee tehtävässään suojella nuoria epäsuotuisilta valinnoilta sekä haitalliselta käyttäytymiseltä. .. yhä enemmän olisi panostettava siihen vaiheeseen, jolloin lastensuojelun asiakkaina siirtyvät aikuisuuteen ja itsenäiseen elämään." (Kestilä etc. 2012, 616). Olen sivusta seurannut kymmenen vuoden ajan muutaman pojan taivalta. Pojat ovat saaneet ensiluokkaisen hoidon, avun ja turvan sijoituspaikastaan. Pojat ovat käyneet koulua muiden ei-sijoitettujen lasten rinnalla. Tilanne on muistuttanut tavallisen perheen tilannetta. Jotain on kuitenkin puuttunut. Verkosto on ollut, mutta omaan varsinaiseen perheeseen perustuva turvaverkko on puuttunut. Nyt pojat ovat olleet omillaan ja tulokset ovat olleet vaihtelevia - ei kuitenkaan erinomaisia, joillakin jopa masentavia. Kun omilla lapsillani on ollut oman perheen turvaverkko koko ajan, niin näillä pojilla on ollut tuo "keinotekoinen" turvaverkko peruskoulun loppuun saakka. Ja oleellista on ollut turvaverkon loppuminen aikuistumisen myötä. Omien lasteni turvaverkko on jatkunut ja jatkuu "etänä" tarpeen mukaan omasta kodista irtautumisenkin jälkeen. Niin aikuisuuteen siirtymisen tuki on oleellinen juttu.

Ongelmat ovat kuitenkin taustoissa. Kestilän ja kumppanien tutkimus avaa taustoja. Kotien rikkonaisuus, työttymyys ja vanhempien syrjäytyneisyys, alkoholiongelmat jopa rikollisuus ovat antaneet lapsille pitkäkestoiset vaikeat lähtökohdat pärjäämiselle. Kodin mallit eivät ole rohkaisevia. (4) Tämä ei ole tietenkään mikään suomalainen ilmiö. Kun pistetään yhteen kodin historialliset taustat ja riskit sekä lasten erkaannuttaminen omasta kodistaan, mahdollisuudet pärjätä aikuisuudessa heikkenevät oleellisesti. En tunne poikien taustaa, joita olen seurannut. Oletettavasti näilläkin pojilla tuo historiallinen tausta on ollut melkoisen hankala.

Lastensuojelun kehittämistyöryhmä on tehnyt laajan kirjon toimenpide-ehdotuksia, lähes 80 sellaista. Ehdotusten määrä kuvaa hyvin ongelman haastavuutta. Pitäisi voida muuttaa yhteiskuntaa, tehostaa ennakoivaa apua, varsinaista apua. Pitäisi saada lisää resursseja lastensuojelutyöhön, Pitäisi löytää uusia keinoja niin väestötasolla kuin yksilötasolla. Niin ja sitten tietenkin tulee tämä yhteiskunta, joka ei ole mikään ennakoitavissa oleva laboratorio. Globaalit ilmiöt vaikuttavat myös lapsiin ja nuoriin - vaikkapa talouden muutokset, työttömyys jne.

Lastensuojelutyö on kuitenkin erittäin kallista. Kun verrataan koko sosiaali- ja terveyspalvelukenttää keskenään, niin lastensuojelu taitaa olla kalleimpien joukossa laskettaessa satsaukset asiakasta (siis lasta kohden). Yhteiskuntatutkimuksessa pitäisi tehdä vaikuttavuustutkimusta, jonka avulla voitaisiin ehdottaa lastensuojelutyöhön uusia menetelmiä ja resurssien suuntaamisen tapoja. Varmaan tarvittaisiin uutta tutkimustietoa (Minna Rytkösen väitöskirjan tapaan, viite 4) siitä, minkälaisia kehityspolkuja ja yhteyksiä erilaisilla yhteiskunnan väliin tuloilla on lasten ja nuorten käyttäytymiseen. Ja tietysti vanhana tilastomiehenä kaipaan systemaattista lastensuojelun tilastoinnin ja tiedonhallinnan kehittämistä. Ns. kansahankkeessa tätä on edistetty hyvin, mutta tarvitaan terveydenhuollon tavoin tähänkin kunnon satsausta ja yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria tiedonhallintaan. Lastensuojelun käsikirja on oivallinen tiedonhallinnan lähde, kunhan siihen saataisiin tueksi nykyistä kehittyneempi tilastotiedonhallinta. (5). Päivitys 6.1.2013: Niin tätä tehdessäni en tiennyt, että lastensuojelu oli ollut vuonna 2012 VTV:n tarkastuksen kohteena. (6)

Niin ne pojat ovat hävinneet lähikulmilta. Olen kuullut vain toisen käden kertomuksia poikien kohtaloista. Toivottavasti pojilla sujuu ennakoitua paremmin elämässä.

Viitteet:

(1)Tietolähde THL: tilastotiedote:  http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/lasten_sosiaalipalvelut/lastensuojelu; Tietolähteenä Sotkanet antaa tarkemman kuvan aluellisesti sekä väestäsuhteutuksena sekä erilaisin indikaattorein lastensuojelmsuta; Alueellisia eroja on merkittävästi: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=lastensuojelu            

(2) Lastensuojelua selvittänyt STM:n työryhmä 2013: 
Selvitysryhmälle annettu tehtävä on ollut laaja. Loppuraportissa on painotettu lastensuojelun asiakkuuden alkuvaihetta ja avohuoltoa sekä niihin sisältyvää yhteistyötä. Sijaishuollon osalta rajoitutaan muutamiin yksittäisiin havaintoihin. Muun aineiston lisäksi on tukeuduttu palvelujen käyttäjien näkemyksiin palvelujen kehittämistarpeista. Lastensuojelun kysymyksiä on tarkasteltu sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Osa toimenpide-ehdotuksista on jo pantu toimeen väliraportin pohjalta.
Selvitysryhmä esittää, että lasten ja perheiden tilanteiden arvioinnin käytäntöjä ja menetelmiä on systematisoitava. Työntekijöiden osaamista on vahvistettava lastensuojelun erikoistumiskoulutuksen avulla. Työntekijäresursseja on lisättävä välittömästi mutta asiakasmäärämitoitusten antamisen pohjaksi tarvitaan kokemukseen perustuvaa tietoa erilaisten työn organisointitapojen vaikutuksista työmäärään. Tätä tulee selvittää kuntakokeilujen avulla.
Rakenteellisena kehityssuuntana esitetään hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Varsinainen lastensuojelutyö kuuluu ns. laajan perustason tehtäviin. Erityisen vaativia tilanteita varten tarvitaan jokaisella viidellä erityisvastuualueella lastensuojelun moniammatillinen osaamiskeskus. Pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokoaminen järjestelmäksi, jolla on yhteinen tietopohja ja viitekehys.
Lasten ja perheiden palvelujen kansallinen johtaminen edellyttää tietopohjan, tutkimuksen, ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen vahvistamista sekä niiden resurssien lisäämistä. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26809.pdf

(3) Seurantatutkimus.  Laura Kestilä, Antti Väisänen, Reija Paananen, Tarja Heino, Mika Gissler: Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä, Yhteiskuntapolitiikka 6/2012, ss. 599-620;  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100138/YP6_2012_Kestil%C3%A4.pdf?sequence=1

(4) Alkoholiasia on ollut esillä varsin ajankohtaisesti koko 2013 kesän keskusteluissa. Olen tehnyt siitä myös oman blogikirjoituksen ja päivittänyt sitä viimeksi matkustajatuonnin osalta 18.8.2013.  (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/alkoholin-kulutus-ja-kaytto-kylla-kansa.html )

Rikollisuus puolestaan tuoreen Minna Rytkösen väitöskirjan (tiedote 16.8.2013) mukaan osoittaa, että "vakavia väkivallantekoja tehneiden nuorten kehityskulut ovat erilaisia": 
"Nuorten vakavan väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla esiintyi merkittäviä sosioemotionaalisen terveyden ongelmia. Ne ilmenivät vaikeuksina ilmaista tunteita ja käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti. Tyypillisiä olivat myös vaikeudet sopeutua arkielämän vaatimuksiin, odotuksiin ja normeihin sekä kommunikoida mielekkäällä tavalla toisten kanssa. Nuorilla sosioemotionaalisen terveyden kehitys mutkistui viimeistään nuoruusiässä. Kehitys ei kuitenkaan edennyt kaikilla samaa polkua, vaan nuoret muodostivat sosioemotionaalisilta käyttäytymispiirteiltään ja kehitysympäristöiltään hyvin hajanaisen ryhmän."
http://www.uef.fi/fi/-/16-8-vakavia-vakivallantekoja-tehneiden-nuorten-kehityskulut-ovat-erilaisia?redirect=http%3A%2F%2Fwww.uef.fi%2Ffi%2Fhome%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_5Up9%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D3%26p_p_col_count%3D7

(5) Lastensuojelun käsikirjaan ylläpitää THL. Toivottavasti tähän ei kohdistu resurssileikkauksia, kun THL joutuu hallituksen päätöksiä realisoimaan. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja
Ks. myös aiempaa blogikirjotustani vuodelta 2012 koskien sosiaalihuollon tiedonhallintaa.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/sosiaalihuollolla-suuret-haasteet-tieto.html

(6) Päivitys 6.1.2013 Facebookin kautta tulleen vinkin pohjalta:
http://www.e-julkaisu.fi/vtv/lastensuojelu/pdf/6_2012_lastensuojelu_netti.pdf