Sote-uudistus - kolmas valtiomahtikin yrittää vaikuttaa! - päivitykset 3.5.2013, 5.5.2013

Helsingin Sanomat 27.3.2013

HS:n asiantuntijaraati (3.5.2013) ei yllättänyt millään uusilla avauksilla. HS:n soteryhmä esitti: "1) järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista pysyy kunnalla, jos kuntia on 15-25. 2) Jos kuntia on enemmän , järjestämisvastuu tässä vaiheessa on irrotettava kunnista. 3) ...järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu on oltava yksissä käsissä...4) Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon itegraatio on hyvä tavoite. 5) Kelan maksamia päivärahoja pitää tarkastella erikseen, jotta hoitamisen nopeuttamiseen kannustettaisiin."  

4.5.2013 tuli HS:n kotimaan osastolla vastaus otsikolla "Joitakin kuntien tehtäviä voisi siirtää Kelalle". Kelan hallituksen puheenjohtaja Anneli Taina ei kannata vastuiden siirtoa kunnille, vaan sen sijaan ehdottaa pikemminkin joidenkin kuntien tehtävien siirtoa Kelalle - kuten esim. yhteisen potilastietojärjestelmän tarjoamista koko maahan. - Niin taitaa tämä yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmäänkin siirtyminen olla poliittisessa pattitilanteessa.

Kolmas valtiomahtikin yrittää  edistää järjen käyttöä. Helsingin Sanomat pisti pystyyn asiantuntijaraadin ja pyysi lukijoilta kommentteja sote-uudistukseen. 27.3.2013 Hesarin mielipidesivulla on asiantuntijoilta kysytty, pitäisikö soteratkaisut tehdä erillään kuntauudistuksesta. 54% oli sillä kannalla. Minun mielestäni uudistus pitäisi tehdä erillään. Sitä paitsi ensin pitäisi tehdä uudistus monikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä yksikanavaiseksi. Tämän jälkeen voitaisiin miettiä, miten järjestetään yksikanavaisen soten järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu. Nyt edetään väärin päin eteenpäin. Rahoitusratkaisun jälkeen pitäisi ottaa myös rinnalla sosiaalihuollon uudistus. Asiaa on myös pohdittu pitkään. Terveydenhuoltolaki on luotu 2010, mutta sosiaalihuoltolain uudistus on jäänyt jalkoihin. Tästä on huomauttanut myös sosiaalityön professori Mikko Mäntysaari HS:n mielipidesivulla 28.4.2013. Jos ei rahoitusuudistusta saada aikaan, pitäisi vanhaa järjestelmää kehittäen tehdä varovaisia uudistuksia. Muuten ajaudutaan ojasta allikkoon. Kuntalähtöisen mallin sijasta ollaan jälleen nostamassa esille myös muita vaihtoehtoja - hyvä niin. Esimerkiksi otetaan Ruotsin malli - landstinget-malli, joka perustuu yksikanavaiseen rahoitusratkaisuun.

Ylekin yrittää. Radio Suomi yllätti positiivisesti minut haastattelemalla emeritusprofessori Martti Kekomäkeä. "Kekolla" on pitkä historia erilaisissa vaikuttajan rooleissa - erityisesti terveydenhuollossa. Arvostan Kekon ajatuksia, jotka ovat rohkeita. Keko ei päästä vähällä poliitikkoja. Keko esittää yksikanavaista rahoitusmallia, jossa kunnille ohjattaisiin rahat. Rahojen käyttö rakennettaisiin vakuutusjärjestelmää imitoivalla tavalla. Tuttu ajatus. Olen itse esittänyt vastaavaa ratkaisua kuntien ja sairaanhoitopiirien väliseen järjestäjä-tuottaja (tilaaja - tuottaja) malliiin. Tein tuon esityksen vuonna 1993 ja se on julkaistu Lääkärilehdessä .(1) Idea on, että kunta tekee sairaanhoitopiirin kanssa sopimuksen kokonaisrahoituksena. Sopimuksen pohjalta sairaanhoitopiiri tuottaa palvelut ja tuottamista seurataan ja korjataan säännöllisellä katselmoinnilla. Raha puhuu. Keko nostaa myös esille tuon nykyjärjestelmän eriarvoisuuden. Me työssä olevat olemme etuoikeutettuja verrattuna työelämän ulkopuolella oleviin. Ministerien puuhat eivät ratkaise tätä keskeistä eriarvoisuutta. Suosittelen, että Kekon pohdintoja kuuntelisivat myös ministerityöryhmälaiset. Aivan toisessa yhteydessä aikanaan eräs työkaverini totesi kitkerästi: "nyt uskotaan, että järjessäkin voi säästää". Ohessa Radio Suomen haastatteluohjelman puffiteksti:

"Köyhät kyykkyyn ja hoitojonoon hännille. Mitä tekemistä kunnilla ja sote-uudistuksella on keskenään? Suomalainen kunnallinen terveydenhoito on poikkeus maailmankaikkeudessa. Se juontuu hevosaikakaudelta, jolloin kalliita syöpähoitoja, kuvantamisia, liuotushoitoja ynnä muita ei oltu vielä keksittykään, joten kyllähän kunnat silloin jaksoivat maksaa, mutta nyt on nyt. Kunnanlääkärien aikaan hoidot, laitteet ja lääkkeet eivät maksaneet maltaita. Nyt maksaa. Entä jos pantaisiin hela hoito yhden tuutin maksettavaksi, ja hoito tulisi vaivan eikä kunnan tai työpaikan varallisuuden mukaan. Näitä ja muita vaivoja puivat emeritusprofessori Martti Kekomäki ja Leena Mattila". http://areena.yle.fi/radio/1868006

Päivitys 3.5.2013 meni rikki 10000 katselijan raja. Laskuri on pyörinyt vuoden 2012 alusta. Kiitos lukijoille ja kommentoijille. Olen yllättävissäkin paikoissa tavannut lukijoitani. Olen löytänyt uusia näkökulmia ja oppinut matkan varrella paljon. Matka jatkuu...

Viite:
(1) Olli Nylander: Sairaanhoitopiireissä hinnoitteluhysteriaa, Suomen lääkärilehti 11/1993